Saksan toimia suhteessa Ukrainan sotaan on kritisoitu laajasti epävarmoina ja hapuilevina. Kritiikissä toistuu ajatus siitä, että Saksan tulisi ottaa Euroopan sisällä turvallisuus- ja puolustuspolitiittisen johtajan rooli. Saksaan kohdistuva kritiikki kuitenkin unohtaa maan ulkopolitiikan linjan, joka on perustunut toisen maailmansodan jälkeen erilaisten instituutioiden kautta rakentuvaan yhteistyöhön ja kansainvälisen yhteisön vahvistamiseen.

Lue lisää

Saksan liittokanslerina vuodesta 2005 vuoteen 2021 toiminutta Angela Merkeliä ja aiemmin liittokanslerina toimineita Konrad Adenaueria (1949–1963) ja Helmut Kohlia (1982–1998) yhdistää paitsi sama puoluetausta kristillisdemokraattisessa unionissa (CDU), myös ennätyspitkä valtakausi. Merkel oli myös ensimmäinen naisliittokansleri sekä ensimmäinen liittokansleri, jonka poliittinen sosialisaatio tapahtui entisessä DDR:ssä. Merkelin nousu politiikan huipulle ajoittuikin politiikan murroskohtaan ei vain saksalaisessa yhteiskunnassa, […]

Lue lisää

Amsterdamin juutalaisen historian museo Joods Historisch Museum, on julkaissut verkossa Charlotte Salomonin (1917-1943) sodan aikana luoman jättimäisen ja hyvin erikoisen teoskokonaisuuden Leben? oder Theater?: Ein Singspiel. Teos on samalla sekä sarjakuvaromaani, päiväkirja, terapiateos, kuvasuunitelma että operetti.

Lue lisää

Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]

Lue lisää

4

Anu Heiskasen tietokirja Salateitse Saksaan – Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset läpivalaisee kattavasti Suomesta poistuneiden naisten lähdön moninaiset syyt ja reitit. Kirjan punaisena lankana kulkee ajatus ihmisestä resurssina rintamien ulkopuolella, missä jatkuvasti tarvitaan ihmisiä työntekijöiksi tuotantoon ja palveluihin. Nämä työntekijät ovat Heiskasen tutkimassa rajauksessa naisia, jotka sodan loppuvaiheiden vaikeissa oloissa usein rinnastuivat pakkotyöläisiin ja […]

Lue lisää

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

Saksan kansallisarkisto Bundesarchiv on koonnut Weimarin tasavallan perustamisen 100-vuotisvuoden muistoksi verkkonäyttelyn, jota varten Bundesarchiv on digitalisoinut tuhansia asiakirjoja ja audiovisuaalisia aineistoja.

Lue lisää

Victor Capesius (1907–85) oli romaniansaksalainen, joka valitsi isänsä tavoin elämänurakseen apteekkialan. Wienin yliopistossa 1933 farmasian tohtoriksi väitellyt Capesius toimi 1930-luvulla saksalaisen Bayerin lääketehtaan romanialaisen tytäryhtiön edustajana. Toisen maailmansodan myötä myös Capesius joutui vaihtamaan siviilielämän asepalvelukseen. Vuodesta 1940 vuoteen 1942 hän palveli Romanian armeijassa johtaen armeijan apteekkia. Tammikuusta 1942 kesään 1943 Capesius oli vapautettu asepalveluksesta ja […]

Lue lisää

Heti aluksi pitää kiittää Matti Halosta, joka on taitollisesti saanut niin varsinaisen tekstin kuin lähdeviitteetkin mahdutettua aina samalle sivulle läpi koko teoksen. Kun teos on taitettu vaakasuoraan, on temppu onnistunut. Lukijan kannalta tämä on oiva ratkaisu, näin ei viitteitä tarvitse lähteä joka kerta etsimään takasivuilta niin kuin perinteisesti tapa on ollut. Muutenkin taitto on avara, […]

Lue lisää

Trump, Putin ja Merkel – tai Yhdysvallat, Venäjä ja Saksa – siinä tämän kirjan asetelma lyhyesti ja tiivistetysti ilmaistuna. Tuskin kukaan voi kiistää, puhuttiinpa sitten nykyisessä tai historiallisessa kontekstissa, näiden kolmen maan merkitystä Suomen kaltaiselle pienelle maalle maanosassa, jolla on ollut kyseenalainen kunnia jo vuosisatojen ajan toimia suurvaltojen tai sellaiseksi haluavien temmellyskenttänä. Kun tähän yhdistetään […]

Lue lisää

Lapin maakuntamuseon julkaisema kirja muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisemmin Suomen ja Saksan suhdetta, kauttakulkusopimuksen vaikutuksia Rovaniemeen sekä lopulta Lapin sodan tuhoja. Osa on otsikoitu tosin hieman epätarkasti ”Välirauhasta jatkosotaan 1940–1941” vaikka siinä käsitellään koko jatkosodan aika ja Rovaniemen tuho Lapin sodassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään siis Suomen ja Saksan tiivistyvää aseveljeyttä, saksalaisten sotilaiden saapumista […]

Lue lisää

1

Florian Huberin kirja, jonka nimikin on ahdistava, ei totisesti ole mitään herkkätunteisen henkilön iltalukemista. Alkusivuillaan se vie lukijansa kuitenkin lähes idylliin eli pieneen Demminin kaupunkiin Etu-Pommeriin, hitaasti virtaavan Peene-joen rannalle. Kaupunki oli keväällä 1945 kutakuinkin entisessä kunnossaan: tori, raatihuone, komea tiilikirkko ja isot koulutalot olivat säästyneet pommitusvaurioilta, sillä neuvostoarmeijan lentokoneet jyrisivät seudun yli länteen, kohti […]

Lue lisää

Surua, muistamista ja taidetta ensimmäisessä maailmansodassa on käsitelty viime vuosina paljon. Naistaiteilijoiden osuus on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, ja tähän yhdistelmään tämä koskettava kirja avaa mielenkiintoisia ja yllättäviä näkökulmia. Claudia Siebrechtin kirjan pääaiheena on saksalaisten naiskuvataitelijoiden tapa käsitellä töissään surua ja menetystä ensimmäisen maailmansodan massakuoleman edessä.  Tätä hän lähestyy lähinnä yli 30 sodan aikana aktiivisen […]

Lue lisää