Suomalais-ruotsalaisessa hankkeessa Informationsflöden över Östersjön: Svenskspråkig press som kulturförmedlare 1771–1918 tutkittiin, miten ruotsinkielinen lehdistö toimi kulttuurisena välittäjänä Itämeren alueella Suomen ja Ruotsin välillä.
Tietosanomat
Kansalliskirjasto on saanut päätökseen kaksi eri sanomalehtien digitointiprojektia, joiden myötä tutkimuskäyttöön on tuotu 1,4 miljoonaa sivua. Projekteissa saatiin digitoitua 60 eri työväenlehteä vuoden 1966 loppuun saakka sekä koko Uuden Suomen julkaistun lehtihistorian vuodesta 1847 alkaen aina Uuden Suomen lakkaamiseen 1991 asti.
Uusi Translocalis-tietokanta tarjoaa helpon pääsyn 1800-luvun suomenkielisiin lukijakirjeisiin. Tietokanta syntyi Kansalliskirjaston ja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön (HEX) yhteisen hankkeen kautta.
Kuka käveli Vanhan ylioppilastalon hiilloksella huhtikuisena aamuna vuonna 1978? Kenelle Expressenin kuvatoimittaja soitti, kun matkustajalaiva hävisi tutkasta Itämerellä syyskuussa 1994? Kenet vihkipari Jenni Haukio ja Sauli Niinistö näkivät ensimmäisenä astuessaan ulos Reposaaren kirkosta tammikuussa 2009? Vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen on Peter Jansson. Hän työskenteli lehtikuvaajana 40 vuotta ja teki päivittäin 4–5 kuvauskeikkaa suomalaisille ja ruotsalaisille […]
Uusimmassa Ennen ja nytissä tuodaan esille digitaalisen historiantutkimuksen uusia menetelmiä, tutkimustuloksia ja käyttömahdollisuuksia. FT, dosentti Petri Pajun, FT Heli Rantalan ja akatemiaprofessori Hannu Salmen toimittaman teemanumeron artikkeleissa hyödynnetään Kansalliskirjaston sekä Yleisradion digitaalisia aineistoja, ja niissä käsitellään muun muassa ärtymyksen ilmaisua vuoden 1895 yleisönosastokirjoituksissa, yrityksiä saada suomalaiset käyttämään jäkälää hätäruokana 1800–1900-luvuilla ja kotimaista kulttuuriperintöä Yleisradion Elävässä arkistossa.
Staffan Bruunin muistelmakirja Mitt liv i HBL on saanut suomenkieliseksi nimekseen Mies joka rakasti uutisia. Luultavasti sen on tällaisella nimellä ajateltu kiinnostavan enemmän kielirajan takana olevia lukijoita, mutta suorassa käännöksessäkin olisi ollut puolensa. Bruunin työelämä nimittäin kietoutuu vahvasti toisella kotimaisella ilmestyvään valtalehteen, Hufvudstadsbladetiin, ja sen värikkäisiin vaiheisiin tiuhaan vaihtuneiden päätoimittajien ja yhtiön johdon sekä heidän […]
Raflaavasta nimestään huolimatta Jarno Koivusen Suvaitsevaisuus esittelee kuvin ja sanoin jopa yllättävän maltillisen kuvataiteilijan Ilta-Sanomien ja useiden kansainvälisestikin merkittävien toimeksiantajien takaa. Ilta-Sanomissa vuonna 1965 mielipidepiirtäjänä aloittanut ”Kätsy” ei töissään saarnaa ”oikeasta” tavasta käsitellä rasismia tai esitä omia ajatuksiaan yhteiskunnasta absoluuttisina totuuksina kuuluisimman aikalaisensa Kari Suomalaisen tavoin. Liioin häntä ei nähty polemisoimassa islamilaista kuvastoa 2000-luvun populistisen sananvapauskeskustelun aikana. Poliittisia vihollisiaan tai edes poliittista […]