Kansallissosialistisen Saksan mallilasten tuottamiseen tähdänneestä Lebensborn-ohjelmasta on viime vuosina ilmestynyt jonkin verran tutkimuksia sekä populaarihistoriallisia teoksia. Aihe on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa – esimerkiksi Yle TV1 esitti vuodenvaihteessa Romain Icardin ohjaaman dokumentin Natsien lastenkodit (The Nazi Nurseries, 2013), ja Helsingin Sanomat poimi Tim Taten ja Ingrid von Oelhafenin teoksen Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset – Elämäni […]

Lue lisää

Kananen aloittaa Suomen huoltovarmuus –kirjansa tästä historiallisesta taustasta ja etsii huoltovarmuuden juuria. Suomessa puhuttiin sotien välisenä aikana taloudellisesta puolustusvalmiudesta. Tämä vaihe huoltovarmuuden taustasta käsitellään melko pintapuolisesti, jonka jälkeen Kananen siirtyy totaalisen maanpuolustuksen ja sen kolmanteen pilariin, nimittäin taloudelliseen maanpuolustukseen. Päätoimijana on Puolustustaloudellinen suunnittelukunta (PTS). Kylmän sodan varautumisesta mielenkiintoisena esimerkkinä mainittakoon varjo-järjestelmä, jossa jokaisen tärkeän toimialan […]

Lue lisää

Paavo Rantasen teoksen takakansitekstissä todetaan: ”Jatkosodan historia keskittyy usein vuoden 1944 dramaattisiin tapahtumiin ja sodan syttymiseen kesällä 1941. Kun Suomen ja Saksan hyökkäys itään pysähtyi vuoden 1941 lopussa, alkoi yli kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe. Rintamalta tai sen takaa ei juuri tullut suuria uutisia, minkä vuoksi tutkimuksissakaan ajanjaksoa ei ole juuri huomioitu.” En oikein voi yhtyä […]

Lue lisää

Matti Kosonen tunnetaan aktiivisena sotahistorioitsijana, joka on myös syvällisesti perehtynyt viime sotien, erityisesti jatkosodan tiedusteluun, vakoiluun ja kaukopartiointiin. Heidi Ruotsalainen on (vielä) hieman tuntemattomampi Maanpuolustuskorkeakoulussa väitöskirjaansa viimeistelevä tutkija, joka hänkin on perehtynyt jatkosodan kaukopartiotoimintaan ja kylmän sodan Nato-vakoiluun. Nyt nämä kaksi ovat yhdessä teroittaneet kynänsä ja lähteneet tarkastelemaan suomalaisen kaukopartiotoiminnan ja vakoilukoulutuksen kenttää naisten kertomusten […]

Lue lisää

Antony Beevor on viime aikojen yksi suosituimpia sotahistorian kirjoittajia. Teokset Stalingradista, Normandiasta ja Berliinistä ovat olleet menestyksiä. Yksi syy epäilemättä on siinä, että Beevor osaa kirjoittaa vetävästi ja pystyy tuomaan useita eri tason toimijoita ääneen. Ardennien taistelut on hyvä kohde tälle kirjalle, sillä käsitykseni mukaan se on yksi hieman vähemmän tutkituista toisen maailmansodan taisteluista. Ardennien […]

Lue lisää

Toisen maailmansodan historian saralla Overyn aihepiiri liittyy ennen kaikkea ilmasotaan, josta hän on laatinut useampiakin teoksia. Hitlerin Saksan historian osalta Overyn vahvinta aluetta on 1930-luvun taloushistoria. Tähän mennessä ainoa spesifiä osa-aluetta laaja-alaisempi esitys kansallissosialistisen Saksan historiasta Overylla on ollut hänen 1990-luvulla julkaisemansa Kolmannen valtakunnan historiallinen Atlas. Tässä mielessä hänen Kolmas valtakunta: kronikka -teoksensa on lajissaan […]

Lue lisää

Kotimaamme vaiheet toisessa maailmansodassa ovat kirjamarkkinoilla vetävä aihe, eikä myyntitahti ole viime vuosina hidastunut. Prameiden suurteosten ja perinteisten taistelukertomusten ohella kustantamojen listoilla komeilee nykyisin myös niin sanottu uusi sotahistoria. Alun alkaen eräänlaisena tutkimuksen vastakulttuurina syntynsä saanut suuntaus on nyttemmin varsin hyvin popularisoitu ja nauttii omasta huomiostaan sotahistorian valtavirrassa. Olli Kleemolan, Aake Kinnusen ja Virpi Kiviojan […]

Lue lisää

Arvostelu

Maitolaiturilta sotakokemuksiin Jaana Laamanen väitteli vuonna 2001 tutkimuksellaan Maitolaiturilla: kansatieteellinen tutkimus maitolaitureista ja niiden asemasta suomalaisessa kyläyhteisössä, mutta kiinnostui sitten lotista, ja kiinnostuksen tuloksena syntyi teos Paremmat vuodet ovat edessäpäin – Helmin ja Kirstin lottamuistoja(2010). Kirjan tekeminen ja vastaanotto innosti ja rohkaisi tutkijaa paneutumaan samantapaisella tutkimusotteella myös sotaveteraanien kokemuksiin, ja siitä syntyi teos Unohdetut sotilaat: […]

Lue lisää

Venäjän vallan aikainen sotahistoria on kuluneen vuosikymmenen aikana elänyt Suomessa hienoista renessanssia. Keisari-suuriruhtinaan lippujen alla taistelleiden suomalaisten vaiheita on sivuttu niin akateemisissa tutkimuksissa kuin populaareissa tietokirjoissa. Teuvo Laitilan vuonna 2003 ilmestynyt väitöskirja The Finnish Guard in the Balkans oli tutkimuksessa suoranainen edelläkävijä ja edusti niin sanottua ”uutta sotahistoriaa” jo ennen kuin kukaan oli Suomessa vielä […]

Lue lisää

Linnakesaaret-kirjan ovat kirjoittaneet evp-upseerit Ove Enqvist ja Heikki Tiilikainen. Ensiksi mainittu on palvellut puolustusvoimissa mm. rannikkolinnakkeiden päällikkönä, rannikkopatteriston komentajana sekä Merivoimien tutkimuslaitoksen apulaisjohtajana, ja on ollut rannikkotykistön lehden, Rannikon Puolustajan, päätoimittaja. Sotatieteiden tohtorin väitöskirjakin käsitteli meripuolustusta, ja Enqvist näyttää – muiden teosten ohella – aiemmin julkaisseen pienen kirjan miltei kaikista Suomenlahden linnakkeista. Heikki Tiilikaisellakin on […]

Lue lisää

YTT Jouni Tillin väitöskirja The Continuation War as a Metanoic Moment. A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric palkittiin vuonna 2013 Jyväskylän yliopiston parhaana väitöskirjana. Seuraavana vuonna saksalainen Peter Lang -kustantamo julkaisi sen; tutkimuksella sodan ajan uskonnollisesta retoriikasta arvioidaan olevan ilmeisesti ainakin Euroopan, ellei maailmankin, laajuista menekkiä. Suomenkielistä painosta on kaiketi jo ehditty odotella, ja […]

Lue lisää

Ohto Manninen määrittelee teoksen tavoitteeksi vastauksien etsimisen Viipurin menetykseen 1944 johtanutta laajempaa ongelmakenttää, alkaen liittoutuneiden Suomea koskeneista päätöksistä 1943, aina vuodenvaihteeseen 1944–1945 ja miehitysuhan poistumiseen. Viipurin menetystä ei siis irroteta omaksi yksittäiseksi tapahtumaksi, vaan se nähdään osana toisen maailmansodan kokonaisuutta. Kirja lähtee liikkeelle jatkosodan yleiskatsauksesta sekä Suomen roolista ja merkityksestä Stalinin kannalta. Tästä kokonaisuudesta hieman […]

Lue lisää

Prikaatikenraali ja dosentti Pentti Airion kirja on tyypillinen sotahistoria, jossa pääpaino on sotatapahtumien yksityiskohtaisessa kuvaamisessa. Sodan tapahtumista on kirjoitettu runsaasti ja Airiokin on voinut käyttää hyväkseen aikaisempaa tutkimus- ja muistelmakirjallisuutta. Lähdeluettelosta ei kuitenkaan löydy läheskään kaikkea aihetta käsittelevää relevanttia kirjallisuutta. Arkistoja hän on tutkinut Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa, josta löytyneet ruotsalaisraportit ovat kiinnostavia. Entisen […]

Lue lisää

Maastoa yksityiskohtaisesti kuvailevia topografisia karttoja alettiin Euroopassa käyttää hitaasti 1700-luvulta alkaen – ja käyttötarkoitukset olivat sotilaallisia. Topografiset kartat ja myöhemmin ilmavalokuvat olivat pitkään vain virkakäyttöön tarkoitettua materiaalia. Salassapidon poistuttuakin hyvien karttojen käyttäminen sotahistoriassa on ollut aika-, taito- ja rahakysymys. Paitsi että karttojen paikannimistön on oltava riittävä ja pinnanmuodostuksen tulee näkyä kartasta, sotahistoriallisilta kartoilta vaaditaan vielä […]

Lue lisää

Painostaakseen Suomen rauhaan Neuvostoliitto suuntasi helmikuussa 1944 Helsinkiin kolme ilmahyökkäystä, joihin kuhunkin osallistui useita satoja lentokoneita. Pienempiä iskuja tehtiin mm. Ouluun ja Turkuun. Pommitukset suoritti Neuvostoliiton ylijohdolle suoraan alistetut kaukotoimintailmavoimat Aviatsija Dalnego Dejstvija (ADD). ADD oli jaettu armeijakuntiin, jotka oli edelleen ajettu divisiooniin ja ne puolestaan rykmentteihin. Yksiköllä saattoi olla nimessään kunnianosoituksena sana ”kaartin” [yksikkö]. […]

Lue lisää

Useimmiten kirja-arvosteluiden kirjoittaminen on suoraviivaista. Teoksen metodologiaa, tehtyjä johtopäätöksiä ja päättelyketjua käsittelemällä pääsee jo pitkälle. Loppu onkin teoksen arvon ja sanoman määrittelyä, rakenteen esittelyä ja muotoseikkojen läpikäymistä. Toisinaan arvostelun kirjoittaminen taas on äärimmäisen vaikeaa, kuten tässä käsitellyn kirjan – Hitlerin pako: Kootut aihetodisteet – tapauksessa. Kirjaa lukiessa joutuu nimittäin jatkuvasti pohtimaan lähteiden luotettavuutta, esitettyjen teorioiden […]

Lue lisää

Brittiläinen sotahistorioitsija Antony Beevor (s.1946) on noussut kuluneen vuosikymmenen merkittävimmäksi edustajaksi alallaan. Tämän ammattiupseerin uran sotahistorioitsijan työhön vaihtaneen britin kynästä on syntynyt vuodesta 1991 lähtien puolisen tusinaa menestysteosta. Erityisesti Beevorin mainetta ovat kasvattaneet hänen teoksensa Stalingrad, Berliini 1945 ja  Normandia 1944. Tänä vuonna Beevor on vihdoin paketoinut koko toisen maailmansodan lähes tuhatsivuiseksi järkäleeksi, teokseksi Toinen […]

Lue lisää

Vuosi 2008 oli Suomessa hyvä tietokirjavuosi, ja Lena Huldénin Kuusijalkainen vihollinen kuuluu sen parhaimmistoon. Ruotsiksi teos ilmestyi jo 2006. Huldénin teos erottuu hyvienkin tietokirjojen joukossa edukseen ainakin kahdesta syystä: kirjoittaja on kahden eri tieteenalan – historiantutkimuksen ja hyönteistieteen – asiantuntija, ja yhdistämällä kaksi osaamisaluettaan hän onnistuu tarjoamaan tuoreita näkökulmia tarkastelemiinsa historiallisiin ilmiöihin. Teos eroaa keskivertotietokirjasta myös […]

Lue lisää

Tärkeä aihe Erityisesti eri maitten armeijoitten omassa sotahistoriantutkimuksessa pyritään ainakin jossain määrin soveltuvuuteen. Tekniikka muuttuu, mutta jokaisen maan sotilaitten erityispiirteet taistelutilanteessa ovat asia, jota ei rauhan aikana voida selvittää, vaan on tutkittava aiemmin käytyjä sotia. Tätä taustaa vasten on erikoista, miten vähän puolustusvoimat on pyrkinyt Suomessa kriittisesti selvittämään kesän 1944 taisteluita. Juuri tällöin Suomi sai […]

Lue lisää

Sotilastiedustelu voidaan karkeasti jakaa kolmeen erilaiseen toimintamuotoon: ensimmäisenä tulevat viralliset tiedustelijat eli sotilasasiamiehet, jotka on sijoitettu kohdemaihinsa näiden tieten ja kansainvälistä diplomaatista käytäntöä noudattaen. Toisen ryhmän muodostavat kotimaissaan toimivat tiedusteluelimet, jotka kokoavat ja analysoivat kohdemaasta eri tavoin saatua julkista aineistoa ja tekevät niistä yhteenvetoja sotilas- ja valtiopoliittisiin tarkoituksiin. Kolmantena sotilaallisen tiedustelun muotona on pääasiallisesti sotatilan […]

Lue lisää