Toimittaja ja historioitsija Anne Applebaum kysyy, miksi kosmopoliittiset, koulutetut ja liberaalin maailmankatsomuksen omaavat, elämässään hyvin menestyvät ihmiset ryhtyvät autoritaaristen voimien aktiivisiksi tukijoiksi ja tarjoavat älynsä ja taitonsa näiden käyttöön? Vastauksen kysymykseensä Applebaum esittää koukuttavasti, kuvaten omaan tuttavapiiriinsä kuuluvien ja kuuluneiden lankeamista autoritaaristen johtajien pauloihin Puolassa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa. Historia ei loppunutkaan 1990-luku oli aikaa, jolloin […]

Lue lisää

Suomessa on kirjoitettu erittäin niukasti valtiosääntöoikeudellisia kirjoja, selvästi vähemmän kuin olettaisi, kun huomioidaan se, millaiset valtiosääntöoikeudelliset voimavarat yliopistoissamme on. Syy vähäiseen kirjallisuuteen on jokseenkin selvä: valtiosääntöprofessorit käyttävät erittäin runsaasti aikaa lausuakseen perustuslakivaliokunnalle ja julkaisevat alan tutkimuksia vähemmän kuin olisi kohtuullista odottaa. Toisten mielestä voimavaroja käytetään väärin, toisten, ei vähiten asianosaisten mielestä, näin ei ole, vaan […]

Lue lisää

Tätä arvostelua kirjoitettaessa Britanniassa valmistaudutaan joulukuun alun 2019 vaaleihin, jotka ovat monella tapaa historialliset. Tuleeko niiden myötä lopullinen ratkaisu EU:n ja Britannian suhdetta Brexit-kansanäänestyksestä asti hiertäneeseen eroon, vai tuoko se mukanaan radikaaleja uudistuksia britti-yhteiskuntaan ja pitkittää edelleen eroprosessia? Itse asiassa Britanniassa valmistauduttiin marraskuussa jo neljänsiin vaaleihin viiden vuoden sisällä: 2015 äänestettiin Skotlannin itsenäisyydestä, 2016 Brexitistä, […]

Lue lisää

Kuten Mart Laarin teoksen alkuperäisnimestä voi päätellä, kyse on teoksesta, joka on suomennettu ja toimitettu kahdesta alkuperäisteoksesta, nimeltään Pööre 1 & 2 (Käännös, Käännekohta) vuodelta 2015. Suomennettu, Petteri Aarnoksen toimittama versio käsittää Laarin julkaisujen ensimmäisen osan kokonaan ja toisesta osasta valikoituja osia, joiden tekijä ja toimittaja ovat katsoneet olevan sellaisia, jotka saattavat kiinnostaa suomalaisia. Siksipä […]

Lue lisää

Arvo Tuomisen uusi tietokirja Vladimir Putin. Koko tarina on toisenlainen elämäkerta, analyysi joka pyörii ehkä vähemmän päähenkilön yksityiselämän ympärillä kuin monet nykyiset yli-intiimit henkilöhistoriat. Vladimir Putinin valtaannousuun vuonna 2000 ei liity muutenkaan sellaisia juonitteluja ja liittoumia kuin Stalinin diktatuurin pystyttämiseen. Putinin vallankäytössä on kuitenkin samoja piirteitä kuin Stalinin. Hädän, sodan ja kriisien aikana Venäjällä korostuvat […]

Lue lisää

1

Arvostelu

Turkkiin erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta on tuottelias tutkija, joka oli tähän asti kuitenkin julkaissut lähinnä Suomen ulkopuolella ja englanniksi. Turkin historia: Atatürkistä Erdoğaniin onkin kauan odotettu avaus Alarannalta, ja lisäksi kirja vastaa tarpeeseen: se on kaivattu suomenkielinen yleisesitys Turkin historiasta. Alaranta tuntee erinomaisesti turkkilaisten poliittisten ajattelijoiden tuotantoa, minkä lisäksi kirja ammentaa turkkilaisesta […]

Lue lisää

Muutama vuosi sitten kuolleen jamaikalaissyntyisen kulttuurintutkija Stuart Hallin (1932–2014) ajattelu on vaikuttanut Suomessa monella eri oppialalla jo vuosikymmeniä. Omassa tutkimustyössään perinteisiä oppiainerajoja rikkonut Hall oli kiinnostunut erityisesti identiteettiin, ideologiaan, politiikkaan ja diskursseihin liittyvistä kysymyksistä. Hallin työlle oli ominaista tietynlainen esseistisyys. Pitkien ja perusteellisten monografioiden sijasta hän kirjoitti lyhyempiä ja toisinaan varsin provokatiivisia tekstejä. Hallin ajattelua […]

Lue lisää

Taivas on sininen ja sydämeni on iloinen Harmonikan ääni kaikuu kauas Miten hieno onkaan kotimaamme Kansa elää sovussa Maani on äärettömän hyvä Isämme on marsalkka Kim Il Sung Puolueen rinta on kotimme Olemme kaikki veljiä Meillä ei ole mitään kadehdittavaa maailmalta ”Kuulen laulun ties kuinka monetta kertaa ja kuuntelen sitä myöhemmin myös ihan vapaaehtoisesti. Kylmä […]

Lue lisää

”Voi vittu! Sinä olet, jos mahdollista, vielä tyhmempi kuin minä luulin.” – pääministeri Juha Sipilä toimittaja Salla Vuorikoskelle (Keskustan valtakunta, s. 187) Vähän pelottaa kirjoittaa tätä. Nimittäin kun Sulo Aittoniemi tutki poliisina Keskustan ja SDP:n korruptiota 1980-luvun Noppa-jutussa, hän sai peräänsä koko valtiokoneiston presidentti Koivistosta pääministeri Sorsaan ja Suojelupoliisiin. (Korruptio Suomessa, s. 48–56) Edelleen vuonna […]

Lue lisää

1

Kirjojen lukeminen peräkkäin antaa mielenkiintoisen kuvan siitä miten eri tavalla eri sukupolvet ovat vastanneet postmaterialistisiin poliittisiin ristiriitaulottuvuuksiin. Vihreän liiton ensimmäinen kaarti oli 1950 -luvulla ja 1960-luvun alkupuolella syntyneitä, kun autonomisen liikkeen toimijat olivat heitä 10 – 30 vuotta nuorempia. Sosiologi Karl Mannheim kehitti poliittinen sukupolvi – käsitteen. Hänen mukaansa ihmisen yhteiskunnallinen tietoisuus alkaa aueta hieman […]

Lue lisää

1Aivan ensiksi on todettava, että nyt käsillä oleva Lasse Lehtisen kirjoittama Väinö Tannerin(1881-1966) elämäkerta kuuluu syksyn jykevimpiin teoksiin. Ainakin mitä kokoon tulee: sivuja on miltei 900, ja käsiteltävä ajanjakso yltää yhdeksälle vuosikymmenelle. Toiseksi lienee syytä yhtyä maan kokeneimpiin poliittisiin toimittajiin kuuluvan Unto Hämäläisen arvioon: tämän kirjan jälkeen Suomen nykyinen sisä- ja ulkopolitiikka tuntuu harmittomalta hissuttelulta. […]

Lue lisää

Vauhdikas, valoisa ja viihdyttävä. Sellainen on kolmella sanalla kuvailtuna Alexander Stubbin muistelmateos. Elämäkerraksi sitä ei oikein voi sanoa, eihän päähenkilö ole täyttänyt vielä viittäkymmentäkään. Silti hänen uransa on ainutlaatuinen: Stubb lienee Suomen poliittisen historian kansainvälisin europarlamentaarikko, ministeri ja pääministeri. Tätä nykyä hän on lähes kadonnut julkisuudesta ja toimii Euroopan investointipankissa Luxemburgissa – paikka vapautui, kun […]

Lue lisää

Tartuin kirja-arvosteluhaasteeseen iloisin mielin. Sähköpostissa tullut kirjan otsikko ja kustantajan lyhyt kuvaus innostivat kirjoittamaan, olisihan luvassa punnittua tekstiä Brysselissä tehtävästä edunvalvonnasta, lobbauksesta. Olen itse toiminut edunvalvojana, ollut sekä lobbarina että lobattavana, ja seurannut eri rooleissa poliittista päätöksentekoa Brysselissä eri EU-toimielimissä hyvin läheltä. Aihe osui ja upposi, oli niin sanotusti lähellä sydäntä. Ennakko-odotusten nousu ja tuho […]

Lue lisää

Kirjaa on vaikea arvostella kokonaisuutena, sillä artikkelit ovat hyvin erilaisia, vaihdellen filosofisista pohdiskeluista käytännön politiikkaneuvoihin. Kaikki kirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että unionissa on jotakin vialla, mutta keinot ongelmien ratkaisuun ovat usein jopa päinvastaisia. Toiset ehdottavat ratkaisuksi EU:n yhtenäistä ääntä ja toiset taas nimenomaan sisäisten ristiriitaisuuksien esiintuomista. Toisten mielestä unionin talouspolitiikasta pitäisi järjestää kansanäänestys, kun […]

Lue lisää

Kirjan tekijät kohtasivat internetissä vasta ”pari vuotta sitten” ja ovat taustoiltaan erilaisia. Marko Hamilo on entinen nuorsuomalainen klassinen liberaali, Joonas Konstig oli nuorena punavihreä sosialisti, Timo Hännikäinen kuuluu ”traditionalistisen” ja ”vastavalistusta” julistavan verkkolehti Sarastuksen toimituskuntaan. Kirjoittajista ainoa nainen on Heidi Marttila, joka ihmettelee feministien intoa vähätellä sukupuolten kulttuurieroja: ”Ihmisten erilaisuutta pidetään rikkautena – erityisesti monikulttuurisuutta […]

Lue lisää

Kun 1970-luvulla kiinnostuin politiikasta, asiaan kuuluivat pamfletit. Myös keskustelu EU-jäsenyydestä näkyi 1990-luvulla ohuina suorasukaisina kirjasina, enimmäkseen vastavirtaan. Ei ehkä pitäisi yllättyä siitä, että elämme jälleen viriävän pamflettikirjallisuuden aikana. Aiheena on nyt tuore ”siirtolaiskriisi”, jonka nimi ottaa jo kantaa itse asiaan. Kustantajana esiintyvä ajatuspaja ”Suomen Perusta” paljastaa sekin puoluetaustan. Onkin jo korkea aika, että perussuomalaiset esittäisivät […]

Lue lisää

Kun kulttuurintutkija kirjoittaa blogissaan: ”Toisaalta tulla Leitzingerin lyttäämäksi on arvo sinänsä, sitä tässä itsekin odottelen.” (1.1.2015), niin tokihan velvollisuuteni on ryhtyä toimeen. Häpeäkseni joudun kuitenkin tunnustamaan, että Katja Bloigun kirjan lukeminen kesti vuoden, eikä se suinkaan johtunut pelkästään kirjan alun raskaasta tietosisällöstä. Tänä aikana kirja ehti saada odottamatonta historiallista arvoa, sillä niin nopeasti ulkomaalaispoliittinen keskustelu […]

Lue lisää