Ensivaikutelma teoksesta oli yllättävä. Kun otin sen käteeni, tuntui kuin olisin tarttunut vanhaan Allardt & Littuseen, opiskeluvuosieni sosiologian oppikirjaan. Kannen ulkoasu on kuitenkin harkittu, varttuneemmille lukijoille se tuo epäilemättä mieleen Sosiologian, Erik Allardtin ja Yrjö Littusen vuonna 1958 julkaiseman teoksen, joka löytyy vielä omasta kirjahyllystänikin. Allardtia esittelevän teoksen julkaiseminen jo muutama vuosi akateemikon kuoleman jälkeen […]
Otto Pipatilla on hyvät edellytykset arvioida westermarckilaisuuteen lyötyjen leimojen painoarvoa. Hän väitteli muutamia vuosia sitten Westermarckin moraali- ja yhteiskuntateoreettisista käsityksistä tutkimuksella Morality Made Visible: Edward Westermarck´s Moral and Social Theory (2017). Ihmisen sosiaalisuuden alkulähteillä, jota tässä esittelen, on saanut alkunsa Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja Koneen Säätiön rahoittamasta Westermarckia ja hänen lähipiiriään koskeneesta tutkimushankkeesta, jota […]
Jos oletetaan, että nyky-Venäjää vaivaa Neuvostoliiton loppumisen myötä menetetty suurvalta-asema, eikä niinkään diktatuurin konkurssi tai sosialistisen ideologian katoaminen, Risto Alapuron (s.1944) merkinnät auttavat ymmärtämään, miksi imperiumin hajoaminen oli ja on niin työläs prosessi. Alapuro vietti lukuvuoden 1990–1991 Neuvostoliiton tiedeakatemian sosiologian laitoksilla Moskovassa ja muutamaan otteeseen myös Leningradissa. Vaikka Neuvostoliitto oli muutoksen kourissa, päiväkirjan lehdille ei […]
Metatasolla tarkkailtuna teos on niinikään moitteeton esitys. Vaikka Marko Juntunen esittää paikoin painavaakin suomalaisen maahanmuuttotutkimuksen ja kotiuttamispalvelujen kritiikkiä, on kritiikin kärki yleensä intentioiltaan rakentavaa ja ihmisiä yhdistämään pyrkivää epäkohtien havainnointia, ei halpoja viholliskuvia rakentavaa yhteiskunnallista hajottamistyötä. Kaikenlainen julkaisuaikansa populistinen kiihkoilu tuntuisi kiertävän teoksen kaukaa. Varissuo sinällään on tutkijalle mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tutkimusajankohdasta riippuen 30-40% noin 10 […]
Mitä on suomalainen köyhyys? Suomalainen nykyköyhyys on absoluuttisen kurjuuden, nälän ja puutteen sijaan suhteellista. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa heikkoa toimeentuloa suhteessa muuhun väestöön. Euroopassa yleisesti käytetty suhteellisen köyhyyden mittari on se, että kotitalouden tulot ovat alle 60 prosenttia saman tyyppisten kotitalouksien tuloista. Tuomo Laihiala muistuttaa artikkelissaan, että köyhyys on moniulotteinen käsite. Köyhyys tarkoittaa resurssien puutetta, mutta […]
Ruotsissa superrikkaiden ja suhteellisesti köyhien välinen kuilu on syventynyt rajusti, mikä näkyy myös työ- ja asunto-oloissa turvallisuutena tai vastakohtaisesti turvattomuutena. Kadotettu kansankoti pyrkii selvittämään, miten tähän tilanteeseen on tultu. Vielä vuonna 1980 eriarvoisuus oli Ruotsin historiassa alimmillaan ja tasa-arvoa edistävät uudistukset, peruskoulu, palkansaajien oikeudet sekä erilaiset taloudellista demokratiaa ja hyviä työoloja edistäviä toimet näyttivät suuntaa kohti […]
Lotta Junnilaisen sosiologian alaan kuuluva väitöskirjatutkimus Lähiökylä on tärkeä tieteellinen puheenvuoro suomalaisten lähiöiden yhteisöllisyydestä sekä suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevasta eriarvoisuudesta. Junnilaisen tutkimus perustuu varsin perusteelliseen etnografiseen tutkimukseen kahdessa suomalaisessa lähiössä, joita teoksessa kutsutaan Hallakummuksi ja Routalaksi. Tutkimus asettuu osaksi kaupunkietnografian pitkää perinnettä, ja kirjan sivuilla mainitaan monia alan klassikoita Oscar Lewisistä alkaen. Teoksen sivuilta välittyy huolellinen […]
Arvostelu
Tiedemaailma etsii yhä uudempia keinoja tutkia sosiaalista toimintaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sosiologit ja sosiaalihistorian tutkijat ovat keksineet hyvin laajan valikoiman teorioita ja menetelmiä, joiden avulla on mahdollista tulkita tätä vuorovaikutusta, ja keskustelunanalyysi on yksi niistä. Kuuluisa englantilainen sanonta ”Speech is silver, but silence is golden” opettaa harkitsemaan tarkoin jokaista lauselmaa ja jättämään mieluummin sanomatta […]
Arvostelu
Kokoomateos Johdatus sosiologian perusteisiin pyrkii esittelemään lukijoilleen nykyisen sosiologian olennaisimpia teemoja. Kokoomateoksessa avattuja teemoja ovat esimerkiksi työelämä, poliittinen päätöksenteko, talous ja eriarvoisuus. Näiden lisäksi nostetaan esille kulutusta, terveyttä, perhettä, etnisyyttä, rikollisuutta, hyvinvointivaltiota ja globalisaatiota koskevia kysymyksiä. Kirja perehdyttää alan termistöön. Teoksessa viitataan paljon alan perinteisiin klassikkoihin, joita ovat Auguste Comte, Émile Durkheim, Max Weber ja […]
Arvostelu
Teoksen toimittajat, professorit Riitta Jallinoja (emerita), Helena Hurme ja Kimmo Jokinen, toteavat ensisanoikseen: ”Perhe on tärkeä ja kaikille tuttu sosiaalinen ryhmä” (s. 7). Totta – ja sen vuoksi onkin hyvä, että perhettä koskevan tutkimuksen suuntauksista on vihdoin kirjoitettu suomenkielinen kokoomateos. Tosin Perhetutkimuksen suuntauksista on turha etsiä vastausta siihen, mikä perhe itse asiassa on tai miksi […]
Arvostelu
Norbert Elias oli vuosisadan vaihteessa Breslaussa syntynyt homoseksuaali juutalainen, joka pakeni natsien vainoja Ranskan kautta Englantiin. Hän loi pääteoksensa ”Über den Prozess der Zivilisation” ennen toista maailmansotaa Lontoossa. Tämän jälkeen hänen uransa oli enemmän tai vähemmän loisteliasta, johon sisältyi vierailuluentoja Ghanassa, Hollannissa ja Saksassa. Hänet löydettiin varsin myöhään akateemisena guruna, elämänsä ehtoopuolella. Hän kuoli vuonna […]
Arvostelu
’Sosiologinen ajattelu’ (Sa) on toinen Zygmunt Baumanilta suomennettu teos. Edellinen oli myös Vastapainon julkaisema tekstikokoelma ’Postmodernin lumo'(1996). ’Sa’ on varhaisempi teos (alkujaan 1990) ja mikäli tutustuminen Baumaniin on aloitettu myöhäisemmistä teoksista, saattaa lukija yllättyä siitä, että tästä kirjasta ei löydy ollenkaan sanaa ’postmoderni’. Ensiksi ihmettelin, miksi juuri ’Sa’ julkaistaan, sillä Bauman on kirjoittanut tämän jälkeen […]