Tälläkin kirjalla on oma historiansa. Aineistoa alettiin kerätä jo 1930-luvulla mutta kirjoittamiseen saakka ei edetty. Asiaan palattiin 1950-luvulla, mutta vasta vuonna 1970 Yrjö Raevuorelta tilattu satasivuinen käsikirjoitus valmistui. Sitä ei kuitenkin koskaan julkistettu; historioitsijana paikallis- ja yrityshistorioihin keskittynyt Raevuori oli tuolloin jo 80-vuotias. Seuraavan kerran ajatus nostettiin esille vuosituhannen vaihteessa, mutta se kariutui jälleen. Museokeskus […]

Lue lisää

Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen ja Varkauden museoiden yhteistyöhanke Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina on avannut verkkosivuston ja facebook-sivun.

Lue lisää

Vuonna 1779 Tammerkosken rantaan, nimenomaan teollisuuskaupungiksi perustettu, Tampere on suomalaisista kaupungeista se, jonka kohtalot ovat maamme kaupungeista eniten olleet sidoksissa maailmanlaajuiseen talouteen. Puhtaaseen maalaismaisemaan aikoinaan perustettu kaupunki ympäristöineen on 240 vuodessa noussut Suomen toiseksi väekkäimmäksi asutuskeskukseksi pääkaupunkiseudun jälkeen ja Pohjoismaiden suurimmaksi sisämaakaupungiksi. Tampere ja sen kehitys ovat aina monin tavoin olleet kytköksissä globaaliin talouteen. Sen […]

Lue lisää

Teollinen yhdyskunta muodostaa aina ainutkertaisen tuotantoteknologian, raaka-aineen, markkinoiden ja sosiaalisen yhteisön paikallisen kudelman. Kun tuotanto lakkaa ja kudelma purkautuu, syntyy puolestaan ainutkertainen tila uusille innovaatioille. Tekniikan Waiheita teemanumero kerää yhteen erilaisia näkökulmia teollisen paikkakudelman kehityskaareen. Koko numero pdf-muodossa: https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/view/6106 Sisällysluettelo: Pääkirjoitus: Teollisten paikkakuntien kulttuurinen siirtymä, 4–5 Anna Sivula, Simo Häyrynen Artikkelit: Fiskarsin ruukin tuotannolliset vaiheet […]

Lue lisää

Kirjan nimi on mukaelma John Steinbeckin romaanista Hiiriä ja ihmisiä. Esipuheessa taaksepäin katsomista perustellaan sillä, ettei ilman historiaa ja sen ymmärtämistä ole tulevaisuuttakaan. Nykyinen Wärtsilä on jotakin aivan muuta kuin 50 vuoden takainen yhtiö. ”Vanhalla” Wärtsilällä oli toimipisteitä hajallaan ympäri maata. Laivanrakennuksen kotipesät olivat Helsingissä Hietalahden telakka, sekä Turussa Aurajoen rannalla toiminut keskittymä, jonka muodostivat […]

Lue lisää

Nimensä teos on saanut Zachris Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittaman isänmaallisen runon, ”Kesäpäivä Kangasalla”, mukaan. Runon ja siitä sävelletyn laulun luonnonläheinen isänmaallinen viritys istuu Siltalan mukaan hyvin metsäteollisuuden sinivalkoiseen omakuvaan. Siltala kuvaa itsenäisen Suomen metsäteollisuuden väkevää poliittista vaikutusvaltaa, jota kuitenkin ovat menestyksellä suitsineet toimiva demokratia ja vahvat instituutiot sekä maaseudun ja työväen vastavoimat. Metsäteollisuuden avulla Suomi […]

Lue lisää