Ihmistieteissä nostalgiaa on yritetty tavoittaa niin yksilöllisenä tunteena ja kokemuksena kuin sosiokulttuurisena ilmiönä. Asialla ovat olleet kirjallisuudentutkijat, aatehistorioitsijat, sosiologit, psykologit ja populaarikulttuurin tutkijat. Nostalgia on myös saanut erilaisia määritelmiä ja merkityksiä. Alun perin 1600-luvun lääketieteellisestä käsitteestä nostalgia on laajentunut 2000-luvulla kokonaisia aikakausia ja yhteiskuntia luotaavaksi käsitteeksi; sillä on kuvattu esimerkiksi yhteisöjen menneisyyssuhdetta ja identiteettien rakentumista […]

Lue lisää

Poliittinen ideologia tai maailmankatsomus paljastuu usein parhaiten sitä kautta, mikä jätetään sanomatta tai mikä ei tarvitse perusteluita. Poliitikkojen kärjekkäimmistä lausunnoista, jotka ovat oleellinen osa politiikkaa ja viholliskuvan määrittelyä paljastuu kyllä politiikan tekemisen tapa, mutta ajattelun juuret voivat jäädä ymmärtämättä. Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon elämästä ja politiikasta kertovat, kärjekkäitä lausuntoja ruotivat kirjat kärsivät osin juuri […]

Lue lisää

Veikko Vennamon (1913-1997) poliittisesta kulta-ajasta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta ja sitä kesti vain muutaman vuoden – korkeintaan vuosikymmenen. Tämä on hieman yllättävää, ajatellen puolueen mielikuvaa ja mainetta Suomen poliittisessa lähihistoriassa, joka on selvästi sen kokoa ja todellista vaikutusvaltaa suurempi. Vielä vaaleissa 1958 Veikko Vennamo valittiin eduskuntaan Maalaisliiton listoilta. Maalaisliiton puheenjohtajataiston vuonna 1956 hävinnyt Vennamo […]

Lue lisää

Voiko poliittinen liike menestyä ja voittaa vaaleja olematta populistinen? Chantal Mouffe vastaa pienessä (93 s.) punavalkoisessa kirjassaan, että ei. Vasemmisto – sekä sosiaalidemokraatit että näitä vasemmalla olevat – voivat lisätä vaikutusvaltaansa vain tarttumalla hetkeen kiinni. Poliittinen momentum on 2000-alun rikkaissa maissa populistinen: uuskapitalismin kehitys on tuottanut eliitin ja kansan syvän ristiriidan, joka tulee ratkaista. Vasemmisto […]

Lue lisää

Viime vuosina ‘valkoinen roskaväki’ (white trash Yhdysvalloissa), uusi ‘lumppukerjälistö’ Britanniassa (mm. chavs) ja vanhat kunnon juntit ovat nousseet monesti otsikoihin esimerkkeinä yhteiskunnan laidoilla ajelehtivista luokista, jotka ovat alttiita populisti-poliitikkojen manipuloinnille. Uusi yhteiskunnallinen kahtiajako, joka ei kulje enää perinteisen vasemmisto-oikeisto-akselin mukaan, vaan esimerkiksi vaurauden ja köyhyyden sekä ‘kansa’ vastaan ‘eliitti’ vastakkainasettelun mukaan, on omalla tavallaan tuonut […]

Lue lisää

1

Kirjaa on vaikea arvostella kokonaisuutena, sillä artikkelit ovat hyvin erilaisia, vaihdellen filosofisista pohdiskeluista käytännön politiikkaneuvoihin. Kaikki kirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että unionissa on jotakin vialla, mutta keinot ongelmien ratkaisuun ovat usein jopa päinvastaisia. Toiset ehdottavat ratkaisuksi EU:n yhtenäistä ääntä ja toiset taas nimenomaan sisäisten ristiriitaisuuksien esiintuomista. Toisten mielestä unionin talouspolitiikasta pitäisi järjestää kansanäänestys, kun […]

Lue lisää

Ernesti Hentunen (1855-1951) oli ilmiö suomalaisessa politiikassa ja kulttuurielämässä: isotteleva, häijysuinen ja poliittisilta mielipiteiltään vähintäänkin omituinen julkisuuden henkilö. Hentunen oli lakimies, joka oli ainakin omien sanojensa mukaan väitellyt Sorbonnen yliopistossa. Lakimiehen taustaansa hän saattoi käyttää hyväksi, kun hän kävi monia oikeustaisteluja häntä vastaan nostetuista kunnianoikeudenloukkauksista. Hentunen julkaisi vuodesta 1928 vuoteen 1951, aina kuolemaansa saakka, monia […]

Lue lisää