Ulkoministeriö laajentaa ja parantaa verkossa julkaistavaa raporttiarkistoaan. Uudistettu palvelu on avattu 22. marraskuuta. Ulkoministeriö julkaisi maaliskuussa 2018 osana satavuotisjuhliaan lähetystöjensä raportit vuoteen 1926 saakka. Palvelu laajenee nyt kattamaan Suomen ulkomaanedustustojen raportit toisen maailmansodan yli vuoteen 1945.
Tänään julkaistu Sotasurmasampo 1914–1922 -tietokanta on päivitetty versio alun perin vuonna 2002 laaditusta sotasurmatietokannasta. Portaaliin on koottu tietoja Suomen sisällis- ja heimosodissa vuosina 1914–1922 menehtyneistä sekä sisällissodan jälkeisistä vankileireistä.
Svenska litteratursällskapetin arkisto julkaisee yli 2 000 valokuvaa Svenska Teaternin näyttelijöistä ja artisteista valtakunnallisessa hakupalvelussa Finnassa. Valokuvat ovat vapaasti käytettävissä.
Vuonna 2015 matkattiin pariskunnan kanssa suomalaiseen keskiaikaan, sitten parin vuoden kuluttua muinaiseen Suomeen ja nyt opetetaan uusi sukupolvi etsimään menneisyyttä. Ilari Aalto on arkeologi ja kertoo opiskelemastaan ja tutkimastaan maailmasta ja maailmoista. Elina Helkala on kuvataiteilija, mediataiteen ja muinaistekniikan artesaani, joka tarjoaa lukijalle ja katselijalle kuvina sen, mitä Ilari ei jaksa tai pysty sanoina kuvaamaan. […]
André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.
Suomen historiassa eräs tarpeettoman vähälle huomiolle jäänyt valtiomies on Leo (Leopold) Mechelin (1839–1914), josta ainoa elämäkerta on Sigurd Nordenstrengin vuosina 1936–1937 ilmestynyt kaksiosainen teos L. Mechelin. Hans statsmannagärning och politiska personlighet I – II. Siksi Mechelinin oikeusajattelusta 2012 väitelleen Elisabeth Stubbin uusi teos herätti toiveen, että olisi lopultakin saatu moderni, nykyajan lähtökohdista käsin kirjoitettu elämäkerta […]
Nyt arvosteltavan teoksen julkaiseminen on merkkitapaus kahdella tavalla: teos on paitsi ensimmäinen suomalaista tykistötaktiikkaa ja sen kehityskulkuja itsenäisyyden aikana käsittelevä kokonaisesitys, myös Maanpuolustuskorkeakoulun rahoittaman, suomalaisen sotataidon historiaa käsittelevän julkaisusarjan ensimmäinen osa. Tällaista sarjaa ei ole aikaisemmin ollut, ja se paikkaakin osaltaan merkittävää aukkoa suomalaisen sotataidon ja sotahistorian tutkimuksessa. Sarjan ensimmäinen teos määrittää usein lukijoiden odotuksia […]
Suomenlahden saaret teoksessa Svensk Världsatlas, 1930. (Project Runeberg) Kymenlaakson museo on julkaissut noin 400 kuvaa Suomenlahden ulkosaarista: Tytärsaaresta, Seiskarista, Suursaaresta ja Lavansaaresta. Sodan seurauksena saaret menetettiin Neuvostoliitolle. Osaa kuvista ei ole ennen julkaistu. Kuvat ovat kaikkien vapaasti ladattavissa Kymenlaakson museon Flickr-sivulla. Kymenlaakson museon Flickr-sivu Albumit: Suursaari, Tytärsaari, Seiskari, Lavansaari, Kymenlaakso 100-vuotta sitten. Helena Pilke: Kuuden saaren […]
Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. Raportissa tuodaan myös esille harhakäsitys Suomen viattomuudesta kolonialismiin. Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitys perustuu keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn jossa kerättiin tietoa historian opetuksesta suomalaisilla historianlaitoksilla. Selvityksen tavoitteena oli selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyssä […]
Tietosanomat
Anna Kortelainen julkisti voittajan Turun kirjamessuilla 6. lokakuuta Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Teoksen on kustantanut Hämeenlinna-Seura. Valinnan teki tänä vuonna taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta. Vuoden kotiseututeos kertoo maailmanhistorian tapahtumien vyöryämisestä Hämeenlinnaan, sisällissodasta j a erityisesti Suomen suurimmasta punavankileiristä, jonka haavat ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä […]
Torstaina, 3. toukokuuta julkaistu verkkogalleria ”Estofilia 100” kertoo sata tarinaa suomalaisista, jotka ovat jättäneet jäljen 100-vuotiaaseen Viron tasavaltaan. Mukana on vapaussotureita, tiedemiehiä, kulttuurivaikuttajia, liikemiehiä, päättäjiä ja tavallisia kansalaisia. He ovat vaalineet vapauspyrkimyksiä tai rakentaneet Viroa. Osa on riskeerannut asemansa, osa jopa henkensä Viron puolesta. Luettelossa ei ole sataa parasta nimeä, vaan se on läpileikkaus eri elämänaloihin […]
Akatemiaprofessori Hannu Salmi sai Homénin palkinnon ansioistaan ”isänmaan historian” tutkimuksessa. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Palkinto myönnetään vuosittain vuorotellen fysiikan tutkijoille tai isänmaan historian tutkijoille. Societas Scientiarum Fennica – Suomen Tiedeseura viettää tänä vuonna 180-vuotisjuhlavuottaan. Se perustettiin Suomen Suuriruhtinas, Keisari Nikolai I:n toimesta vuonna 1838.
Nils Erik Villstrandin ja Petri Karosen toimittama Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen historia on valittu Vuoden Historiateokseksi 2017. Teoksen muita kirjoittajia ovat Pertti Haapala, Sari Katajala-Peltomaa, Ulla Koskinen, Pirjo Markkola ja Marjaana Niemi. Palkinnon jakoi Historian Ystäväin Liitto. Kulkemattomat polut tutustuttaa erilaisiin reitteihin, joita pitkin Suomi olisi voinut historiassa edetä. Teoksessa historiantutkijat arvioivat ja tekevät näkyväksi eri aikojen suomalaisten mahdollisuuksia ja valintoja sadan vuoden välein vuodesta 1417 […]
Johannes Hynösestä tuli julkkis, koko kansan Hannes, kun häntä haastateltiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla 6.12.2014. Tuolloin 101-vuotias sotaveteraani hurmasi sekä paikalla olevat että television ääressä juhlivat kansalaiset aitoudellaan, luontevuudellaan – ja tanssillaan! Juhlien jälkeen tiedotusvälineet riepottivat miestä haastattelusta toiseen ja tekivät hänen elämänvaiheitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan koko kansalle tutuiksi. Kaikki viestimet antoivat myönteisen kuvan ikinuoresta […]
Arvostelu
Hannu Takala on filosofian tohtori, joka työskentelee Lahden museoiden tutkimuspäällikkönä. Hän on lähtenyt selvittämään, mitä tapahtui Suomen luovuttamalle alueelle jääneelle sota- ja siviilimateriaalille talvisodan jälkeen. Hän on saanut mahdollisuuden käydä läpi niin Pietarin Etnografisen museon kuin Eremitaasinkin arkistot ja hakea niiden kautta tietoja niistä arvotavaroista, jotka Neuvostoliitto otti haltuunsa miehittämiltään Suomen alueilta, lähinnä Karjalankannakselta, mutta […]
Åbo Akademin pohjoismaiden historian professorin Nils Erik Villstrandinja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorin Petri Karosen yhdessä toimittama antologia Öppet fall hyödyntää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1917 viettäjien intoa katsoa taaksepäin Suomen pitkään historiaan. Aikana jolloin kansakuntien pitkän linjan historioita kirjoitetaan lähinnä vain oppikirjatarkoituksiin, tutkijoiden hanke on kiinnostava. Miten uhmata historiateoreetikkojen kantaa, jonka mukaan pitkän linjan historian […]
Arvostelu
Louhisaaren linnan talousreseptit on Jouko Kuurnen toimittama lähdeteos Louhisaaren kartanonlinnan arkistoista löytyneestä reseptikokoelmasta. Kustantaja SKS on ottanut teoksesta nyt uuden painoksen. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2008. Kuva: Reseptisivu. Teoksen kuvatekstissä: ” C.E. Mannerheim (?] 1790-luku? (ylempi paperilappu). Teoksen kuvitusta. Kirjan alussa on laajahko lähdekriittinen esittely käsikirjoituksesta, joka varmasti kiinnostaa erityisesti tutkijoita. Kuurne selvittää, miten käsikirjoitus […]
Arvostelu
Erkki Vettenniemi on tunnettu doping-keskustelun toisinajattelijana. Hän pitää suorituskykyä parantavien menetelmien ja aineiden käyttöä luontaisena osana kilpaurheilua ja niiden torjuntaan rakennettua antidoping-koneistoa vääristymänä, jonka kansainvälinen olympialiike rakensi selätettyään edellisen hirviönsä, ammattilaisuuden. Tutkija vetää yhtäläisyysmerkit olympia-aatteen ytimessä takavuosina olleen amatööri-ihanteen ja puhtaan urheilun ihanteen välille. Toisin sanoen, kilpaurheilu pitäisi Vettenniemen mielestä puhdistaa pikemminkin doping-säännöistä ja niiden […]
Arvostelu
Rintamakirjeenvaihtajat, ns. TK-miehet laativat tuhansia artikkeleita, piirsivät kuvia rintamaoloista, valokuvasivat ja filmasivat sotaa, joskus jopa taistelutapahtumia. Päämaja oli se paikka ja sensuurilaitos, jonka läpi TK-miesten työn tulokset kulkivat ennen kuin päätyivät lehtiin tai valkokankaalle. Kirjeenvaihtajat olivat päämajan tiedotusosaston alaisia. Kaikkea heidän kirjoittamaansa ei suinkaan julkaistu, mutta suuri osa sensuroiduistakin töistä säilyi arkistoissa nykypäiviin saakka. Kuva: […]
Arvostelu
Teoksen kirjoittaja Pekka Silvast on hankolainen historioitsija, joka on tutkimuksissaan keskittynyt kotikaupunkiinsa ja sen lähialueisiin. Hän on aikaisemmin julkaissut sekä Hankoniemeä että Porkkalaa käsittelevää kirjallisuutta; teoksista kannattaa mainita Jari Leskisen kanssa kirjoitettu Suljettu aika. Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana 1944–1956 (WSOY 2001). Nyt puheena oleva teos käsittelee nimensä mukaisesti kahta Suomen Neuvostoliitolle vuokraamaa tukikohtaa, Hankoa (Neuvostoliiton […]