Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]

Lue lisää

4

Varhaiskeväällä 1944 Suomen armeijan päämajassa Mikkelissä oltiin huolestuneita. Helmikuussa Neuvostoliitto oli tehnyt kolme pommitusiskua Helsinkiä vastaan ja mahdollista oli, että pommituksia jossakin vaiheessa jatkettaisiin. Suomi ei ollut taipunut sille esitettyihin rauhanehtoihin, sillä ne olivat valtio- ja sotilasjohdon mielestä liian ankarat. Maaliskuun lopussa ylipäällikkö Mannerheim antoi kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundille käskyn perustaa joukko-osasto, jonka tuli suojata pääkaupunkiseutua […]

Lue lisää

Suomalaisjoukot ylittivät vuoden 1939 rajan heinäkuussa 1941. Ulkomaanmatkan dokumentoivat sodanjohdon valvonnassa toimivat tiedotuskomppanian valokuvaajat. Tietokirjailija Juha Vartiainen on toimittanut Kariston Alfamer-kustantamolle teoksen, jossa hän hyödyntää kyseistä  kuvamateriaalia. Kirjan 198 sivulle on mahdutettu yli 650 valokuvaa tekstiosuuden jäädessä vain 17 sivuun. Kuvat esitetään aikajärjestyksessä. Ne alkavat lokakuiselta Syväriltä 1941 ja päättyvät elokuussa 1944 otettuun valokuvaan, jossa […]

Lue lisää

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

Mikkeliin keväällä 2021 avautuva Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, jonka tarkoituksena on koota, selittää ja välittää sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia uusille sukupolville. Muisti kertoo ihmisistä sodassa, ja sen toiminnan tavoitteena on ”rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen”. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelin keskustaan Päämajataloon.

Lue lisää

André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.

Lue lisää

5

Nyt arvosteltavan teoksen julkaiseminen on merkkitapaus kahdella tavalla: teos on paitsi ensimmäinen suomalaista tykistötaktiikkaa ja sen kehityskulkuja itsenäisyyden aikana käsittelevä kokonaisesitys, myös Maanpuolustuskorkeakoulun rahoittaman, suomalaisen sotataidon historiaa käsittelevän julkaisusarjan ensimmäinen osa. Tällaista sarjaa ei ole aikaisemmin ollut, ja se paikkaakin osaltaan merkittävää aukkoa suomalaisen sotataidon ja sotahistorian tutkimuksessa. Sarjan ensimmäinen teos määrittää usein lukijoiden odotuksia […]

Lue lisää

Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Lue lisää

Suomalainen tiedustelu-upseeri, vapaaherra ja majuri Maximilian von Hellens (1898–1967) pidätettiin Kolatselässä Aunuksen Karjalassa syyskuussa 1942 koska hänen uskottiin luovuttaneen sotasalaisuuksia Yhdysvalloille. Suomen ja Saksan itärintaman joukkojen ryhmitystä koskeneiden tietojen pelättiin päätyvän tätä kautta Neuvostoliiton tietoon, niin kuin sitten kävikin. Sotaylioikeus tuomitsi von Hellensin sotapetoksesta kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu toimeen. On sinänsä ihme, ettei von […]

Lue lisää

Suomen Sotahistoriallinen Seura on järjestänyt jo 15. kerran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun edellisen vuoden aikana valmistuneiden sota- tai sotilashistoriaan liittyvien pro gradu-tutkielmien kesken. Kilpailun voittajaksi ja 3 000 euron stipendin saajaksi valittiin sotatieteiden maisteri, kapteeniluutnantti Mikael Tammisalo Maanpuolustuskorkeakoulusta. Toisen palkinnon ja 2 500 euron stipendin sai filosofian maisteri Sebastian Schiavone Itä-Suomen yliopistosta.

Lue lisää

Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]

Lue lisää

Professori, kenraalimajuri Vesa Tynkkysen johdolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa aloitettu laaja tutkimus- ja julkaisuprojekti, joka käsittelee eri aselajien ja keskeisten toimijoiden taktiikan kehityshistoriaa itsenäisen Suomen ajalta. Siihen liittyy everstiluutnantti, dosentti Marko Palokankaan teos, joka käsittelee suomalaista tiedustelutoimintaa. Palokangas aloittaa teoksensa luomalla laajahkon katsauksen tutkimusaiheensa taustaan, esittelemällä suomalaisen sotataidon olemusta. Perinteisen käsityksen mukaan oppi sodankäynnistä jaetaan strategiaan (sotataito) […]

Lue lisää

Seppo Aallon Kapina Tehtailla alkaa aikalaismuistelulla, jossa kuvataan tilannetta valkoisten saatua voiton ja aloitettuaan paikalliset puhdistukset. Verneri Granqvist pakeni matkalla teloitukseen ja selvisi hengissä kertomaan muistojaan. Varsinainen aiheen käsittely alkaa pitkällä pohjustuksella Suomen yhteiskunnan ja paikallisen tehdasyhteiskunnan kehityksestä ajalta ennen itsenäistymistä. Tehtaiden tuleminen ja teollistuminen käsitellään Kuusankosken näkökulmasta. Tehdastyöläiset elivät sekä ”Tehtaan valossa” että ”Tehtaan […]

Lue lisää

Valtioneuvoston kanslia on vastaanottanut perjantaina 8. helmikuuta Kansallisarkiston toteuttaman arkistoselvityksen suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen vuosina 1941–1943. Englanninkielinen tutkimus on ladattavissa pdf-tiedostona Kansallisarkiston sivulta. Selvitys täydentää olemassa olevaa tietoa siitä, miten juutalaisten ja muiden siviilien surmaaminen oli järjestelmällinen osa Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. ”Suomalaiset eivät hyökkäyksen alussa tienneet saksalaisten tuhoamistavoitteista. He […]

Lue lisää

5

Sotaa on perinteisesti pidetty miehisen toiminnan linnakkeena, jossa naisen roolina on lähinnä olla se, jonka puolesta miehet taistelevat ja kaatuvat. Naiset muodostavat ”siviilejä symboloivan taustakankaan”, jota vasten taistelut käydään. Näin luonnehtii ruotsalainen toimittaja ja kirjailija, pitkään Populära Historia -lehdessä sekä Militär Historia -aikakauslehden päätoimittajana työskennellyt Anna Larsdotter, Naiset sodissa -kirjansa johdannossa. Kirjansa tarkoitusta ja merkitystä […]

Lue lisää

Sodan ja rauhan keskus Muisti etsii näyttelytuottajaa määräaikaiseen tehtävään. Haluatko olla mukana luomassa uutta tiedekeskusta ja aivan uudenlaista näyttelykokonaisuutta? Näyttelytuottajana osallistut Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamisvaiheen 2019-2021 näyttelyiden suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä tiimin ja alihankkijoiden kanssa. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa näyttelyiden suunnittelu ja tuotannon koordinointi, hankinnat, sisällöntuotanto ja tilasuunnittelu. HAE TEHTÄVÄÄN Www.sodanjarauhankeskus.fi  

Lue lisää

Vuoden 1941 alkukesästä vuoden 1944 syyskuuhun ulottuvalla toimikaudellaan Suomessa jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth (1879–1971) kirjoitti kaikkiaan yli tuhat sivua muistiinpanoja. Nyt koko mittavaan aineistoon pääsee tutustumaan suomeksi; viimeisin osa eli vuosia 1942–1943 käsittelevä sotapäiväkirja ilmestyi syyskuussa 2018. Aikaisemmin on julkaistu Erfurthin sotapäiväkirja jatkosodan viimeiseltä vuodelta eli Sotapäiväkirja 1944 (WSOY 1954 ja Docendo 2014, suomentanut Eino E. […]

Lue lisää

Olli Kleemolan ja Virpi Kiviojan kirjassa pääpainona on veteraanien tuottamat muistot. Suoria lainauksia on otettu laajalti kirjeistä, päiväkirjoista sekä raskaan patteristo 15:n rintamalehdestä. Perusrakenteeltaan teos etenee kronologisesti talvisodasta Lapin sodan päättymiseen. On tosin todettava, että talvisotaa käsittelevä luku on suhteessa melko lyhyt. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä kyseessä oli kuitenkin vain noin 3 kuukautta kestänyt […]

Lue lisää

2

Sotien syistä ja sodankäynnistä on kirjoitettu paljon historiaa. Rauhaan palaaminen ja sen vaikeudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Näin on laita ensimmäisen maailmansodankin kohdalla. Koulukirjoissa Versaillesin rauhankonferenssin tulokset esitetään yleensä vapauttavan myönteisinä: demokratia valtasi alaa, kansat itsenäistyivät ja Kansainliitto perustettiin rauhaa turvaamaan. Kun oppikirjat esittävät Suomen historian omana lukunaan, vuoden 1918 sisällissota näyttäytyy suomalaisena erityisilmiönä, jota […]

Lue lisää