Amsterdamin juutalaisen historian museo Joods Historisch Museum, on julkaissut verkossa Charlotte Salomonin (1917-1943) sodan aikana luoman jättimäisen ja hyvin erikoisen teoskokonaisuuden Leben? oder Theater?: Ein Singspiel. Teos on samalla sekä sarjakuvaromaani, päiväkirja, terapiateos, kuvasuunitelma että operetti.

Lue lisää

Kielletty hedelmä (2014) on ensimmäinen ruotsalaiselta sarjakuvataiteilija Liv Strömquistilta suomennettu sarjakuva-albumi. Teoksesta kiinnostavan tarkastelukohteen tekee sen informatiivinen ja valistunut yhteiskuntakriittinen ote, joka on varsin vaikuttava ottaen huomioon, että Kielletyn hedelmän tyylilajina on kuitenkin satiiri ja viitekehyksenä viihde. Teos on myös varsin relevantti sukupuolen- ja tabututkimuksen näkökulmista, joista sitä arvioin, onhan se julkifeministinen ja kohdistuu — […]

Lue lisää

Tätä ennen en ole ollut mikään sarjakuvaintoilija enkä ole sitä vieläkään, mutta Ville Hännisen uusi kirja Keskipäivän miehiä: Kuvia Suomen historiasta sai minut innostumaan niin, että pyysin arvosteltavakseni Emmanuel Moynot’n Ranskalainen sarja: Myrsky kesäkuussa –sarjakuvakirjan, jonka taiteilija on piirtänyt Irène Némirovskyn romaanin, Suite française: Tempête en juin (2004), pohjalta. Jo muutama sivu tempasi minut mukaansa vuosien […]

Lue lisää

Suomenmaassa on monta Ville Hännistä, mutta kaikki sarjakuvaintoilijat tuntevat tai ainakin tietävät VILLE HÄNNISEN (s. 1976), joka on kirjoittanut Keskipäivän miehiä: Kuvia Suomen historiasta-kirjan. Niille, jotka eivät hänestä ole ennen kuulleet, voin kertoa, että hän on toimittaja, tietokirjailija ja kriitikko, joka on erikoistunut sarjakuviin, pilakuviin ja kuvituksiin. Hän on toiminut Kirjain-lehden ja Sarjainfo-lehden päätoimittajana sekä […]

Lue lisää

Viime vuosina on ilmestynyt runsaasti kirjoja, joissa sota-ajan teksti- ja valokuvamateriaalia on tuotu nykylukijoiden ulottuville autenttisen ajankuvan luomiseksi. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa Pekka Tuomikosken teoksen Sensuroidut sotakirjoitukset. Suomalaista sota-ajan sarjakuvaa ei sen sijaan ole juurikaan uudelleenjulkaistu, pilapiirroksista puhumattakaan. Otava tosin julkaisi vuonna 1999 kokoomateoksen sota-aikaisista Rymy-Eetu-sarjakuvista, mutta muuten sota-ajan sarjakuvien historia on muodostanut tähän asti […]

Lue lisää

Vuonna 1995 Pekka Manninen väitteli kasvatustieteestä ensimmäiseksi suomalaiseksi sarjakuvatohtoriksi. Mannisen ykkösteesi sarjakuvasta nuorison vastakulttuurin välineenä ei kuitenkaan ottanut tulta edes väitöstilaisuudessa. Sarjakuvasta oli jo tullut hovikelpoinen yliopistoja ja koululaitosta myöten, eikä sen ”vastakulttuurisuus” ollut kuin yksi osatekijä sarjakuva paikassa kulttuurin kentällä. Etenkin tietokonepelit ovat varastaneet sarjakuvien paikan lukuharrastuksen ”vaarantavana” ajanvietteenä. Sarjakuvan hyväksyminen mediaksi medioiden joukkoon […]

Lue lisää