Suomi on osallistunut rauhanturvaamiseen vuodesta 1956, ja toiminnasta kehittyi kylmän sodan aikana oleellinen osa suomalaista ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Modernimpi käsite sotilaallinen kriisinhallinta vakiintui 2000-luvulla, ja tällä hetkellä suomalaisia rauhanturvaajia palvelee sotilastehtävissä reilut 400, joista suurin osa Libanonissa ja Kosovossa. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta on saanut uutta puhtia Nato-jäsenyyden myötä, ja Ilmari Käihkön teos Sotilaan päiväkirja – […]
Kymmenkunta vuotta sitten toimittaja Laura Halminen huomasi Twitterissä nimimerkin maraj60. Tyyppi tuntui tietävän yhtä ja toista asioista, joista ei julkisesti puhuttu, ja hänellä oli mielenkiintoinen verkosto sosiaalisessa mediassa. Kyberturvallisuuteen ja tiedusteluun perehtynyt toimittaja alkoi seurata twiittaajaa, ja kysyikin silloin tällöin häneltä jotain. Viestien vaihto johti tapaamiseen, tapaamiset tutustumiseen ja ystävyyteen, tämä puolestaan siihen, että Martti […]
Arvostelu
Teoksen Mannerheimin miehet. Sotavangin tuhat ja yksi päivää otsikko on monimielinen. Mannerheimin miehet ovat luonnollisesti ylipäällikön joukoista sodan eri vaiheissa sotavangeiksi jääneitä suomalaisia. Mutta miksi pitää erikseen mainita Mannerheim. No siksi, että samoilla vankileireillä oli toisenlaisiakin sotavankikohtaloita. Näitä edustivat Stalinin miehet, loikkarit, useimmiten kotimaisia kommunisteja, jotka eri tilanteissa olivat katsoneet parhaaksi siirtyä vihollisen puolelle, ryhtyneet sotavangeiksi […]
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen varsinainen ammattiosaamisensa eli sotataito on jäänyt tutkimatta ja arvioimatta – mikä on tietysti pienoinen ihme, kun lukijoille on kuitenkin kerrottu kilometrikaupalla marsalkan sukutaustasta ja elämänvaiheista, matkoista ja ruokamieltymyksistä, naistuttavuuksista ja paljosta muusta. Mannerheimin johtamistapaa ja hänen suhdettaan alaisiinsa on käsitelty esimerkiksi […]