Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan. Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset […]

Lue lisää

Sundren kylästä, joka sijaitsee eteläisessä Gotlannissa, on löytynyt vanha hopea-aarre, joka sisältää yli 50 hopeakolikkoa ja osia useista arvokkaista koruista. Yksityishenkilö löysi aarteen kirjaimellisesti kaninkolosta.

Lue lisää

Pulloposti löytyi Norrköpingin satamassa tehtyjen arkeologisten kaivauksien yhteydessä. Pullopostin viesti on kirjoitettu Ruotsin historian ensimmäisen suuren lakon aikana.

Lue lisää

Ruotsissa superrikkaiden ja suhteellisesti köyhien välinen kuilu on syventynyt rajusti, mikä näkyy myös työ- ja asunto-oloissa turvallisuutena tai vastakohtaisesti turvattomuutena. Kadotettu kansankoti pyrkii selvittämään, miten tähän tilanteeseen on tultu. Vielä vuonna 1980 eriarvoisuus oli Ruotsin historiassa alimmillaan ja tasa-arvoa edistävät uudistukset, peruskoulu, palkansaajien oikeudet sekä erilaiset taloudellista demokratiaa ja hyviä työoloja edistäviä toimet näyttivät suuntaa kohti […]

Lue lisää

1

Arkkiveisut tai arkkiviisut olivat lauluja, jotka välittivät tietoa ja kertoivat merkittävistä tai oudoista kokemuksista. Ne olivat halpoja, pieniä painatteita, joita oli helppo levittää, ja siksi ne olivat tärkeitä tiedonvälittäjiä aikana, jolloin kansa oli lukutaidotonta. Runomuotoon kirjoitetut tapahtumat oli helppo painaa mieleen ja siten kertoa eteenpäin. Arkkiveisuja myytiin esimerkiksi markkinoilla, joten ne ovat levinneet tehokkaasti ympäri maata. Laajan levinneisyytensä vuoksi ne ovat tärkeitä ja monipuolisia lähteitä esimerkiksi musiikin- ja kirjallisuudentutkimuksessa, ja lisäksi niiden kautta on mahdollista tutkia kirjapainohistoriaa. Nyt Uppsalan yliopiston kirjasto on digitoinut noin 1 000 arkkiveisua, jotka ovat vapaasti käytettävissä Alvin-tietokannassa.

Lue lisää

Yleisö pääsee tutustumaan Filmarkivet-palvelussa ruotsalaisiin elokuviin 1800-luvun lopulta alkaen. Yhteistyössä Svenska Filminstitutetin ja Kungliga Biblioteketin kanssa toimiva Filmarkivet tarjoaa yleisön käyttöön runsaasti liikkuvaa kuvamateriaalia dokumenteista mainoselokuviin.

Lue lisää

Europeana Common Culture -hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä. Osana hanketta Europeana ja Ruotsin kansallisperinnön virasto Riksantikvarieämbetet ovat julkaisseet blogitekstejä, joissa tarkastellaan humalan merkitystä Euroopan historiassa. Viljelykasvina humala oli merkittävä arjen ja yhteiskunnan kannalta.

Lue lisää

1

Arkeologit ovat kaivaneet esiin Vanhan Uppsalan pappilan alta kaksi viikinkiaikaista venehautaa. Toinen haudoista on koskematon, ja haudatun lisäksi sieltä on löydetty hautaesineitä, eläimiä ja veneen osia. Löytöä on kuvattu ainutlaatuiseksi, sillä edellisen kerran Ruotsista on löydetty venehauta yli 50 vuotta sitten.

Lue lisää

Magnus Västerbron Svälten – Hungeråren som formade Sverige voitti viime vuonna Suomen Finlandia-palkintoa vastaavan August-palkinnon tietokirjallisuuden sarjassa. Palkinto on perusteltu, sillä Västerbron Svälten on sujuvasti, jopa viihdyttävästi, kirjoitettu kirja tärkeästä aiheesta, Ruotsin nälkävuosista vuosina 1867–1869. Samalla se herättää kysymyksen tulisiko kilpailussa olla erilliset sarjat kaunokirjallisille tietoteoksille ja perustutkimukseen perustuville. Jälkimmäisillä ei tunnu tällaisissa kisoissa olevan paljonkaan […]

Lue lisää

Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen on erikoistunut 1500–1600-luvun Ruotsin ja Suomen tutkimukseen. Hänen tutkimuksensa käsittelevät uuden ajan alun yhteiskuntaa hallinto- ja sosiaalihistorian sekä vallankäytön näkökulmista. Helposti lähestyttävistä ja laajaa yleisöä puhuttelevista tietokirjoista tunnettu dosentti ja yliopistolehtori on palkittu esimerkiksi teoksistaan Maailman painavin raha (2006) sekä Jumalan vihan ruoska (2013). Lappalaisen uusin teos Pohjoisen noidat: Oikeus ja […]

Lue lisää

Ruotsin vanhimpana kansallisena symbolina pidetään Vanhan Uppsalan 400–500-luvuille ajoitettua, kuningaskummuiksi ”Kungahögarna” kutsuttua kolmea vierekkäistä hautakumpua, joihin voi tutustua nyt myös uuden teknologian avulla. Vanhan Uppsalan museo on julkaissut Kuningaskummuista kertovia digitaalisia esityksiä. Kummuilla voi paikan päällä tutustua menneisyyden ympäristöön matkapuhelimeen tai tablettiin ladattujen ohjelmien avulla, jotka käyttävät AR-teknologiaa (lisätty todellisuus), ja sisällä museossa Virtual Reality […]

Lue lisää

John Ausonius, Anders Breivik ja Peter Mangs. Kolme skandinaavimiestä joilla kaikilla oli rikkonainen perhetausta, epäonnistuneita urasuunnitelmia, hämärtynyt omakuva ja vähän tai ei lainkaan ystäviä reaalimaailmassa. Kolme kansallismielisesti motivoitunutta sarjamurhaajaa, jotka pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan terroritekojensa kautta. Tässä valossa ei yllätä, että Joakim Palmkvistin teos Malmössä ulkomaalaistaustaisia ihmisiä jahdanneesta sarjamurhaaja Peter Mangsista noudattelee analyysissaan aiemmasta kirjallisuudesta tuttuja […]

Lue lisää

Matka pohjoiseen jonka teki ja kuvasi ravennalainen Francesco Negri ilmestyi italiaksi vuonna 1700, kaksi vuotta kirjoittajansa kuoleman jälkeen. Teos kuuluu matkakirjojen lajityyppiin, joka oli hyvin muodikas tuolloin ja vielä paljon myöhemminkin. Katolisena pappina Negri (1623–1698) ei liene matkustellut 1660-luvun luterilaisessa Skandinaviassa vain uteliaan mielenlaatunsa vuoksi tai lukeakseen jumalaisen käden jälkiä maailmasta, vaan tutkiakseen mahdollisuuksia palauttaa […]

Lue lisää