Helpoin tapa määrittää tietokirjallisuutta on ajatella sitä kaikeksi tekstiksi, mikä jää kaunokirjallisuuden ulkopuolelle. Mutta edes kirjastoissa ei pärjätä näin helpoilla rajauksilla. Esimerkiksi esseet ja elämäkerrat tuottavat toistuvasti päänvaivaa, onko teos tarpeeksi kaunokirjallinen kuuluakseen proosan(kin) puolelle. Tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa onkin esittänyt tietokirjallisuuden jakamista kirjalliseksi ja funktionaaliseksi: edellisissä tekijä ja tyylit saavat esiintyä vapaammin, jälkimmäiset ovat […]
Kirjailija-kääntäjäapurahalain uudistamista valmisteleva työryhmä on jättänyt esityksensä kulttuuriministeri Annika Saarikolle. Sen mukaan määrärahasta 90 prosenttia myönnettäisiin kaunokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille sekä 10 prosenttia tietokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille. Suomen tietokirjailijoita työryhmässä edustanut toiminnanjohtaja Sanna Haanpää jätti eriävän mielipiteen työryhmän koko esityksestä.
Kirjoittajat Mia Rönkä ja Thomas Lilley ovat molemmat dosentteja. Mia Rönkä työskentelee Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä. Hän on julkaissut runsaasti luontotutkimuksia ja -dokumentteja, mutta myös luontoon liittyviä lasten tietokirjoja. Hän on myös tiedetoimittaja ja runoilija. Thomas Lilley työskentelee akatemiatutkijana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa ja on erikoistunut lepakkotutkimukseen. Hänet tunnetaan myös musiikkipiireissä säveltäjänä ja sanoittajana. Teoksen kehyskertomuksena on […]
Suomenkielinen käännös Judith Schalanskyn (s. 1980) teoksesta Kaukaisten saarten atlas (Atlas der abgelegenen Inseln, 2009) osui varsin sopivaan väliin – pandemian aikana matkailuala on luisunut ymmärrettävään laskusuhdanteeseen ja ainakin toistaiseksi suurin osa maailmanmatkailusta tulee tapahtumaan visusti nojatuolin syleilyssä. Rautaesiripun takana Itä-Saksassa syntynyt Schalansky kertoo kasvaneensa karttakirjojen parissa ja säilyttäneensä mielenkiintonsa niiden avaamiin maailmoihin sen jälkeenkin, […]
Tulivuorisaaria ja atolleja, tropiikista napa-alueille Jotkut niistä ovat nimeltään tuttuja kuten Pääsiäissaari, Pitcairn ja Saint Helena, toiset taas kalskahtavat uppo-oudoilta: Socorro, Taongi ja Tikopia. Joidenkin nimet viittaavat henkilöön kuten Rudolfinsaari, Tristan da Cuncha ja Diego Garcia. Toisten nimialias kertoo paljon jo sellaisenaan, Kärsimyssaaren, Vaarasaaren ja Pettymyssaarten tapaan. Yhteistä niille on erillisyys asutusta maailmasta ja suuret […]
Helsingin Sanomain Säätiön hallitus jakoi tänä vuonna Tiedettä suomeksi -palkinnon ensimmäistä kertaa. Palkinto jaettiin kolmen saajan kesken. Palkinnot annettiin Mevi ry:n julkaisemalle Media & viestintä -verkkolehdelle sekä kahdelle tietokirjalle: Riku Neuvonen palkittiin kirjastaan Sananvapauden historia Suomessa (Gaudeamus 2018) ja Minna Horowitz, Hannu Nieminen ja työryhmä palkittiin teoksesta Viestintä kuuluu kaikille. Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa (Gaudeamus 2019).
Tietosanomat
Uraauurtava teos suomalaisen lintututkimuksen historiasta julkaistaan perjantaina 25.9. Kirja kertoo suomalaisen lintutieteen kehityksestä ja merkkihenkilöistä vuosina 1828–1974. Teoksesta käy ilmi, että suomalaiset tutkijat ovat monella tavalla olleet kansainvälisen lintutieteen edelläkävijöitä.
Eristäytymisen ja maailman taakse jättämisen kotimainen perustarina on seitsemän veljeksen ryhmäpako Jukolan takamaille. Veljesten suuri kysymys oli, eristäytyäkö vai sosiaalistua yhteisöön. Lopulta Impivaaraan erämaa sai jäädä ja veljekset valitsivat sivilisaation. Tove Janssonin teoksessa Muumipappa ja meri vaitelias kalastaja on erakko, joka ei pelkästään ole sitä, miltä näyttää. Sepitteiden erakko on usein jotakin paossa. Muumitarinan tavoin […]
Kaikki kuolevat, mutta kuolemakaan ei tee kaikista yhdenvertaisia. Nyt kun Olof Palmen murhatutkinta on 34 vuoden jälkeen saatu päätökseen ja ”Skandia-mies” todettu syylliseksi, saadaanko meilläkin pian erään Jussi H:n surmaan ratkaisu? On kulunut 32 vuotta siitä, kun Jussi käärittiin muoviin ja sullottiin omaan vuodesohvaansa Vuorimiehenkadulla. Hän ei ollut Ruotsin pääministeri, mutta ei mikään laitapuolen kulkijakaan, […]
Tarinallisuudesta puhuttiin vuosituhannen vaihteessa yrityksille olennaisena imagon- ja brändinrakennuksena: tuote menestyy jos sille osaa rakentaa taustatarinan. Journalismissa tarinallisuus ja laajemmin ottaen muutkin fiktion keinot ovat olleet suosiossa jo 1960-luvulta alkaen. Tarinallisuus koettiin journalismin pelastajaksi kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun printtimedia perinteisine formaatteineen joutui väistymään nettiaikakauden tieltä. Tarinallistamista alettiin opettaa journalismin kursseilla ja dokumenttifiktiosta puhua muuallakin […]
Vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-valitsija Sixten Korkman on valinnut vuoden 2019 tietokirjaksi Anssi Jokirannan Pekka Juntin Anna Ruohosen ja Jenni Räinän teoksen Metsä meidän jälkeemme. Korkman totesi puheessaan, että tietokirjallisuuden merkitys on tänään suurempi kuin koskaan aikaisemmin.
Historian Ystäväin Liitto on vuodesta 1973 alkaen palkinnut vuosittain ansiokkaan historiateoksen. Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa 8.2.2019 palkinto myönnettiin Seppo Aallon teokselle Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918. (Siltala) Teoksen valinneen raadin mukaan: Dosentti Seppo Aallon perinpohjainen työ luo kaaren viime vuosisadan alusta sisällissotaan ja sen ohikin. Koko tapahtumasarjan sijoittaminen aikaan ja paikkaan tekee teoksesta eheän kokonaisuuden. Tekijän paikallistuntemus […]
Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään ansiokkaalle tiedekirjalle. Palkinnolla kannustetaan tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia suomeksi tai ruotsiksi. Vuoden 2018 tiedekirja -palkinnon raatiin kuuluvat aivotutkija Minna Huotilainen, yhteiskuntapolitiikan tutkija Ullamaija Seppälä ja historioitsija Kari Teräs. Raadin sihteerinä toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki. Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka rahoittaa palkinnon. Raati on tutustunut […]
Arvostelu
Omalla äidinkielellä luettu teksti on helpompi omaksua kuin vieraalla kielellä luettu, ja kaikista tiedonaloista pitää pystyä keskustelemaan myös suomeksi, toteaa kokenut ja palkittu tieto- ja kaunokirjallisuuden suomentaja Natasha Vilokkinen teoksessaan Tiedontuottajat: Opas tietokirjan suomentajalle. – Samoja ajatuksia on esittänyt myös tunnettu tieteen yleistajuistaja Tiina Raevaara kirjassaan Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle (2016). – On siis […]
Arvostelu
300-luvulla elänyt syyrialainen sofisti Libanios epäröi hetken lähtisikö elämäntarinassaan kuvailemaan sattumusta, jossa Fortunalla ei ehkä ollutkaan niin suurta merkitystä kuin hän oli ensin ajatellut. Kyse on siitä, että hän oli kadottanut kirjan: Thukydideen Historian. Libanioksesta se ei kuitenkaan ole mikä tahansa kirja, vaan hänen Thukydideensä, ihana, kevyt kappale, johon hän oli tehnyt reunamerkintöjä ja joka […]