Kaarle Aukusti (Kalle) Lehmus (1907–1987) oli yksi niistä sotavuosien ja sodanjälkeisen ajan vaikuttajayksilöistä, jotka eivät välttämättä paistatelleet julkisuuden valokeilassa, mutta joiden panos erilaisissa poliittisissa prosesseissa ja yhteiskunnan kehityskuluissa oli kiistaton. Vaikka Lehmus tunnettaneen ennen kaikkea sodan ajan tiedotustoiminnan keulahahmona, uralle mahtuu käänteitä siinä määrin, että tuoreen elämäkerran parissa ei pitkästy. Tiedotuksen rivimiehestä propagandapomoksi Kirjoittajakaksikosta Jussi […]

Lue lisää

1

Mikko Porvalin teos Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941 tarjoaa laajan kuvan niin viime sotia edeltävien vuosien vakoilu- ja tiedustelutoiminnasta, talvisodan tiedustelusta, välirauhan salaisesta tiedonhankinnasta kuin luonnollisesti ensimmäisen sotakesän partiotiedustelusta ja muusta tiedonhankinnasta. Hyvän ja perusteellisen tekstin rinnalla kulkevat kaukopartio-osasto Vehniäisen (U2/V, sittemmin vuodesta 1943 1/ErP4) sotapäiväkirjan merkinnät ja niiden myötä myös tiedustelupäiväkirjatiedot. On kyllä […]

Lue lisää

Valtion tiedoituslaitos (VTL) oli vuosina 1941–1944 toiminut propaganda- ja sensuurielin, jonka tehtävänä oli muokata kansan mielialoja maan hallituksen ja sodanjohdon toimille myönteisiksi ja estää haitalliseksi katsotun informaation leviäminen suomalaisten keskuuteen. Virastossa työskenteli kaikkiaan noin 600 henkilöä. Toimittaja ja tietokirjailija Keijo K. Kulha on valinnut heistä tarkasteluunsa kymmenen miestä, joita hän nimittää sotapropagandan valiojoukoksi. Tarkkaan ottaen […]

Lue lisää

Satumaarit Myllyniemen tietokirja Yliluonnollinen sota 1939–1945 antaa hieman toisenlaisen kuvan Suomen sodista. Se on kerännyt yksien kansien väliin ainutlaatuista muistitietoa yliluonnollisiksi koetuista ilmiöistä sotien aikana – hangista, jotka on nähty verisinä, oudoista enteistä ja omaisista, jotka tulevat vierailemaan kuoleman hetkellä. Näitä enteitä ja outoja näkyjä on nähty ympäri Suomea. Niitä on myös nähty laajasti aina […]

Lue lisää

Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]

Lue lisää

”Vain sodassa kuollut mies” -kirjan ensimmäisestä luvusta käy ilmi, miten suunnattoman pitkä työprosessi voi käynnistyä hyvin pienestä löydöstä. Aivan muita asiapapereita etsivän arkistotutkijan silmiin näet osuu kirjelappunen, jossa nuori sotilaspastori kysyy kokeneemman papin neuvoa: miten sotilaan kuolemasta pitäisi ilmoittaa omaisille silloin, kun siihen liittyy runsain mitoin epäselvyyksiä. Asioita, joista ei puhuttu sodan aikana, eikä pitkään […]

Lue lisää

Arvostelu

Uusi tietotekniikka tarjoaa monia ihmeellisyyksiä. Tekoälyn algoritmit muuttavat mustavalkokuvat enemmän tai vähemmän onnistuneesti värillisiksi ilman, että taviskäyttäjän tarvitsee nähdä suurtakaan vaivaa muutostyön eteen. Erityisesti maisemat tuntuvat muuntuvan luonnollisiksi, henkilöiden lähikuvien värittäminen saattaa kuitenkin vaatia enemmän osaamista. Ilkka Engberg on käyttänyt kirjassaan JHLColorizing-kuvapalvelua, johon markkinailmoituksen mukaan tuntuvat luottavan myös suuret lehtitalot ja kustantamot. Tällaisten palvelujen tarjoajia […]

Lue lisää

Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.

Lue lisää

Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon julkaisemat Sotahistorialliset aikakauskirjat vuosilta 2011-2019 ovat nyt vapaasti saatavilla seuran sivuilla.

Lue lisää

Ville Kaarnakari tunnetaan aktiivisena ja paljon luettuna faktiokirjoittajana. Hänen romaaneissaan kytkeytyvät tarkasti tutkitut faktat, ”olisi ollut mahdollista” -juonenkehittelyyn ja selkeästi fiktiiviseen henkilökuvaukseen. Mainittakoon vaikka romaani Operaatio Verna, joka ajoittuu välirauhan aikaan ja kommunistien suunnitteleman vallankaappauksen tapahtumiin. Tai vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä Operaatio Kagaali, kertomus tuon maanalaisen organisaation ympärille kietoutuvista tapahtumista. Kertomus Mannerheim-ristin ritarista Einar Schadewitzistä […]

Lue lisää

Otava on julkaisut yhtenäisessä muodossa kovakantisina ja äänikirjoina Kai Häggmanin, Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman tekstittämät kolme kirjaa 1917 (2017, 224 s.), 1918 (2018, 240 s.) ja 1939 (2019, 208 s.), joiden nimien vuosiluvut paljastavat niiden sisällöt. Häggmanin alue on kirjallisuus ja kulttuuri, Keskisarjan kansalais­yhteiskunta ja Kuisman talouselämä. Pysähdyttävästä kuvituksesta vastaa Jukka Kukkonen. Kriitikko Veli-Pekka […]

Lue lisää

Turun Museokeskus on digitoinut ja julkaissut Finnassa 131 kuvan kokonaisuuden kuvista, jotka turkulainen valokuvaaja Yrjö Paldán otti pommitetusta Turusta talvisodan aikana. Talvisodan alkamisesta tuli perjantaina 30.11. kuluneeksi 80 vuotta.

Lue lisää

1

Kansallisarkiston Helsinki 30.XI.1939–13.III.1940 -verkkonäyttely kertoo Helsingistä ja sodan ja väestönsuojelun vaikutuksista kaupunkilaisten elämään talvisodan aikaan. Näyttely on laadittu vuonna 2009 talvisodan 70-vuotismuistovuonna, mutta sen pariin palaaminen on jälleen ajankohtaista nyt, kun talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Näyttelyn tarkoitus on tuoda esille, että sota on muutakin kuin rintamatapahtumia – olihan Helsinki useiden pommitusten kohde.

Lue lisää

Svenska centralarkivetin kiinnostava verkkonäyttely käsittelee talvisotaan liittyvää harvoin esillä ollutta tieyhteyttä, jonka avulla turvattiin Suomen huoltoa sodan aikana. Näyttelyssä on esillä Torsten Nordströmin valokuvia, Eric Björklundin tekstiä teoksesta Kvarkentrafiken sekä tien perustamiseen ja käyttöön liittyviä dokumentteja ja karttoja.

Lue lisää

    Nyt käsillä olevan kirjan nimi nostaa helposti mieleen kuvan kodeista, jotka ovat jääneet autioiksi asukkaiden paettua sodan jaloista ja jotka on pakko polttaa, ettei vihollinen voisi käyttää niitä tukikohtinaan. Kirjan motoksi onkin valittu Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka ilmestyi välirauhan aikana kokoelmassa Kiirastuli. Autio piha, hylätty talo ikkunoista on sammunut valo ovet […]

Lue lisää

Mikko Ylikangas on kerännyt sota-ajalta eli 30.11.1939−27.4.1945 kiinnostavia ja aikaa kuvaavia rikosuutisia Helsingin Sanomista. Kyseinen ajanjakso kattaa talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan ajan. Kiinnostavien lehtiuutisten pohjalta Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista. Kirjassa esitellään kaikkiaan kuudentoista eri rikostapauksen kulku uutisointeineen ja tuomioineen. Useimmat näistä ovat monen eri rikoksen vyyhtejä, joihin on sekaantunut useita […]

Lue lisää

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

Mikkeliin keväällä 2021 avautuva Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, jonka tarkoituksena on koota, selittää ja välittää sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia uusille sukupolville. Muisti kertoo ihmisistä sodassa, ja sen toiminnan tavoitteena on ”rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen”. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelin keskustaan Päämajataloon.

Lue lisää

Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Lue lisää

Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]

Lue lisää