Eilen avattiin uusi verkkopalvelu Nuohtti, jonne on koottu saamelaisia koskevia dokumentteja ja valokuvia yli 30 eurooppalaisesta arkistosta, kirjastosta ja museosta. Palvelun tarkoitus on vastata saamelaisten tarpeeseen ja oikeuteen saada tietoa itsestään ja kansastaan.

Lue lisää

Kolonialismi Suomen rajaseuduilla on kirja, joka ottaa lähtökohdakseen laajenevan ja monipuolistuvan kolonialismin käsitteen, jossa fokuksessa ei ole enää kolonialismin käsitettä pitkään hallinnut merentakaisuus tai äärimmäisyyksiin viety taloudellinen eksploitaatio. Asutuskolonialismin ja rajaseutukolonialismin suhde on kuitenkin teoksessa tiivis. Kirja osoittaa, miten Suomessa on omaksuttu muualta Euroopasta tuttuja ajatusmalleja kolonialismista ja miten näitä ajatusmalleja on sovellettu esimerkiksi kansallisvaltion […]

Lue lisää

Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 neljännen numeron teema on kolonialismi ja Suomi. Janne Lahti ja Rinna Kullaa alustavat teeman johdantoartikkelissaan. Muut artikkelit käsittelevät esimerkiksi saamelaisia ja arkistoja, kolonialismikeskustelua sekä Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkoja. Lisäksi numero sisältää katsauksia, arvioita ja muita kirjoituksia.

Lue lisää

1

Tietokirjallisuutta voi jakaa monenlaisiin alagenreihin vaikkapa funktionsa perusteella. Tutkimuskirjallisuus perustuu tutkimukseen ja pyrkii esittämään todennettavia varmuuksia, tietoa. Essee, pakina tai kritiikki pyrkii arvottamaan tietoa. Puhe, pamfletti tai saarna ovat vetoavia kirjoituksia, elämäkerrat ja muistelmat puolestaan edustavat kulttuurista muistamista. Tätä dosentti Päivi Kososen aikoinaan Turun tietokirjapiirissa esittämää jakoa, joka siis on vain yksi mahdollinen, jouduin miettimään, […]

Lue lisää

2

”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]

Lue lisää

Matts Wickströmin ja Charlotta Wolffin toimittama antologia Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel ilmestyi itsenäisen Suomen satavuotisjuhlien kynnyksellä. Antologia on eräänlainen anti-juhlakirja. Sen monet luvut himmentävät itsenäisen kansallisvaltion kuvaa. Kuten ensimmäisen maailmasodan jälkeisinä vuosina Euroopan kartalle ilmestyneet uudet kansallisvaltiot yleensäkin, Suomikin oli kaukana etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisestä kansakunnasta. Kirjan luvut vievät terää […]

Lue lisää

Kirjan ensimmäisessä osassa Juha Joona, Matti Enbuske ja Heli Saarinen tarkastelevat Lapin uudisasutusta erityisesti Kemin Lapin näkökulmasta. Ruotsin valtakuntaan kuulunut Lapinmaa jakautui jo keskiajalla useisiin laajoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin eli Lappeihin. Näistä nuorin oli 1400-luvun lopulla muodostunut Kemin Lappi. Siihen kuuluneet lapinkylät sijaitsivat joko kokonaan tai osittain nykyisten Kuusamon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Pelkosenniemen, Inarin ja […]

Lue lisää