Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnan keskeinen tarkoitus on 190 vuotta ollut tarjota pääsy tiedon ja tieteen äärelle. Sen tehtävä on syventää ymmärrystä inhimillisestä toiminnasta ja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Mutta onko omakielisellä tieteellä, taloudella, kulttuurilla edelleenkin jokin erityinen arvo? Olisiko SKS perustettava uudelleen – ja jos olisi, niin mikä olisi sen ohjelma 2020-luvulla, kyselee seuran pääsihteeri Tuomas M-S- Lehtonen.

Lue lisää

2

Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]

Lue lisää

Kieli luo ja muokkaa todellisuutta, ei vain kuvaa sitä. Tästä performatiivisuuden lähtökohdasta Janne Saarikivi lähtee esseessään luotaamaan suomen kielen roolia kansallisvaltion rakennusprojektissa 1800-luvulla. Saarikivi etenee wittgensteinilaisten kielipelien kommentointien kautta suomen kielen puolustukseen sivistyksen ja myös arkisemman kanssakäymisen korvaamattomana osana. Kansallisvaltio rakentuu kielen ympärille Kirjan alku saa suorastaan Juha Hurmeen Niemimäisiä kaikuja kirjoittajan lähtiessä ruotimaan Suomen […]

Lue lisää

Viime vuosina ‘valkoinen roskaväki’ (white trash Yhdysvalloissa), uusi ‘lumppukerjälistö’ Britanniassa (mm. chavs) ja vanhat kunnon juntit ovat nousseet monesti otsikoihin esimerkkeinä yhteiskunnan laidoilla ajelehtivista luokista, jotka ovat alttiita populisti-poliitikkojen manipuloinnille. Uusi yhteiskunnallinen kahtiajako, joka ei kulje enää perinteisen vasemmisto-oikeisto-akselin mukaan, vaan esimerkiksi vaurauden ja köyhyyden sekä ‘kansa’ vastaan ‘eliitti’ vastakkainasettelun mukaan, on omalla tavallaan tuonut […]

Lue lisää

1

Kiljusen kirja on käyttökelpoinen ja runsaasti kuvitettu yleisesitys. Vaikka siirtyminen leijonalipusta siniristiin tapahtui lyhyen ajan kuluessa vuonna 1918, kummankin lipun varhaishistoria ulottuu itsenäisyyttä edeltävään aikaan. Oman lukunsa muodostaa siniristilipun aseman vakiintuminen sisällissodan ja myöhempien sotien välisenä aikana. Esittelynsä saavat myös erilaisten järjestöjen liput sekä lippujen käyttö urheilutapahtumissa. Sotaväen lippujakin sivutaan. Suomen lipun historiasta on viime […]

Lue lisää

Kasvatustieteiden professori emerita ja Turun yliopiston kunniatohtori Sirkka Ahonen paneutuu ajankohtaisessa kirjassaan Suomalaisuuden monet myytit tunnettuihin suomalaisuutta kuvaaviin kertomuksiin ja tarkastelee niiden elinvoimaisuutta 1800-luvulta tähän päivään saakka. Kirja jakautuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa käsitellään myyttien syntyä 1800-luvulla ja arvioidaan niiden kestävyyttä historian oppikirjoissa ja yleisteoksissa 1900- ja 2000-luvuilla. Toisessa osassa selvitetään, miksi myyttien painotukset ovat […]

Lue lisää

Turun yliopiston poliittisen historian assistentti, tutkija Johanna Valenius keskittyy keväällä 2004 julkaistussa väitöskirjassaan analysoimaan 1800-1900 -lukujen vaihteen Suomi-neito -aiheisia pilakuvia. Valenius tarkastelee sukupuolta, seksuaalisuutta ja naisruumista sekä niihin liitettyjä merkityksiä suhteessa suomalaisen kansakunnan rakentamiseen. Nämä merkitykset ja mielikuvat kiinnittyvät erityisesti Suomi-neidon hahmoon, jonka avulla luotiin mielikuvia Suomen asemasta Venäjän valtakunnan osana samalla kun kansakunta sukupuolitettiin […]

Lue lisää

On myönnettävä, että lähestyin kirjaa Finland. A Cultural Encyclopedia hiukan epäluuloisesti ja oikeastaan hiukan pilke silmäkulmassakin: suomalaisuus – ja nimenomaan sen kulttuurinen puoli – koottu yhdeksi sanakirjaksi! Mitä muuta tämä voisi olla kuin jotain tahattomasti hauskaa suomalaisuuden kliseisiin ja myytteihin perustuvaa tyypittelyä, joka osaltaan uusintaa vanhoja ideologioita? Väärin, ainakin suurimmaksi osaksi. Finland on fiksu kirja, […]

Lue lisää

”Lääkäri, lukkari, talonpoika, duunari” on turkulaisten kulttuurihistorian tutkijoiden ja opettajien kirjoittama kokoelma pienoistutkielmia suomalaisesta arjesta ja suomalaisista ihmisistä. Kirjoittajina ovat Vuokko Aromaa, Kari Immonen, Merja Isotalo, Marjo Kaartinen, Kari Kallioniemi, Hanne Koivisto, Elli Oinonen-Edén, Tapio Onnela, Hannu Salmi, Timo Tarmio, Totti Tuhkanen, Marja Tuominen, Heli Vanto sekä Pekka Välimäki. Kukin kirjoittaja on tuottanut parinkymmenen sivun […]

Lue lisää