Tietokirjailija ja kaupunkiopas Pauli Jokinen on kirjoittanut toisen kirjansa murhien historiasta, Helsingin murhahistoria – 110 tarinaa henkirikoksista ilmestyi vuonna 2020. Verikoirat. Ja muita terroristeja sortokauden Helsingissä käsittelee tarkemmin ns. ensimmäisen sortokauden ajan väkivaltahistoriaa. Jokinen kuvailee Suomen aktiivisen vastustuspuolueen, työläisaktivistien ja muiden terroristien tekemiä väkivaltarikoksia Helsingissä ja osittain myös Helsingin ulkopuolella. Jokisen Verikoirat yhdistää paikallishistoriaa ja […]
Monikulttuurista yhteiseloa joudutaan Afganistanissakin jälleen opettelemaan uudelta pohjalta kun talebanit palasivat valtaan. Amerikkalaisten ymmärtämättömyys paikallisista olosuhteista ja kulttuureista maissa, jonne Yhdysvallat on joukkojaan lähettänyt, on ollut historioitsijoiden kritiikin kohteena kylmän sodan ajoista lähtien. Tiedustelun asiantuntijat tuijottavat liikaa isoa kuvaa eivätkä huomaa tärkeitä yksityiskohtia, kirjoittaa aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo.
Suojelupoliisi nosti äskettäin julkistetussa vuosikirjassa esille äärioikeistolaiseen terrorismiin liitetyt salaliittoteoriat, erityisesti mainiten niin sanotun väestönvaihtoteorian. Puhuttaessa selväsanaisesti termin yhteydestä terrorismiin, monella perussuomalaisella näytti nousseen karvat pystyyn. Ajatus väestönvaihdosta on kuitenkin esiintynyt myös heidän puheissaan. Entä mikä on nationalististen puolueiden ja vallankumouksellisten ääriryhmien välinen suhde? Millaisia ovat heidän ratkaisuvaihtoehtonsa?
Erkki Vettenniemen teos Suomi terrorin tukikohtana jakautuu kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä ovat kirjan kiinnostavinta antia, kertovathan ne Suomesta käsin toimineen, vähän tunnetun venäläisen vallankumouksellisen terrorin ”kulta-ajasta” (jos moista ilmaisua voi käyttää) vuosina 1905-08, ja sen kukistaneesta Pjotr Stolypinin (1862-1911) terrorisminvastaisesta sodasta. Vuoden 1905 vallankumouksen tultua kukistetuksi kumoukselliset pakenivat Suomeen, jossa venäläisellä poliisilla ei ollut toimintavaltuuksia. […]
Teemu Tammikon (ent. Sinkkonen) väitöskirja Political Responses to Terrorism (2009) käsitteli maaliskuussa 2004 Madridissa paikallisjuniin tapahtuneita terrorihyökkäyksiä ja niiden vaikutusta esimerkiksi kriisinhallintaan ja espanjalaiseen äänestyskäyttäytymiseen. Sittemmin hän on työskennellyt eduskunnan alaisen Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. Tammikon tausta näkyy myös nyt arvioitavassa teoksessa, niin kirjan ansioissa kuin vähemmän onnistuneissa ratkaisuissakin. Teoksen ehdottomia ansioita ovat tarkasteltavan asian mielekäs […]
Atte Kalevan tavoitteena on antaa kirjassaan välineitä asiapohjaisen ja kriittisen keskustelun tueksi ja vaientaa näin aiheesta kumpuava rasistissävytteinen rummutus. Kaleva toistaa kirjassaan useasti, että kaikkien muslimien leimaaminen väkivaltaisiksi jihad-taistelijoiksi on tarpeetonta. Vain pieni osa islaminuskoisista radikalisoituu ja toteuttaa silmitöntä väkivaltaa. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää se, että jihadistit itse kokevat olevansa hurskaita muslimeita ja toimivansa oikein […]
Slovenialaisen filosofijulkkis Slavoj Žižekin tuore teos osuu kotimaisessa pakolaiskeskustelussa hyvään rakoon. Akuutein kriisitunnelma on laantunut, mutta samalla on lisääntynyt yleinen ymmärrys siitä, että globaalin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden kasvu ennennäkemättömiin mittasuhteisiin on tekemässä laillisen ja lainsuojattoman maahanmuuton kasvusta pysyvän ilmiön myös Suomessa. Innon kustantamassa ja Miika Luodon suomentamassa pamfletissa Uusi luokkataistelu: Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt […]
Arvostelu
Suomi on muutaman kerran voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan. Useimmille tulevat mieleen tilaisuudet valloittaa Pietari 1919 tai 1941, joillekin Helsingin ETYK 1975 tai Viron vapautuminen 1991. Vähemmän tunnettu muille kuin Terijoki-paikallishistorioiden lukijoille on venäläisen liberaalipoliitikon Mihail Herzensteinin murha 31.7.1906 ja sen tutkinta, joka päättyi vasta 25.10.1909 Kivennavan käräjillä. Murha ei ollut vain muutama laukaus, vaan niistä tehty […]
Arvostelu
Gérard Chaliandin ja Arnaud Blinin toimittama teos terrorismin historiasta etenee pääosin kronologisesti, poikkeuksina muutama temaattinen artikkeli. Se ei ole kevyttä luettavaa sisältönsä ja esitystapansa vuoksi, mutta toisaalta neutraalin toteava tyyli myös miellyttää. Kirjassa ei vedota tunteisiin, ”raaka fakta” seuraa toinen toistaan, ja lukijalle jää moraalisen pohdinnan liikkumavara. Vasta aivan kirjan lopussa aletaan pohtia terroristi-iskujen ehkäisemisen […]
Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen (1917), Tarton rauha (1920) sekä Neuvosto-Venäjän muuttuminen Neuvostoliitoksi (1922) muovasivat dramaattisella tavalla Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita, jotka eivät täysin normalisoituneet ainakaan ennen 1930-luvun puoliväliä. Suomen maaperältä toimineet venäläiset pakolaiset tekivät osin Suomen viranomaisten suostumuksella rajan yli tiedusteluretkiä ja terrori-iskujakin Kun kirja on hyvä, tietokirjankin voi lukea romaanin lailla draamana tai […]
Islam, hallinta ja turvallisuus on ensimmäinen suomenkielinen islamin ja hallinnan turvallistamisen kysymyksiin keskittyvä teos. Tähän vuonna 2013 ilmestyneeseen kokoomateokseen on kirjoittanut joukko yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja, joiden tutkimuskysymykset liittyvät kirjan tematiikkaan. Kirjan kirjoittamisen lähtökohtana on ollut vuoden 2001 terrori-iskut sekä niiden jälkimainingeissa noussut keskustelu radikaalin islamin roolista kansainvälisessä politiikassa. Terrori-iskujen myötä myös hallinnon tahojen edustajat kiinnostuivat […]
Arvostelu
Kun 13 tutkijaa kirjoittaa yhtä monta artikkelia aiheesta, jonka moni äkkiseltään sivuuttaisi olemattomana, kirjasta tulee väistämättä alan tutkimuksen kulmakivi. Nimihakemisto ja kirjallisuusluettelo kuuluvat silloin asiaan, mutta kustantaja olisi voinut antaa tutkimuksille ansaitsemansa arvon myös alaviitteillä, jotka ovat kiistatta helppolukuisempia kuin tässä kirjassa käytetyt lukukohtaiset loppuviitteet. Kun kerran lasketaan kulmakivi, sen olisi voinut tehdä kunnolla myös […]
Arvostelu
Syksyn 2006 ja syksyn 2007 välillä Suomessa julkaistiin kolme terrorismin käsikirjaa. Samaan aikaan Poliisiammattikorkeakoulu julkaisi 14 kirjoittajan artikkelikokoelman ”puheenvuoroksi terrorismia koskevaan tutkimukseen” (s. 7). Kaikki kirjoittajat eivät ole poliisin palveluksessa, mutta koska kirjaa käytettäneen oppikirjana, se tarjoaa mahdollisuuden arvioida, millaisen tiedon pohjalta poliisit opiskelevat terrorismia. Lähdeluettelot ovat kunkin artikkelin lopussa, joten täytyy tarkistaa 13 kohdasta […]
Arvostelu
Suomessa julkaistiin vuoden kuluessa kolme terrorismikirjaa, jotka pyrkivät täyttämään käsikirjan tehtävän. Jokaisessa on yleinen teoriaosuus, jota seuraa valikoitujen alueiden konfliktien ja yksittäisten terroristijärjestöjen esittelyt. Merkillisintä on, että tuoreimman kirjan tekijät Leena Malkki ja Jukka Paastela eivät edes mainitse Christian Jokisen ja Anssi Kullbergin (2006) tai Erkki Nordbergin (2007) vastaavia teoksia, vaikka lähdeluetteloon on mahdutettu kesäkuussa […]
Eversti evp. Erkki Nordberg kartoittaa kirjassaan terrorismin määritelmiä, terroristien psyykettä ja koulutusta, islamin historiaa sekä islamistien harjoittamaa terrorismia eri puolilla maailmaa. Kyse on yleisesityksestä, jonka lähteinä ovat enimmäkseen Wikipedian ja sanomalehtien artikkelit. Aiheen laajuuden vuoksi on mahdotonta syventyä mihinkään yksityiskohtaan. Niinpä esimerkiksi Tshetshenian sotaan viitataan käyttämättä lähteinä edes suomenkielistä painettua kirjallisuutta (Leitzinger 1995, Politkovskaja 2003, […]