Eilen avattiin uusi verkkopalvelu Nuohtti, jonne on koottu saamelaisia koskevia dokumentteja ja valokuvia yli 30 eurooppalaisesta arkistosta, kirjastosta ja museosta. Palvelun tarkoitus on vastata saamelaisten tarpeeseen ja oikeuteen saada tietoa itsestään ja kansastaan.

Lue lisää

Tietokirjallisuutta voi jakaa monenlaisiin alagenreihin vaikkapa funktionsa perusteella. Tutkimuskirjallisuus perustuu tutkimukseen ja pyrkii esittämään todennettavia varmuuksia, tietoa. Essee, pakina tai kritiikki pyrkii arvottamaan tietoa. Puhe, pamfletti tai saarna ovat vetoavia kirjoituksia, elämäkerrat ja muistelmat puolestaan edustavat kulttuurista muistamista. Tätä dosentti Päivi Kososen aikoinaan Turun tietokirjapiirissa esittämää jakoa, joka siis on vain yksi mahdollinen, jouduin miettimään, […]

Lue lisää

2

Ealli Biras. Elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma -teos nimettiin Suomen Kotiseutuliiton vuoden kotiseutukirjaksi. Vuosi tässä tarkoittaa Turun kirjamessujen välistä kalenteriaikaa – vuoden kotiseutukirja julkistetaan aina kirjamessujen lauantaipäivänä. Voittajan valitsi Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen viiden finalistin joukosta. Finalistit valitsi Suomen Kotiseutuliiton nimittämä raati. Puttonen kertoo valinnastaan: ”Valitsin teoksen sen ainutlaatuisuuden ja kattavuuden vuoksi. Se kertoo hyvin laajasti […]

Lue lisää

Kirjan ensimmäisessä osassa Juha Joona, Matti Enbuske ja Heli Saarinen tarkastelevat Lapin uudisasutusta erityisesti Kemin Lapin näkökulmasta. Ruotsin valtakuntaan kuulunut Lapinmaa jakautui jo keskiajalla useisiin laajoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin eli Lappeihin. Näistä nuorin oli 1400-luvun lopulla muodostunut Kemin Lappi. Siihen kuuluneet lapinkylät sijaitsivat joko kokonaan tai osittain nykyisten Kuusamon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Pelkosenniemen, Inarin ja […]

Lue lisää