Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnan keskeinen tarkoitus on 190 vuotta ollut tarjota pääsy tiedon ja tieteen äärelle. Sen tehtävä on syventää ymmärrystä inhimillisestä toiminnasta ja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Mutta onko omakielisellä tieteellä, taloudella, kulttuurilla edelleenkin jokin erityinen arvo? Olisiko SKS perustettava uudelleen – ja jos olisi, niin mikä olisi sen ohjelma 2020-luvulla, kyselee seuran pääsihteeri Tuomas M-S- Lehtonen.

Lue lisää

2

Aika ajoin keskustelu muihin eläimiin kuin ihmisiin viittamisesta nousee esiin. Onko hän automaattisesti viittaus ihmiseen? Saako ihmiseen viitata samalla tavalla kuin eläimeen? Pronominit voivat olla ihmisille täynnä erilaisia merkityksiä ja kertoa suhtautumisestamme toisiin. Suhteessa muihin tunteviin olevaisiin pronomineja tärkeämpää olisivat oikeudet ja niiden konkretisointi.

Lue lisää

Valter Lang (s.1958) on virolainen Tarton yliopiston arkeologian professori. Hänen voisi sanoa edustavan traditionaalista arkeologiaa, johon yhdistyvät esinelöytöjen analyysit ja ajoitukset, muinaiskulttuurien jäämät kulttuurimaisemissa, kielitieteen saavutusten ymmärtäminen ja kytkeminen yhteen arkeologisten teorioiden kanssa, sekä uudemman geenitekniikan soveltaminen kulttuurien tutkimukseen. Lang itse toteaa eroavansa näin nimenomaan etnogeneesin tutkijana nykyarkeologiasta, joka on hakeutumassa yhä kauemmaksi etnohistorian tutkimuksesta. […]

Lue lisää

Juhlistaakseen 175-vuotista historiaansa Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura  on perustanut Jaakko Juteini -palkinnon. Ensimmäinen palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikaiselle professorille Janne Saarikivelle.

Lue lisää

1

Kirjan otsikoksi valitun sananparren Många krokar i långdansen suomentaminen paljastaa heti, kuinka helppo käännöksessä on kadottaa suomenruotsalaisen sanonnan iloinen sävy. Monta mutkaa matkassa on pysähtyneempi ilmaus kuin kansantanssin kiemurat. Otsikkovalinta kertoo myös Carola Ekremin sananparsia laajemmalle ulottuvasta kiinnostuksen alueesta: leikeistä, kansantanssista ja juhlaperinteestä. Sananparsikokoelma on valikoitu Svenska Literatursällskapetin arkistomateriaalista ja on sananlaskututkimuksen kannalta uroteko, pitkälti […]

Lue lisää

Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]

Lue lisää

Kieli luo ja muokkaa todellisuutta, ei vain kuvaa sitä. Tästä performatiivisuuden lähtökohdasta Janne Saarikivi lähtee esseessään luotaamaan suomen kielen roolia kansallisvaltion rakennusprojektissa 1800-luvulla. Saarikivi etenee wittgensteinilaisten kielipelien kommentointien kautta suomen kielen puolustukseen sivistyksen ja myös arkisemman kanssakäymisen korvaamattomana osana. Kansallisvaltio rakentuu kielen ympärille Kirjan alku saa suorastaan Juha Hurmeen Niemimäisiä kaikuja kirjoittajan lähtiessä ruotimaan Suomen […]

Lue lisää

Minna Saarelma-Paukkalan kirjoittama Etunimikirja jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. Eero Kiviniemen aiemmat aihetta käsittelevät teokset, viimeisimpänä Suomalaisten etunimikirja vuodelta 2006, ovat toistaneet rakenteeltaan samoja perusperiaatteita, esitellen suomalaisten etunimistöä kokonaisuudessaan yleisellä tasolla sekä erityisesti kunkin vuosikymmenen ajankohtaisia etunimitrendejä, painottuen viimeksi kuluneisiin vuosikymmeniin. 2000-luvun alun nimitrendit Saarelma-Paukkalan teoksen pääotsikko voisi selkeyden nimissä olla aiemmista etunimiteoksista erottuvampi, vaikka sillä […]

Lue lisää

Arvostelu

Omalla äidinkielellä luettu teksti on helpompi omaksua kuin vieraalla kielellä luettu, ja kaikista tiedonaloista pitää pystyä keskustelemaan myös suomeksi, toteaa kokenut ja palkittu tieto- ja kaunokirjallisuuden suomentaja Natasha Vilokkinen teoksessaan Tiedontuottajat: Opas tietokirjan suomentajalle. – Samoja ajatuksia on esittänyt myös tunnettu tieteen yleistajuistaja Tiina Raevaara kirjassaan Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle (2016). – On siis […]

Lue lisää

Helsingissä puhuttavat suomet on kielentutkijoiden keskuudessa syntynyt artikkelikokoelma Helsingin alueen 2010-luvun kielinäköaloista. Sillä on, ajoittain melko raskaasta ammattikielestään huolimatta, oma ajatuksia generoiva annettavansa myös muiden tieteenalojen tutkijoille. Etenkin koosteen suomalaista monietnisyyttä ja kielen uusiutumista koskevat artikkelit ovat varmasti yleisemminkin kiinnostavia. Aihepiiristä kiinnostuneiden sosiologien, historiantutkijoiden, antropologien ja folkloristien kannattaakin vähintäänkin selata opus läpi. Otetaan helppo esimerkki omasta lähestymiskulmastani teokseen […]

Lue lisää

Mikä on aivopieru, esiliina, ruuhkatukka, teflonmies tai ylämummo? Mitä tarkoittaa, että erottaa jyvät akanoista, että joutuu mieron tielle, että jäljet johtavat sylttytehtaalle, että jää mopen osalle, että saa herbarion tai ettei hissi mene ihan ylös asti? Nämä seikat ja paljon, paljon muuta selviää, kun luet folkloristi Outi Lauhakankaan uuden kirjan Svengaa kuin hirvi: Sanontojen kootut […]

Lue lisää

Arvostelu

Uuden Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjan on koonnut Joensuun yliopiston professori Pirkko Muikku-Werner yhdessä oululaisen kollegansa Jarmo H. Jantusen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Edith-hankkeessa työskentelevän Ossi Kokon kanssa. Sanakirjan tekijöillä on ollut tavoitteenaan tunnistaa kielemme uudehkot tulokkaat ja uudismuodosteet. Toisaalta aitoa kielenkäyttöä tutkien saatiin talteen myös käyttökelpoisia vanhoja fraaseja. Näin oli mahdollista osoittaa myös tyylisävyn […]

Lue lisää