Tommi Uschanovin kirjoittajaprofiili on moninainen, peloton ja tuottelias. Hänen tekstejään on yleisesti ottaen kiinnostavaa ja nautinnollista lukea, eikä käsillä oleva tuotos tee tähän poikkeusta. Kirja tarkastelee musiikin käyttösyiden ja -yhteyksien valtavaa kirjoa yhdistellen edeltävien kirjoittajien näkemyksiä, omaa musiikinkäyttäjäkokemusta ja suoranaista anekdoottivyöryä. Tekijän taitavuudesta kertoo, että elementit on pystytty pääosin pitämään tasapainossa ja teksti niin sanotusti […]

Lue lisää

Simon Frithin ja Pekka Suutarin kulttuurisen musiikintutkimuksen merkkiteokset on nyt julkaistu pdf-muodossa Musiikkiarkiston open access -palvelussa. Teokset ovat yhteistyönä digitoineet Suomen etnomusikologinen seura ry ja Musiikkiarkisto.

Lue lisää

Antti-Ville Kärjän artikkelikokoelma jakaantuu kuuteen lukuun. Luku yksi on luonteeltaan johdantoluku, jossa tekijä asemoi tutkimustaan eri kentille. Sitä seuraa neljä tapaustutkimusta. Ensimmäisessä paneudutaan Suomen taidemusiikin historiaan ja Edward Saidin hengessä siinä havaittuun musiikilliseen orientalismiin. Toinen tapaustutkimus analysoi ”mustan musiikin” suomalaisia historioita ja historioitsijoita. Kolmas tapaus ikään kuin jatkaa edellisen luvun teemaa, kun tarkasteluun otetaan erityisesti […]

Lue lisää

Ruotsalaissyntyinen, sittemmin Yhdysvaltoihin kotiutunut kitarasankari Yngwie Johan Malmsteen (alkujaan Lars John Yngve Lannerbäck, s. 1963) oli 1980-luvulla iso tähti myös Suomessa. Grunge teki Malmsteenin edustamasta melodisesta hevirockista epämuodikasta 1990-luvun alussa. Huikeasta soittotekniikastaan ja klassiseen musiikkiin nojaavasta soittotyylistään ensi sijassa tunnettu Malmsteen on jatkanut itsepintaisesti omalla tyylillään, julkaissut tasaiseen tahtiin levyjä epäilemättä alati pienenevälle yleisölle sekä […]

Lue lisää

Poikolainen paikantaa oman tutkimuksensa fanitutkimuksen nuorehkoon traditioon, ja tutkimus onkin Suomessa uraauurtava teos faniuden historiallisen näkökulman tarkastelussa. Tutkimuksen pääasiallinen lähdemateriaali muodostuu tutkimusajankohtana ilmestyneistä musiikkilehdistä ja muistitietoaineistosta, joka on osaksi kerätty nimenomaan tätä tutkimusta varten. Poikolainen käsittelee kiitettävästi muistitietoaineiston käytön erityispiirteitä, mutta olisin kaivannut lisäksi myös joitain tietoja muistitietokirjoittajista. Tutkija toteaa seuloneensa neljän eri muistitietokeruun yhteensä […]

Lue lisää