Raflaavasta nimestään huolimatta Jarno Koivusen Suvaitsevaisuus esittelee kuvin ja sanoin jopa yllättävän maltillisen kuvataiteilijan Ilta-Sanomien ja useiden kansainvälisestikin merkittävien toimeksiantajien takaa. Ilta-Sanomissa vuonna 1965 mielipidepiirtäjänä aloittanut ”Kätsy” ei töissään saarnaa ”oikeasta” tavasta käsitellä rasismia tai esitä omia ajatuksiaan yhteiskunnasta absoluuttisina totuuksina kuuluisimman aikalaisensa Kari Suomalaisen tavoin. Liioin häntä ei nähty polemisoimassa islamilaista kuvastoa 2000-luvun populistisen sananvapauskeskustelun aikana. Poliittisia vihollisiaan tai edes poliittista […]

Lue lisää

2

Mikko Paunion Vihreä valhe ilmestyi alun perin vuonna 1991, vuonna 2015 ilmestyneessä kirjassaan hän jatkaa samaa teema, kirjan pääotsikonkin pysyessä samana. Paunio on lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti ja tehnyt paljon hallinnollista työtä sekä Suomessa että kansainvälisissä järjestöissä ja muun muassa Maailmanpankissa. Teos jakaantuu neljään teemaan. Ensimmäinen on otsikoitu ”Ympäristöuskonto ja sen nykyiset ylipapit” ja […]

Lue lisää

Jörn Donnerin muistelmakirjanjärkäle Mammutti sai arvostelijoilta kaksi vuotta sitten varsin ristiriitaisen vastaanoton. Faktan ja fiktion rajamailla vaeltava teos jakoi myös lukijoita: osa sanoi suorastaan ahmineensa tekstiä, osa jätti kirjan kesken. Donnerin kutakuinkin kaiken paljastava, kaikkeen mahdolliseen kantaaottava teos olikin pirstaleisuudessaan haaste, josta ei helpolla selvinnyt. Kuva: Jörn Donner Elämää vakavan sairauden varjossa Pikku Mammutti jatkaa Jörn […]

Lue lisää

Jukka Tarkka on tutkija ja kolumnisti, joka ei ole sanojaan säästellyt silloin kun on käsitellyt sodanjälkeisen Suomen lähihistoriaa. Tarkka kuuluu niihin kriittisiin ”Kekkoslovakian” tutkijoihin, jolta esimerkiksi Urho Kekkonen ei paljon sympatiaa saa. Venäjän vieressä -kirjassa myös presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen saavat satikutia. Tarkan mielestä heidän aikakaudellaan suomettuminen jatkui, vaikka YYA-sopimusta ei enää ollutkaan. […]

Lue lisää

Veret seis – mistä kaikki alkoi Kirja alkaa kevään 1991 eduskuntavaaleista, joissa SDP menetti kahdeksan,  kokoomus peräti 13 kansanedustajan paikkaa ja keskusta sai sen kuuluisan veret seisauttaneen vaalivoiton. Sosiaalidemokraatit ilmoittivat nopeasti halustaan jäädä oppositioon, kokoomuksesta tuli Esko Ahon hallituksen toinen päähallituspuolue. Viinanen päätti alkaa kirjoittaa päiväkirjaa tammikuun alusta 1993. Vuodet 1991 ja 1992 käsitelläänkin lyhyesti […]

Lue lisää

Johdannossa Vilkuna tuo esille, että hänen pyrkimyksenään on tutkia opiskelijaliikettä paikallistasolla ”kerronnallisena prosessina” eli sen tuottamien julkisten tekstien kautta. Vilkuna kirjoittaa, että tutkimus ei ole tapahtumahistoriaa, vaan ”toiminnan, tapahtumisen, tapahtumien ja prosessien historiaa”, jossa keskeistä on opiskelijaliikkeen itsestään luoma myyttinen tarina. Tutkimuksen kohteena ovat Jyväskylän yliopiston vasemmistolaiset opiskelijajärjestöt, joihin viitataan usein termillä ”opiskelijaliike”. Keskiössä on […]

Lue lisää

Maria Romantschuk kertoo kirjansa alkusanoissa, että häneltä oli jo ehditty kysyä muistelmia moneen kertaan. Ne ilmestyivät lopulta tänä syksynä kahden kirjoittajan yhteistyönä. En kyllä ymmärrä, mitä lisäarvoa Pirjo Hounin mukanaolo tekstiin tuo, mutta Journalisti-lehden (Journalisti 11/2014) mukaan Romantschuk nimenomaan itse pyysi häntä kirjoittajakumppanikseen. Ehkäpä se, että kirja valaisee hetkittäin laajastikin myös keskushenkilöidensä yksityiselämää, on iltapäivä- […]

Lue lisää

Klaus Mäkelä oli mukana keskeisenä henkilönä ja alkuunpanijana monissa 1960-luvun liikkeissä kuten Sadankomiteassa, Marraskuun liikkeessä ja Yhdistys 9:ssä. Muistokirjan artikkeleista monet ovat hauskoja ja oivaltavia, mutta mukana on myös valitettavasti melko ponnettomia kontribuutioita. Vaikka kyseessä onkin muistokirja, jotenkin analyyttisempää ja kriittisempää otetta olisi kaivannut. Kirjoittajia kirjassa on kaikkiaan 31, joista useimmat ovat tunnettuja tutkijoita ja […]

Lue lisää

Brita Kekkosen muistelmat ovat ilmeisesti olleet mitä melkoisin iisakinkirkko, ainakin jos on uskominen Helsingin Sanomia. Lehden kulttuuriosastossa muistelmat arvioinut VTT Veli-Pekka Leppänen nimittäin toteaa, että teoksen kirjoittaja Pia Maria Montonen oli Kekkosen kuudes yhteistyökumppani – muistelija nimittäin hylkäsi viisi edellistä käsikirjoitusta, minkä mistäkin syystä. Tämä viimeinen ilmestyi postuumisti: Brita Kekkonen kuoli syöpään 85-vuotiaana 10.5.2013. Muistelmien […]

Lue lisää

Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ääripäät eivät kohtaa eivätkä pääse hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Jussi Förbom ei edes yritä eritellä osapuolten asenteita tai etsiä uutta, objektiivista näkökulmaa Maahanmuuttovirastoon, vaan valitsee puolensa jo alkuesseessään: ”Virasto nähdään vallantäyteisenä, itseriittoisena, koskemattomana, oman viranomaismandaattinsa ylittävänä, omavaltaisena ja jopa epäinhimillisenä. Kaiken tämän aistin jo kauan ennen kuin tähän kirjaan ryhdyin.” (s. 23) Kun kirjoittaja aloittaa […]

Lue lisää

Kymmenet tuhannet ihmiset lähtevät vuosittain Afganistanista, Irakista ja Iranista etsimään parempia elinolosuhteita. Ilmiö on sukupolvia vanha näillä sekasortoisilla alueilla. Suuri osa ihmisistä suuntaa lähialueille, kuten rikkaimpiin arabimaihin työllistyäkseen esimerkiksi rakennus- tai kodinhoitoalalle. Osa taas on päätynyt taittamaan usein vaativan, vaarallisen ja pitkän matkan Eurooppaan. Shahram Khosravi, joka toimii nykyisin sosiaaliantropologian lehtorina Tukholman yliopistossa, oli vuonna […]

Lue lisää

Suomalaisen nuorison kohtalo oli 1900-luvun alkupuolella syntyä keskelle kansalaissodan kauhujen ja yleismaailmallisen talouslaman sekoittamaa yhteiskuntaa. Kahtia jakautuneessa Suomessa poliittinen suuntautuminen oli pakkovalinta. 1930-luvun alussa tapahtunut poliittisten liikkeiden radikalisoituminen äärivasemmistoon- ja oikeistoon vahvisti puolten välillä vallinneita erimielisyyksiä ja johti konflikteihin. Kommunismin aate iski kiihkeään, paikkaansa hakevaan nuorisoon terävänä. Myllerryksen keskellä se tarjosi maailmanselitystä ja oli keino […]

Lue lisää

Anna Kontulan pamflettien aihepiirit vaihtelevat yhteiskunnallisesta ja kantaaottavasta Näkymätön kylä -raportista (2010) uskonnolliseen Mistä ei voi puhua -tunnustukselliseen avaukseen (2012). Kontulan kohua herättänyt Punainen eksodus (2008)  oli uraauurtava tutkimus suomalaisesta prostituutiosta. Uusin Into-pamfletti Kirjeitä oikealle (2014) ei ole tasoltaan yhtä hyvä kuin Kontulan parhaat kirjoitukset tai yhteiskunnalliset aloitteet. Vasemmistolainen kansanedustaja kirjoittaa kuviteltuja kirjeitä tuntemattomalle oikeistolaiselle. […]

Lue lisää

Historiankirjoittajasta tulee uudisraivaaja kun hän kirjoittaa ensimmäisen suomenkielisen yleisteoksen jonkin maan historiasta. Kun kohteena on Afganistan, jossa käytetään arabialaisperäistä kirjaimistoa, haasteena on mm. nimien ja käsitteiden suomentaminen. Afganistan on myös parhaillaan poliittisesti ladattu aihe, johon hätäisimmät tutkijat ja toimittajat ovat kytkeneet vaikeasti muutettavia ennakkokäsityksiä ja yleistyksiä. Andrei Sergejeff on saanut Helsingin yliopistossa orientalistisen koulutuksen, mutta […]

Lue lisää

Kokoomuslaisten poliitikkojen pamfleteilla ja muisteloilla on pitkät perinteet, eikä Tuomo Yli-Huttula ole ensimmäinen saati tunnetuin entinen puolueaktiivi, joka on yrittänyt kuvailla lähimenneisyyden puoluepolitiikkaa. Vaikka hän on ollut aikansa kokoomuksen sisäpiiriläisiä, hänellä ei näytä olevan enempää poliittista kunnianhimoa, eikä tarvetta selitellä omia tekemisiään. Hän ei myöskään tuo julki selkeää ideologista agendaa, joten kirjaa voi pitää objektiivisena […]

Lue lisää