1990-luvun lopulla työelämään astuttuani eräs arvostamani pohtija määritteli eri sukupolvien rooleja Suomessa. Meidän 1960-1970 –luvulla syntyneiden rooli on ollut hänen mukaansa Suomen kansainvälistäminen. 1940-luvulla syntyneiden vanhempiemme tehtävä oli Suomen vaurastuttaminen, kaupungistuvan Suomen ja hyvinvointivaltion kehittäminen. Isovanhempiemme kohtalo kiteytyi sodasta selviämiseen ja maamme jälleenrakennukseen. Heidän vanhempiensa suuri tehtävä taas oli ollut Suomen itsenäistymisessä ja kansallisessa eheytymisessä […]

Lue lisää

Lue maksutta netissä: www.kotiseutuposti.fi tai suoraan Issuusta https://issuu.com/kotiseutuliitto/docs/kotiseutuposti_3_2019 Mikä on kulttuurin ja kulttuuritapahtumien merkitys paikkakuntien elävyydelle? Miksi juuri paikallisen kulttuuriperinnön kannattaa olla avainasemassa, kun kulttuurin tukipäätöksiä tehdään? Aiheesta kirjoittavat Kotiseutupostissa 3/2019 mm. Rosa Meriläinen Kulta ry:stä ja Sampo Suihko Kotiseutuliitosta. Haastateltavina ovat Cuporen tutkija Mervi Luonila, Savitaipaleen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen ja kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopistosta. Kerromme lehdessä lisäksi, miten Hauho-Seura ryhtyi […]

Lue lisää

Taivas on sininen ja sydämeni on iloinen Harmonikan ääni kaikuu kauas Miten hieno onkaan kotimaamme Kansa elää sovussa Maani on äärettömän hyvä Isämme on marsalkka Kim Il Sung Puolueen rinta on kotimme Olemme kaikki veljiä Meillä ei ole mitään kadehdittavaa maailmalta ”Kuulen laulun ties kuinka monetta kertaa ja kuuntelen sitä myöhemmin myös ihan vapaaehtoisesti. Kylmä […]

Lue lisää

”Voi vittu! Sinä olet, jos mahdollista, vielä tyhmempi kuin minä luulin.” – pääministeri Juha Sipilä toimittaja Salla Vuorikoskelle (Keskustan valtakunta, s. 187) Vähän pelottaa kirjoittaa tätä. Nimittäin kun Sulo Aittoniemi tutki poliisina Keskustan ja SDP:n korruptiota 1980-luvun Noppa-jutussa, hän sai peräänsä koko valtiokoneiston presidentti Koivistosta pääministeri Sorsaan ja Suojelupoliisiin. (Korruptio Suomessa, s. 48–56) Edelleen vuonna […]

Lue lisää

1

Poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on viime vuodet etsitty vilkkaasti keinoja, joilla Suomen talous saataisiin nousuun ja samalla hyvinvointivaltion rahoituspohja turvattua. Keinoja on etsitty kilpailukykysopimuksen myötä esimerkiksi työajan pidentämisestä ja työn tuottavuuden tehostamisesta. Vaikka yksimielisyyttä ei ole aina siitä, ovatko nämä käypiä välineitä talouskasvun vauhdittamiseksi, harvoin kuitenkaan kyseenalaistetaan itse talouskasvun mielekkyyttä. Etenkin hyvinvointivaltion säilymisen kannalta talouskasvun […]

Lue lisää

Saksalainen taloussosiologi Wolfgang Streeck tulkitsee, että poliitikot eivät kykene enää lykkäämään kapitalismin kriisiä, joka on aiheutunut verovaltion muuttumisesta finanssidiplomatian ohjaamaksi velkavaltioksi. Max Planck -instituutin yhteiskuntatutkimuksen johtajan paikalta eläkkeelle jäänyt Streeck selventää kriisin liittyvän siihen, että pääoma on ollut lähdössä täystyöllisyyttä, sosiaalista tasa-arvoa ja demokraattista päätöksentekoa tavoitelleesta neuvottelupöydästä Euroopassa 1970-luvulta lähtien. Tuotteliaana kapitalismin analysoijana tunnettu Streeck […]

Lue lisää