Suomen Sotahistoriallinen Seura on palkinnut valtakunnallisessa pro gradu -kilpailussa sotahistorian alan pro-gradu töitä. Gradut käsittelivät Pohjanmaan rykmenttiä Preussin sodassa, Maon sotateoreetti-sia oppeja, sukellusvene Saukkoa ja meritorjuntaohjusten hankintaa.

Lue lisää

Kansallisarkisto on julkaissut Lars Westerlundin selvityksen suomennoksen, johon on nyt lisätty muutamia kappaleita ja tarkennettu tietoja. Ne täydentävät kokonaiskuvaa tapahtumista ja Suomen ratkaisuja ohjanneesta politiikasta. Selvitys Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 on valtioneuvoston kanslian tilaama ja Kansallisarkiston tekemä riippumaton arkistoselvitys. Siinä on ollut käytettävissä yli 70 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa.

Lue lisää

Otava on julkaisut yhtenäisessä muodossa kovakantisina ja äänikirjoina Kai Häggmanin, Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman tekstittämät kolme kirjaa 1917 (2017, 224 s.), 1918 (2018, 240 s.) ja 1939 (2019, 208 s.), joiden nimien vuosiluvut paljastavat niiden sisällöt. Häggmanin alue on kirjallisuus ja kulttuuri, Keskisarjan kansalais­yhteiskunta ja Kuisman talouselämä. Pysähdyttävästä kuvituksesta vastaa Jukka Kukkonen. Kriitikko Veli-Pekka […]

Lue lisää

Kansallisarkiston Helsinki 30.XI.1939–13.III.1940 -verkkonäyttely kertoo Helsingistä ja sodan ja väestönsuojelun vaikutuksista kaupunkilaisten elämään talvisodan aikaan. Näyttely on laadittu vuonna 2009 talvisodan 70-vuotismuistovuonna, mutta sen pariin palaaminen on jälleen ajankohtaista nyt, kun talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Näyttelyn tarkoitus on tuoda esille, että sota on muutakin kuin rintamatapahtumia – olihan Helsinki useiden pommitusten kohde.

Lue lisää

Tänään julkaistu Sotasurmasampo 1914–1922 -tietokanta on päivitetty versio alun perin vuonna 2002 laaditusta sotasurmatietokannasta. Portaaliin on koottu tietoja Suomen sisällis- ja heimosodissa vuosina 1914–1922 menehtyneistä sekä sisällissodan jälkeisistä vankileireistä.

Lue lisää

Artikkelikokoelman avaava osa käsittelee varhaisia Välimeren kulttuureita, joissa sotien ja sodankäynnin oikeutus oli usein jumalallista alkuperää tai kosmoksen järjestyksen ylläpitoa varten. Ensimmäinen artikkeli avaa Egyptin faaraoiden tehtäviä ”kosmisen järjestyksen ylläpitäjinä”. Toisessa artikkelissa puolestaan tarkastellaan Assyrian imperiumia jumalten oikeuttamissa sodissa. Seuraavassa puolestaan käsitellään Aleksanteri Suuren Persian sotaretkeä, jonka jälkeen siirretään katse sodan syihin ja oikeutuksiin Rooman […]

Lue lisää

Teemu Keskisarjan viimeisin kirja käsittelee suurta Pohjan sotaa (1700–1721). Sodassa Venäjä, Tanska ja Saksi-Puola liittoutuivat Ruotsia vastaan kasvattaakseen aluettaan ja valtaansa sen kustannuksella. Se onnistui lopulta vain Venäjälle. Olen arvostellut Keskisarjan kirjan Helsingin Sanomissa 6.10.2019. Agricolan toimituksen pyynnöstä esitän tässä arvosteluni hiukan muutetussa ja laajennetussa muodossa. Uskottava lopputulos Keskisarja on luonut kirjoitustyylin, jossa lukijan mielenkiintoa […]

Lue lisää

2

Tiedustelutoiminta on ollut tapana jakaa kahteen pääryhmään, sotilaalliseen ja siviilitiedusteluun. Siviilitiedustelu keskittyy elinkeinoelämään, politiikkaan ja yhteiskuntajärjestelmiin liittyvän tiedon hankintaan ja tällaisen tiedustelun estämiseen (vastatiedustelu) sekä konkreettisten siviiliuhkien (mm. terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus) ennakointiin ja torjuntaan. Sotilastiedustelu puolestaan seuraa oman alueen ja yhteiskunnan kannalta uhkaavien tai uhattaviksi ajateltujen valtioiden ja toimijoiden poliittista ja sotilaallista kehitystä ja […]

Lue lisää

Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]

Lue lisää

4

Varhaiskeväällä 1944 Suomen armeijan päämajassa Mikkelissä oltiin huolestuneita. Helmikuussa Neuvostoliitto oli tehnyt kolme pommitusiskua Helsinkiä vastaan ja mahdollista oli, että pommituksia jossakin vaiheessa jatkettaisiin. Suomi ei ollut taipunut sille esitettyihin rauhanehtoihin, sillä ne olivat valtio- ja sotilasjohdon mielestä liian ankarat. Maaliskuun lopussa ylipäällikkö Mannerheim antoi kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundille käskyn perustaa joukko-osasto, jonka tuli suojata pääkaupunkiseutua […]

Lue lisää

Suomalaisjoukot ylittivät vuoden 1939 rajan heinäkuussa 1941. Ulkomaanmatkan dokumentoivat sodanjohdon valvonnassa toimivat tiedotuskomppanian valokuvaajat. Tietokirjailija Juha Vartiainen on toimittanut Kariston Alfamer-kustantamolle teoksen, jossa hän hyödyntää kyseistä  kuvamateriaalia. Kirjan 198 sivulle on mahdutettu yli 650 valokuvaa tekstiosuuden jäädessä vain 17 sivuun. Kuvat esitetään aikajärjestyksessä. Ne alkavat lokakuiselta Syväriltä 1941 ja päättyvät elokuussa 1944 otettuun valokuvaan, jossa […]

Lue lisää

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

Mikkeliin keväällä 2021 avautuva Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, jonka tarkoituksena on koota, selittää ja välittää sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia uusille sukupolville. Muisti kertoo ihmisistä sodassa, ja sen toiminnan tavoitteena on ”rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen”. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelin keskustaan Päämajataloon.

Lue lisää

André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.

Lue lisää

5

Nyt arvosteltavan teoksen julkaiseminen on merkkitapaus kahdella tavalla: teos on paitsi ensimmäinen suomalaista tykistötaktiikkaa ja sen kehityskulkuja itsenäisyyden aikana käsittelevä kokonaisesitys, myös Maanpuolustuskorkeakoulun rahoittaman, suomalaisen sotataidon historiaa käsittelevän julkaisusarjan ensimmäinen osa. Tällaista sarjaa ei ole aikaisemmin ollut, ja se paikkaakin osaltaan merkittävää aukkoa suomalaisen sotataidon ja sotahistorian tutkimuksessa. Sarjan ensimmäinen teos määrittää usein lukijoiden odotuksia […]

Lue lisää

Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Lue lisää

Suomalainen tiedustelu-upseeri, vapaaherra ja majuri Maximilian von Hellens (1898–1967) pidätettiin Kolatselässä Aunuksen Karjalassa syyskuussa 1942 koska hänen uskottiin luovuttaneen sotasalaisuuksia Yhdysvalloille. Suomen ja Saksan itärintaman joukkojen ryhmitystä koskeneiden tietojen pelättiin päätyvän tätä kautta Neuvostoliiton tietoon, niin kuin sitten kävikin. Sotaylioikeus tuomitsi von Hellensin sotapetoksesta kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu toimeen. On sinänsä ihme, ettei von […]

Lue lisää

Suomen Sotahistoriallinen Seura on järjestänyt jo 15. kerran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun edellisen vuoden aikana valmistuneiden sota- tai sotilashistoriaan liittyvien pro gradu-tutkielmien kesken. Kilpailun voittajaksi ja 3 000 euron stipendin saajaksi valittiin sotatieteiden maisteri, kapteeniluutnantti Mikael Tammisalo Maanpuolustuskorkeakoulusta. Toisen palkinnon ja 2 500 euron stipendin sai filosofian maisteri Sebastian Schiavone Itä-Suomen yliopistosta.

Lue lisää

Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]

Lue lisää

Professori, kenraalimajuri Vesa Tynkkysen johdolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa aloitettu laaja tutkimus- ja julkaisuprojekti, joka käsittelee eri aselajien ja keskeisten toimijoiden taktiikan kehityshistoriaa itsenäisen Suomen ajalta. Siihen liittyy everstiluutnantti, dosentti Marko Palokankaan teos, joka käsittelee suomalaista tiedustelutoimintaa. Palokangas aloittaa teoksensa luomalla laajahkon katsauksen tutkimusaiheensa taustaan, esittelemällä suomalaisen sotataidon olemusta. Perinteisen käsityksen mukaan oppi sodankäynnistä jaetaan strategiaan (sotataito) […]

Lue lisää