Aikakauskirja Genoksen numero 2/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Veikko Kärnä & Maija Kärnä: ”Väsyi elämään, hirtti itsensä” – suomalaissiirtolaisen kohtalo 1900-luvun alun Yhdysvalloissa Veli Pekka Toropainen: Lappeen Vainikkalan Vainikan suurperhe Heikki Vuorimies: Korpraali Didrik Garfin sukua Lisäksi numero sisältää seuraavat artikkelit: Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva eläkkeelle Geneettinen sukututkimus teemana Suku 2022 -tapahtumassa Genos 2/2022 on […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen numero 1/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ilkka Heinänen: Rautalammin säätyläisten kummiverkostot 1790–1809 Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Olaus Georgii Suomalainen (1580–1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa Genos 1/2022 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista Genosta myy Sukututkijan verkkokauppa ja paperista lehteä Tiedekirja. Genos kuuluu Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuihin ja jäsenet saavat sen automaattisesti. Aikakauskirja […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Petri Karonen: Suomen Sukututkimusseuran julkaisut historiantutkijoiden resursseina ja julkaisufoorumeina Veli Pekka Toropainen: Loimaan Kauhanojan Sipilän juuret 1500- ja 1600-luvuilla Pekka Vihervuori: Ratsutilallinen Carl Christian Bockin aviottoman lapsen perhesuhteet Tiina Miettinen: Vilhelm Matinpojan vaikea taival kirkonkirjoissa Markku Uusitalo: Paaši ja fideikomissaari Carl Jacob von Qvanten Numeron muu […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka

Lue lisää

Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden toinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Kirjuri, lainlukija ja pormestari Nils Erikinpoika ja hänen perheensä 1500-1600-lukujen Varsinais-Suomessa Tapio Vähäkangas: Kurjalan kartanon varhaiset omistussuhteet Heikki Vuorimies: Korpraali Jonas Kloberg – syntyperä ja sotilasura  Santeri Palviainen: Keitä olivat Suojärven pogostan Kaitajärven ja Salmijärven kylien ensimmäiset asukkaat? Numeron muu sisältö: […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden ensimmäisen numeron teemana on naimattomuus.

Lue lisää

”Akatemiasampo – akateemiset henkilöt Suomessa 1640-1899” on linkitetyn avoimen datan datapalvelun ja älykkään Akatemiasampo-portaalin muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu henkilö- ja yliopistohistoriasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja harrastajien vapaasti käytettäväksi. Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) seikkaperäisistä matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.

Lue lisää

2

Anna Lisa eli Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus syntyi vuonna 1930. Hän on elänyt koko ikänsä Salon Halikossa sijaitsevassa Wiurilan kartanossa. Äitinsä puolelta hän kuuluu Armfeltien aatelissukuun. Wiurilan kartanon historian juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Toisin kuin monet muut aateliskartanot, Wiurila periytyi vuosisatoja äidiltä tyttärelle. Kartanoa ovat isännöineet sellaiset suvut kuten Fleming, Slang ja Mannersköld. Armfeltien suvulle […]

Lue lisää

Taustaltaan historian ja uskonnon opettajan Karoliina Suoniemen uutuusteos Ihan oikeat prinsessat ja prinssit (2018) on lapsille suunnattu tietokirja, joka ilmestyi sopivasti kevään kuninkaallisen hää- ja vauvahuuman aikaan. Esipuheessaan Suoniemi kertoo, että kirjan tarkoituksena on välittää tietoa sekä entisajan että nykypäivän kuninkaallisista. Toisaalta kirjoittaja toivoo, että teoksen avulla tulevat tutuksi myös menneisyyden aivan tavallisetkin lapset, joiden […]

Lue lisää