Suomen satavuotisjuhlien ympärillä on tänä vuonna monenlaista pöhinää, ja nopeimmat juhlijat lähtivät liikkeelle jo vuoden 2016 puolella. Juhlakirjaksi tätä viime syksynä ilmestynyttä, Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi yltänyttä artikkelikokoelmaa ei voi sanoa; kilpailuraatikin korosti perusteluissaan että teoksesta puuttuu pönötys ihan kokonaan. Teoksen nimi Maamme on kiva silmänisku: mitäpä olisi suomalainen kulttuuri ilman Sakari Topeliusta ja hänen aikalaisiaan. Ihan heidän […]

Lue lisää

Rukajärven suunnan taistelut jatkosodassa ovat monelle suomalaiselle varmasti tuttuja Antti Tuurinromaaneista sekä Tuurin kirjaan Rukajärven tiellä (1990) perustuvasta elokuvasta Rukajärven tie (1999). Nyt tältä jatkosodan rintamalta on julkaistu Gummeruksen kustantamana romaanikirjailija ja jääkiekkovalmentaja Esa Sirénin teos Sodan kuvat. Rukajärvi 1941. Kuulin teoksesta ensimmäisen kerran Turun kirjamessuilla 2016 Esa Sirénin esitellessä kirjaansa paikan päällä. Teoksen idea […]

Lue lisää

1

Antero Uiton ja Carl-Fredrik Geustin kirjoittama Taistelu Suomenlahden ulkosaarista valottaa kaikkien kuuden asutun itäisen Suomenlahden saaren (Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari, Seiskari sekä pikkusaaret Someri ja Narvi) historiaa pitkältä ajalta. Vaikka ”taistelu” on kirjan nimessä yksikössä, sisäsivuilta niitä löytyy monia eli talvi- ja jatkosodan lisäksi sisällissodan tapahtumat. Ja vaikka pääpaino on kirjan nimen mukaisesti sotahistoriassa, mukaan mahtuu […]

Lue lisää

Florian Huberin kirja, jonka nimikin on ahdistava, ei totisesti ole mitään herkkätunteisen henkilön iltalukemista. Alkusivuillaan se vie lukijansa kuitenkin lähes idylliin eli pieneen Demminin kaupunkiin Etu-Pommeriin, hitaasti virtaavan Peene-joen rannalle. Kaupunki oli keväällä 1945 kutakuinkin entisessä kunnossaan: tori, raatihuone, komea tiilikirkko ja isot koulutalot olivat säästyneet pommitusvaurioilta, sillä neuvostoarmeijan lentokoneet jyrisivät seudun yli länteen, kohti […]

Lue lisää

Sotakirjoja ilmestyy tänäkin syksynä kymmenittäin, vaikka sodasta on kulunut jo yli seitsemän vuosikymmentä. Painopisteen muutos näkyy selvästi: itse tapahtumat on kerrottu jo moneen kertaan, nyt nousevat keskiöön sodan aikana eläneiden ihmisten kokemukset. Sodan särkemä arki -teoksessa näitä arjen kokemuksia tarkastelee historiantutkija Ville Kivimäki, joka kolme vuotta sitten sai Tieto-Finlandian suomalaissotilaiden psyykkisiä muutoksia ja häiriöitä käsitelleestä, […]

Lue lisää

Salpalinja, Salpa-asema, Suomen Salpa – välirauhan aikana ja vielä kesään 1944 puhuttiin Moskovan rauhan pääpuolustusasemasta. Tämän toki Kylmälä tietää ja kirjoittaakin aiheesta ja kertoo päätyneensä käyttämään Salpalinjaa ja Salpa-asemaa kirjoittaessaan välirauhan aikaisista töistä. Salpalinjana Salpalinja tietenkin tunnetaan, joten nimen käyttö on kuitenkin perusteltua. Ja on myös todettava, että tekstissä Salpalinjan tai Salpa-aseman lukeminen on miellyttävämpää, […]

Lue lisää

Kirjan kirjoittanut kirjailija ja toimittaja Chris McNab on aikaisemmin julkaissut useita sotahistoriallisia teoksia. Kieli on sujuvaa suunnattu selvästi laajalle yleisölle. Kirjassa käsitellään Hitleriä, Saksan marssia kohti sotaa, imperiumin luomista, ideologian materiaalista ilmaisua, kulttuuria, rotusotaa, kolmannen valtakunnan järjestöjä sekä sodankäynnin välineitä. Aiheita on siis useita ja jokaisen käsittelyyn on kirjassa käytetty yksi luku. Kuva: Kuva: Uutta […]

Lue lisää

Uusia näkökulmia ja ehkä myös tulkintoja tasavallan alkuvaiheista lienee lupa odottaa seuraavan parin vuoden aikana; ensi vuonnahan Suomi juhlii syntymäpäiviään. Seuraavan vuoden muistelunaihe onkin sitten synkempi: silloin sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Kaikkea tuosta muutaman kuukauden mittaisesta historian saranakohdasta ei ole vielä kerrottu – sen osoittaa myös Paavilaisen teos, joka on hetkittäin varsin rajua luettavaa. […]

Lue lisää

Tuomas Hopun tutkimusprojekti on lähtenyt liikkeelle tarpeesta tehdä taustatutkimusta Postimuseoon 18.3.2016 avautuneelle Salaista jääkäripostia -näyttelylle. Kirja ei kuitenkaan vaadi näyttelyyn tutustumista, vaan se toimii erinomaisesti erillisenä lukukokemuksena. Paikoin kirjassa toki annetaan erityistä huomiota postinkulun tärkeydelle, jotta tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus tulee alleviivatuksi. Tämä ei kuitenkaan juurikaan häiritse lukijaa – pikemminkin se terävöittää tutkimusasetelmaa. Runsaiden kuvien värittämä […]

Lue lisää

Takavuosina pyrittiin kulkemaan varhaisempien valokuvaajien jäljillä ja ottamaan tämän ottamasta  kohteesta kuvia samasta näkövinkkelistä. Näin saatiin materiaalia, jolla voitiin dokumentoida kulttuuriympäristön muutosta, antaa kuva menneestä ja verrata sitä nykyisyyteen. Valokuvauksen ja tietotekniikan kehittyessä päästiin tekemään yhdistelmäkuvia, joissa yhdistettiin vanha valokuva uuteen ja nämä muodostivat yhdistekuvan. Uusin tekninen menetelmä on laatia kuvankäsittelyohjelman avulla kuvakollaasi, jossa uuteen […]

Lue lisää

Vuonna 2014 julkaistiin suomeksi Antero Uiton toimittama Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939. Se sisälsi paljon ainutlaatuista vakoilutietoa rajaseudusta, tieyhteyksistä ja muun muassa Mannerheim-linjasta. Vaikka kuva suomalaisista ja ”lahtarien Suomesta” oli kovin mustavalkoinen, marssiopas osoitti Neuvostoliiton valmistelleen hyökkäystä ja talvisotaa perusteellisesti jo ennen Mainilan laukauksia. Erilaiset ehdotukset aluevaihdoista ja niiden hylkääminen Suomen puolelta olivat vain lopullinen tekosyy […]

Lue lisää

Jarmo Niemisen toimittama järkälemäinen 526-sivuinen kirja käsittelee Helsinkiä vuosina 1917-1918. Kirjan nimi voi johdatella lukijaa hieman väärille urille, sillä Helsinkiä nimenomaan ensimmäisessä maailmansodassa käsitellään vain yhden artikkelin verran. Samoin Venäjän vallankumouksen vaikutuksia Helsingissä pohditaan yhdessä artikkelissa. Muu osa kirjasta käsittelee lähinnä Suomen sisällissotaa, siihen johtanutta kehitystä ja sen seurauksia Helsingissä. Myöskään sotasurmat eivät ole aivan […]

Lue lisää

Saaristo edustaa suomalaisille lähinnä rauhaa ja lomailua, mutta ne ovat historiansa aikana nähneet monenlaisia sotatoimia. Vielä sata vuotta sitten Suomenlahden saarissa oli valtavasti linnoituksia, sotilaita tai ainakin suunnitelmia lisätä sotilaallista valmistautumista. Tällä hetkellä juuri mitkään linnakkeista tai sotilaskalustosta tuolta ajalta eivät ole enää alkuperäisessä käytössä, vaan ne tarjoavat häivähdyksen ammoisista ajoista lähinnä turisteille. Teoksen kirjoittajia […]

Lue lisää

Viimeistään ensimmäisestä maailmansodasta lähtien on tiedostettu, että sodista on kirjoitettu kovin paljon kenraalien näkökulmasta ja runsaslukuiset rivimiehet ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka heidän vastuullaan taistelut viime kädessä olivat. Suomellakaan ei ole mitään syytä ylpeillä tilanteesta. Viime sodat koskivat välittömästi vajaata 20 prosenttia väestöstä ja välillisesti suunnilleen kaikkia. On totta, että Kansa taisteli –lehti http://kansataisteli.sshs.fi ja […]

Lue lisää

Jos Jussi Jalonen on aikaisemmin ollut tavalliselle historianlukijalle tuntematon hahmo, niin hänen vuonna 2015 ilmestynyt teoksensa Vapaaehtoiset tuo hänet historiantutkimuksen uusiin avaajien joukkoon. Hänen aiemmat teoksensa Haavoitettu ritari: jääkärieversti, Mannerheim-ristin ritari Berndt Eino Edvard Polónin elämä(2008) ja On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland. Finnish Officers and Soldiers of the Russian Imperial […]

Lue lisää

Kansallissosialistisen Saksan mallilasten tuottamiseen tähdänneestä Lebensborn-ohjelmasta on viime vuosina ilmestynyt jonkin verran tutkimuksia sekä populaarihistoriallisia teoksia. Aihe on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa – esimerkiksi Yle TV1 esitti vuodenvaihteessa Romain Icardin ohjaaman dokumentin Natsien lastenkodit (The Nazi Nurseries, 2013), ja Helsingin Sanomat poimi Tim Taten ja Ingrid von Oelhafenin teoksen Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset – Elämäni […]

Lue lisää

Kananen aloittaa Suomen huoltovarmuus –kirjansa tästä historiallisesta taustasta ja etsii huoltovarmuuden juuria. Suomessa puhuttiin sotien välisenä aikana taloudellisesta puolustusvalmiudesta. Tämä vaihe huoltovarmuuden taustasta käsitellään melko pintapuolisesti, jonka jälkeen Kananen siirtyy totaalisen maanpuolustuksen ja sen kolmanteen pilariin, nimittäin taloudelliseen maanpuolustukseen. Päätoimijana on Puolustustaloudellinen suunnittelukunta (PTS). Kylmän sodan varautumisesta mielenkiintoisena esimerkkinä mainittakoon varjo-järjestelmä, jossa jokaisen tärkeän toimialan […]

Lue lisää

Paavo Rantasen teoksen takakansitekstissä todetaan: ”Jatkosodan historia keskittyy usein vuoden 1944 dramaattisiin tapahtumiin ja sodan syttymiseen kesällä 1941. Kun Suomen ja Saksan hyökkäys itään pysähtyi vuoden 1941 lopussa, alkoi yli kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe. Rintamalta tai sen takaa ei juuri tullut suuria uutisia, minkä vuoksi tutkimuksissakaan ajanjaksoa ei ole juuri huomioitu.” En oikein voi yhtyä […]

Lue lisää

Antony Beevor on viime aikojen yksi suosituimpia sotahistorian kirjoittajia. Teokset Stalingradista, Normandiasta ja Berliinistä ovat olleet menestyksiä. Yksi syy epäilemättä on siinä, että Beevor osaa kirjoittaa vetävästi ja pystyy tuomaan useita eri tason toimijoita ääneen. Ardennien taistelut on hyvä kohde tälle kirjalle, sillä käsitykseni mukaan se on yksi hieman vähemmän tutkituista toisen maailmansodan taisteluista. Ardennien […]

Lue lisää

Toisen maailmansodan historian saralla Overyn aihepiiri liittyy ennen kaikkea ilmasotaan, josta hän on laatinut useampiakin teoksia. Hitlerin Saksan historian osalta Overyn vahvinta aluetta on 1930-luvun taloushistoria. Tähän mennessä ainoa spesifiä osa-aluetta laaja-alaisempi esitys kansallissosialistisen Saksan historiasta Overylla on ollut hänen 1990-luvulla julkaisemansa Kolmannen valtakunnan historiallinen Atlas. Tässä mielessä hänen Kolmas valtakunta: kronikka -teoksensa on lajissaan […]

Lue lisää