”Shelf Appeal” MITÄ SE ON? Englannissa, vanhojen perinteiden maassa, on käynnissä oikein ”liike” pakkauksien saattamiseksi nykyaikaisiksi ja ”vetäviksi”.  – Pakkauksen on myymälän hyllyllä erotuttava toisten joukosta, sen on ostohalua herättävästi vedettävä myymälään tulevan asiakkaan huomio puoleensa, sen on tehtävä hyllyt myyviksi… tätä tarkoittaa Shelf Appeal. Ipnos-pakkaukset ovat Shelf Appeal -pakkauksia. Ne herättävät ostohalua värikkyydellään ja […]

Lue lisää

Visuaalisen kulttuurin tutkija Harri Kalhan toimittaman artikkelikokoelman lähtökohtia ovat Valokuvataiteen museon näyttely Surrealismia ja silmänlumetta, toimittajan luotsaama Helsingin yliopiston luovan tieto- ja tiedekirjoittamisen seminaari, Kalhan kiinnostus vuosisatojen vaihteen kuvakulttuuriin sekä ilmeisesti myös hänen laaja historiallisten postikorttien kokoelmansa. Teoksen tausta on siis varsin monipuolinen. Artikkelikokoelma sisältääkin useita ansiokkaita analyyseja, mutta hahmottuu kokonaisuutena hankalasti. Kokeelliset lähtökohdat Näyttely […]

Lue lisää

Taiteilija jätti jäämistönsä tarkkaan siivottuna ja tiukasti kontrolloituna, joten arkistoista löytyvät vihjeet eivät välttämättä auta ymmärtämään Ester Heleniuksen saamia vaikutteita ja kiinnostuksen kohteita. Niinpä Tutta Palin etsii vastauksia teoksista ja Heleniuksen omista kirjoituksista. Tämän salapoliisityön seurauksena saamme ehkä hiukan paremmin aukeavia näkymiä mm. Pariisista ja kahviloista. Samoin aiemmin kuvana ihailemamme teos saakin uusia merkityssisältöjä, kun […]

Lue lisää

Essi Renvallia on luonnehdittu merkittäväksi ja tuotteliaaksi muotokuvataiteilijaksi. Työssään hän oli nopea ja mallien luonnehdinta oli osuvaa niin ulkoisen olemuksen, luonteen kuin yhteiskunnallisen asemankin kohdalla. Viisi vuosikymmentä kestäneen uransa aikana hän sai tehtäväkseen useita julkisia tilaustöitä. Monissa kaupungeissa on hänen veistoksiaan; Helsingissä, Tampereella, Kotkassa, Oulussa, Jyväskylässä jne. Hän oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka pystyi elättämään […]

Lue lisää

Alvar ja Ragni Cawénin kaksoiselämäkerran kirjoittaja, taidehistorian emerita professori Riitta Konttinen on tutkinut suomalaista taide-elämää laajalti ja useista näkökulmista.  Cawénin pariskunnan vaiheita hän on kartoittanut jo tutkimuksissaan naistaiteilijoista, Modernistipareja-teoksessa sekä pariskunnan Didrichsenin taidemuseon näyttelyluettelossa. Tässä teoksessa hän on perehtynyt molempien sukujen taustoihin, pariskunnan niin keskinäiseen kuin laajaan ystävien ja sukulaistenkin kanssa käytyyn kirjeenvaihtoon, elämäkertatietojen kartoitukseen […]

Lue lisää

Mitä animaatio on? Jari Lehtisen Animaation historia -teoksen mukaan animaatiossa on kyse elämän illuusion luomisesta: se on taikuutta, magiaa – liikkeen luomista. Animaattori on kiinnostunut Kierkegaardin Johannes Climacuksen tavoin ainoastaan liikkeestä. Lehtinen toistaa muutamaan otteeseen animaattori Bill Tytlan keskeistä ohjetta siitä, ettei animaattorin tule esittää hahmoa vaan liikettä. Animaattori siis visualisoi ja manipuloi liikettä, kuten skottilaiskanadalainen […]

Lue lisää

Amos Andersonin taidemuseo on lähtenyt ilahduttavasti mukaan ”kirjoittamaan” Suomen taidehistoriaa uudelleen. Vai pitäisikö sanoa ”täydentämään” sitä. Aiemmin tuntemattomien naistaiteilijoiden esittelyssä on kunnostautunut myös Hämeenlinnan taidemuseo. Naistaiteilijoiden arvostuksen vähäisyys miehiin verrattuna on ollut surullista, mutta 2000-luvulla taidehistorian kaanoniin on nostettu nainen toisensa jälkeen täydentämään taiteemme historian kulkua. Yleisön tietoon on nostettu ennen huonosti tunnettuja tai lähes tuntemattomaksi […]

Lue lisää

Surua, muistamista ja taidetta ensimmäisessä maailmansodassa on käsitelty viime vuosina paljon. Naistaiteilijoiden osuus on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, ja tähän yhdistelmään tämä koskettava kirja avaa mielenkiintoisia ja yllättäviä näkökulmia. Claudia Siebrechtin kirjan pääaiheena on saksalaisten naiskuvataitelijoiden tapa käsitellä töissään surua ja menetystä ensimmäisen maailmansodan massakuoleman edessä.  Tätä hän lähestyy lähinnä yli 30 sodan aikana aktiivisen […]

Lue lisää

Jälkipolville on jäänyt tutkittaviksi noin 14 000 eri kokoista Leonardo da Vincin muistikirjan sivua. Alkuperäisestä määrästä kiistellään edelleen. Suomentajan mainitsema 100 000 sivun enimmäisarvio on todennäköisesti sekoittunut piirrosten määrään, jonka työpäiväkirjojen perijä, oppilas, sihteeri ja ystävä Francesco Melzi on kirjannut. (Tämän korjauksen sain Leonardosta takavuosina yleisöluentojakin pitäneeltä FM Pekka Hongistolta.) Aina jää jäljelle mahdollisuus spekuloida, […]

Lue lisää

Vuosisadanvaihteen taide jaksaa aina vaan kiinnostaa tutkijoita. Mikä ettei. Suuri osa suomalaisen taide-elämän jalustalle nostetuista suurnimistä toimi juuri vuosisadanvaihteessa, ”Suomen taiteen kultakaudella”. Kansakunta haki identiteetin rakentamiselleen tukea taiteilijoista, ja monet taiteilijat olivat riemurinnoin mukana kansakunnan rakentamisen projektissa. Vallitseva käsitys onkin, että vuosisadanvaihteen taiteen keskeinen tulkintakehys on ollut sen suhde kansallisiin teemoihin. Katsomuksen ihanuus -teoksen läpäisevänä […]

Lue lisää