Teoksen Mannerheimin miehet. Sotavangin tuhat ja yksi päivää otsikko on monimielinen. Mannerheimin miehet ovat luonnollisesti ylipäällikön joukoista sodan eri vaiheissa sotavangeiksi jääneitä suomalaisia. Mutta miksi pitää erikseen mainita Mannerheim. No siksi, että samoilla vankileireillä oli toisenlaisiakin sotavankikohtaloita. Näitä edustivat Stalinin miehet, loikkarit, useimmiten kotimaisia kommunisteja, jotka eri tilanteissa olivat katsoneet parhaaksi siirtyä vihollisen puolelle, ryhtyneet sotavangeiksi […]

Lue lisää

Isällä kaukana Kanadan Ontariossa oli kenkälaatikko, joka oli täynnään valokuvia laivoista, merimiespasseista ja muusta, jotka vanheneva mies oli katsonut tarpeelliseksi jättää itselleen ja ehkä jälkeläisilleen muistoksi. Tähän aarteeseen sai tutustua Liisa Kovala, tuon kenkälaatikon omistajan tytär, ja sai kuulla isänsä elämän kauheimpiin vaiheisiin kuuluvan tarinan. Syksyllä 1944 kuusitoistavuotias messikalle Aarne Kovala (1928-2018) oli päässyt unelmiensa […]

Lue lisää

Kahdeksan vuotta sitten kohtuutonta kansainvälistäkin julkisuutta saanut kohu Suomen sodanaikaisesta ulkomaalaispolitiikasta tuotti useita perusteellisia tutkimuksia, joista ehkä tärkein on Pekka Kauppalan kirja Suomesta talvisodan jälkeen Neuvostoliittoon luovutetuista ihmisistä. Kirja kattaa neuvostosotavangit, ns. Leinon vangit ja itäloikkarit 1950-luvun puoliväliin asti, mutta tuo selvyyttä myös saksalaisten sotavankien ja Suomesta Saksaan siirrettyjen neuvostosotavankien kohtaloon. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty […]

Lue lisää

Neuvostoliittolaisten sotavankien kohtaloa erityisesti Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan ensimmäisenä vuonna voi pitää yhtenä historian suurimmista ja nopeimmin toteutetuista joukkomurhista. Wehrmachtin omien lukujen mukaan se oli saanut joulukuun 1941 loppuun mennessä yli 3,3 miljoonaa neuvostoliittolaista sotavankia, näistä oli tuolloin enää 1,1 miljoonaa elossa, ja vain 400 000 työkykyisiä. Helmikuuhun mennessä oli tullut 600 000 kuollutta […]

Lue lisää