Kirjan otsikoksi valitun sananparren Många krokar i långdansen suomentaminen paljastaa heti, kuinka helppo käännöksessä on kadottaa suomenruotsalaisen sanonnan iloinen sävy. Monta mutkaa matkassa on pysähtyneempi ilmaus kuin kansantanssin kiemurat. Otsikkovalinta kertoo myös Carola Ekremin sananparsia laajemmalle ulottuvasta kiinnostuksen alueesta: leikeistä, kansantanssista ja juhlaperinteestä. Sananparsikokoelma on valikoitu Svenska Literatursällskapetin arkistomateriaalista ja on sananlaskututkimuksen kannalta uroteko, pitkälti […]

Lue lisää

Staffan Bruunin muistelmakirja Mitt liv i HBL on saanut suomenkieliseksi nimekseen Mies joka rakasti uutisia. Luultavasti sen on tällaisella nimellä ajateltu kiinnostavan enemmän kielirajan takana olevia lukijoita, mutta suorassa käännöksessäkin olisi ollut puolensa. Bruunin työelämä nimittäin kietoutuu vahvasti toisella kotimaisella ilmestyvään valtalehteen, Hufvudstadsbladetiin, ja sen värikkäisiin vaiheisiin tiuhaan vaihtuneiden päätoimittajien ja yhtiön johdon sekä heidän […]

Lue lisää

Nationalstaten, kansallisvaltio, on aika hyvä nimi kirjalle. Suomenruotsalaisuuden tai Suomen ruotsalaisuuden historian kirjoittaminen ei ole helppo tehtävä. Suomenkielinen suomalaisuus on Suomessa ollut ehdottomassa valta-asemassa ainakin sata vuotta. Se on vahvasti sitoutunut fennomaanien aatteisiin, ja niiden aatteiden mukaanhan ruotsinkieliset ja ruotsin kielen puolustajat ovat aina olleet väärässä. Totta kyllä, suomenkielisten asenteet ovat kokonaisuutena ottaen kovasti suvaitsevaisempia […]

Lue lisää

Matts Wickströmin ja Charlotta Wolffin toimittama antologia Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel ilmestyi itsenäisen Suomen satavuotisjuhlien kynnyksellä. Antologia on eräänlainen anti-juhlakirja. Sen monet luvut himmentävät itsenäisen kansallisvaltion kuvaa. Kuten ensimmäisen maailmasodan jälkeisinä vuosina Euroopan kartalle ilmestyneet uudet kansallisvaltiot yleensäkin, Suomikin oli kaukana etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisestä kansakunnasta. Kirjan luvut vievät terää […]

Lue lisää

Max Engmanin teoksen alaotsikko on tarkkaan harkittu ja asiantunteva, tässä on kyse siitä, miten suomenruotsalaisuus syntyi ja vakiintui. Ruotsin valtakunnassa ei suomenruotsalaisuutta ollut eikä voinutkaan olla, itäisen valtakunnanpuoliskon ruotsalaisuus ei ollut mitenkään erityistä. Kun Suomi sitten liitettiin Venäjän valtakuntaan, Ruotsi ei ollut enää sama Ruotsi ja Suomi oli ihan uusi ja ruotsalainen valtiollinen kokonaisuus. Toistasataa […]

Lue lisää