”Suomen Sukututkimusseura on jo jonkin aikaa järjestänyt geneettisen sukututkimuksen tapahtumia ja julkaissut toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoman toimittaman opaskirjan Johdatus geneettiseen sukututkimukseen (2017). Nyt Genoksen on aika näyttää tietä sen suhteen, millainen on geneettistä sukututkimusta käsittelevä tieteellinen artikkeli.”, toteaa Genoksen päätoimittaja Katja Tikka uusimman numeron pääkirjoituksessa. Genos 1/2024 on geneettisen sukututkimuksen teemanumero, joka sisältää seuraavat vertaisarvioidut […]
Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja nro 50 on ilmestynyt ja luettavissa avoimena julkaisuna Journal.fi-palvelussa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuuluivat OTT, FM Katja Tikka (vastaava toimittaja) ja FM, YTM Iisa Aaltonen (toimitussihteeri). Miltei neljäsataasivuinen julkaisu sisältää kaksi vertaisarvioitua artikkelia: Riikka Hjelt: Otto E. A. Hjelt – suomalaisen terveydenhuollon uranuurtaja Andrei Kalinitchev: Esiteollisen aikakauden monikulttuuriset sijaisperheet: venäläiset ottolapset inkerinsuomalaisissa kasvattiperheissä 1800-luvulla Lisäksi Vuosikirja sisältää neljä […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden 2023 viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Kaisa Kyläkoski: Matkustus julkisena tietona 1700-luvun Ruotsissa Pauli Arola: Ohjasivatko papiston tottumukset 1700–1800-luvuilla kuolinsyiden kirjaamista? Lisäksi numero sisältää Artikkelit Tapio Vähäkangas: Lars Friisin tuntematon alkuperä Tiedonantoja Haastattelu: Tapio Vähäkangas ja testamentti suomalaiselle sukututkimukselle Suomen papisto 1800–1920 -julkaisu – sukututkijan aarreaitta Vanha muistiinpano Teit-suvusta Ättartavlor för […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmas numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Väylän suku Kokemäeltä Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Sukuyhteydet Ulvilan Lammaisista Kokemäen Äimälään, Väylälle ja Härkälään Jacob Starlander: Bonden och tjäran: Skogens förändrade betydelse i norra Österbotten under 1600-talet Veli Pekka Toropainen: Kuopion unilukkari Axel Hanskan perhe Eljas Orrman: Yhden miehen […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden toisen numeron teemana on pätkätyö ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Ella Viitaniemi: Näkymättömien töiden haaste – Pätkätöiden pitkä historia ja sen tutkiminen; Sofia Gustafsson: Sotilaiden vaimot pätkätyöläisinä Helsingissä 1750-luvulla; Veli Pekka Toropainen: Palkkapiikojen työt ja asema 1600-luvun Turussa; Ann-Catrin Östman: ”Olofligen och emot förbodh” – varuutbyte, dryckenskap och […]
Aikakauskirja Genoksen numero 1/2023 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Sasha Mäkilä: Autografi vai kopio? Leevi Madetojan nimikirjoitus sävellyskäsikirjoituksen autenttisuuden arvioinnissa Seija Johnson: Talonpoikaisnaisen elämää Pohjanmaalla 1700-luvun jälkipuoliskolla Ja seuraavat artikkelit: Stefan Backlund: Tuomas ja Mikael Hyrskymurto aatteiden evakkotaipaleella Veli Pekka Toropainen: Vöyrin Rekipellon Storkarhu 1500-luvulta 1700-luvun alkuun Genos 1/2023 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista […]
Kirjoituskutsu referee-artikkeleille Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50 Otetaan vastaan ehdotuksia referee-artikkeleista vuonna 2023 ilmestyvään Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 6.11.2022 Vertaisarvioitu Jufo1-luokiteltu vuosikirja on Open Access -verkkojulkaisu. Artikkelien aihepiirit voivat olla laajasti sukuhistoriaan liittyviä aina henkilöhistoriasta sosiaalihistoriaan. Tarjoa artikkelia lähettämällä alustava artikkelisuunnitelma (max 1 sivu) toimitukseen. Suunnitelmassa tulee nimetä aihe, alustavat […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on maatilaperimys ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Kirsi Laine: Halkomatta paras – Perinnönjako ja maatilan halkominen Lounais-Suomessa 1700-1900 Antti Räihä: Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla Petri Talvitie: Maatilojen sukupolvenvaihdokset Haapakosken kylässä Lapualla 1765-1855 Jaana Luttinen: Linnansalmen Haloset – Sukutilan omistajanvaihdokset perheyhteisön taitekohtina Lisäksi numero […]
Aikakauskirja Genoksen numero 2/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Veikko Kärnä & Maija Kärnä: ”Väsyi elämään, hirtti itsensä” – suomalaissiirtolaisen kohtalo 1900-luvun alun Yhdysvalloissa Veli Pekka Toropainen: Lappeen Vainikkalan Vainikan suurperhe Heikki Vuorimies: Korpraali Didrik Garfin sukua Lisäksi numero sisältää seuraavat artikkelit: Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva eläkkeelle Geneettinen sukututkimus teemana Suku 2022 -tapahtumassa Genos 2/2022 on […]
Tietosanomat
Aikakauskirja Genoksen numero 1/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ilkka Heinänen: Rautalammin säätyläisten kummiverkostot 1790–1809 Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Olaus Georgii Suomalainen (1580–1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa Genos 1/2022 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista Genosta myy Sukututkijan verkkokauppa ja paperista lehteä Tiedekirja. Genos kuuluu Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuihin ja jäsenet saavat sen automaattisesti. Aikakauskirja […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Petri Karonen: Suomen Sukututkimusseuran julkaisut historiantutkijoiden resursseina ja julkaisufoorumeina Veli Pekka Toropainen: Loimaan Kauhanojan Sipilän juuret 1500- ja 1600-luvuilla Pekka Vihervuori: Ratsutilallinen Carl Christian Bockin aviottoman lapsen perhesuhteet Tiina Miettinen: Vilhelm Matinpojan vaikea taival kirkonkirjoissa Markku Uusitalo: Paaši ja fideikomissaari Carl Jacob von Qvanten Numeron muu […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka
Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden toinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Kirjuri, lainlukija ja pormestari Nils Erikinpoika ja hänen perheensä 1500-1600-lukujen Varsinais-Suomessa Tapio Vähäkangas: Kurjalan kartanon varhaiset omistussuhteet Heikki Vuorimies: Korpraali Jonas Kloberg – syntyperä ja sotilasura Santeri Palviainen: Keitä olivat Suojärven pogostan Kaitajärven ja Salmijärven kylien ensimmäiset asukkaat? Numeron muu sisältö: […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden ensimmäisen numeron teemana on naimattomuus.
”Akatemiasampo – akateemiset henkilöt Suomessa 1640-1899” on linkitetyn avoimen datan datapalvelun ja älykkään Akatemiasampo-portaalin muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu henkilö- ja yliopistohistoriasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja harrastajien vapaasti käytettäväksi. Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) seikkaperäisistä matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.
Anna Lisa eli Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus syntyi vuonna 1930. Hän on elänyt koko ikänsä Salon Halikossa sijaitsevassa Wiurilan kartanossa. Äitinsä puolelta hän kuuluu Armfeltien aatelissukuun. Wiurilan kartanon historian juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Toisin kuin monet muut aateliskartanot, Wiurila periytyi vuosisatoja äidiltä tyttärelle. Kartanoa ovat isännöineet sellaiset suvut kuten Fleming, Slang ja Mannersköld. Armfeltien suvulle […]
Taustaltaan historian ja uskonnon opettajan Karoliina Suoniemen uutuusteos Ihan oikeat prinsessat ja prinssit (2018) on lapsille suunnattu tietokirja, joka ilmestyi sopivasti kevään kuninkaallisen hää- ja vauvahuuman aikaan. Esipuheessaan Suoniemi kertoo, että kirjan tarkoituksena on välittää tietoa sekä entisajan että nykypäivän kuninkaallisista. Toisaalta kirjoittaja toivoo, että teoksen avulla tulevat tutuksi myös menneisyyden aivan tavallisetkin lapset, joiden […]