Jalkapallon asema suomalaisessa urheilussa on kaksijakoinen. Jalkapallolla on Suomessa pitkät perinteet ja kunniakas historia – Suomen mestaruuksia on ratkottu jo yli sadan vuoden ajan, ja Suomen miesten maajoukkue saavutti neljännen sijan vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa. Toisaalta laji ei ole saavuttanut Suomessa samaa dominoivaa asemaa kuin ympäri maailmaa, eikä kansainvälinen menestyksemme ole ollut kovin mairittelevaa 1900-luvun […]
Tietosanomat
Kaikille avoin Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia kokoaa yhteen tematisoidusti suomalaista urheilujournalismia käsitteleviä kirjallisia julkaisuja. Juuri julkaistulta sivustolta löytyy myös kootusti tietoa ja julkaisuja urheilujournalismin historiasta.
Sami Kolamon teoksen Riistopallon MM-kisat Qatarissa keskeinen väite on, että kisoja ei olisi pitänyt järjestää Qatarissa. Näin toisaalta siksi, että FIFA:n päätöksentekoprosessi oli korruptoitunut ja toisaalta siksi, että Qatarin ihmisoikeustilanne on liian heikko. Näihin molempiin annetaan sinänsä hyvät perustelut. Teosta vaivaa kuitenkin tietynlainen pinnallisuus ja kiire, mikä on tyypillistä juurikin Kolamon tutkimalle mediakulttuurille. Monesta asiasta […]
Lauri Pihkalasta (1888-1981) on aikaisemmin kirjoitettu useita kirjoja ja myös väitöskirja. Kalle Virtapohjan kirja Lauri Pihkala. Koko kansan Tahko on kokonaisvaltainen teos Pihkalan elämästä ja teoista. Paikoitellen esitystapa on luettelomainen, kun kerrotaan Tahkon monista kirjoituksista tai urheilusaavutuksista kilpailu kerrallaan. Paikoitellen Virtapohja korjaa aikaisemmissa julkaisuissa olleita ilmeisiä virheitä, joita liittyy varsinkin vuoden 1918 tapahtumiin. Kirjassa on […]
Saku-Pekka Sundelinin Brittifutis -kirja tarjoaa näkökulmia hyvin useaan eri tavoin jalkapalloon liittyvistä asioista. Kerronnan tyyli on miellyttävän omakohtainen, Sundelin saa lukijan kulkemaan mukanaan tarinan edetessä. Kirjoittamisprosessi tulee osin näkyviin ja tuo tekstiä lähemmäs lukijaa. Kirja muodostuu yhteensä viidestätoista luvusta sekä valikoitujen suomalaispelaajien esittelyistä. Aloituslukua seuraavat pääluvut on kaikki kirjoitettu kysymyksen muotoon ja näistä selviää pääosin […]
Kun moderni kilpaurheilu oli vielä kapaloissaan, virolaiset painijat herättivät ihastusta Helsingissä Siltasaaren sirkuksessa ja muissa painipaikoissa. Heikki Roiko-Jokela nimeää kirjauutuudessaan Urheilu yhdistää kansoja kaksi virolaistähteä Georg Lurichin ja Georg Hackenschmidtin, mutta virolaisia voimamiehiä oli muitakin. Pitkälti virolaispainijoiden ansiosta painikilpailuista tuli vuosisadan vaihteessa suuri vetonaula Helsingissä. Virolaisten paini- ja voimailuperinteet saivat hienoa jatkoa, kun Martin Klein […]
Sotsin talviolympialaiset 2014 olivat venäläisen huippu-urheilun voimannäyttö, aito Putin-spektaakkeli ja kilpailumenestys. Jopa dopingin vastainen kampanja tuotti tuloksia: aluksi kärähtäneitä näytti olevan vain nimeksi. Myöhemmin on selvinnyt jotakin aivan muuta. Mies, joka toi Venäjällä asiat päivänvaloon, joutui lähtemään maanpakoon Yhdysvaltoihin viisi vuotta sitten. Hän on entinen pitkänmatkan juoksija ja Moskovan antidopinglaboratorion entinen johtaja, tohtori Grigori Rodtshenkov […]
Ennen ja nytin vuoden kolmas numero on ilmestynyt. Numeron referee-artikkelit käsittelevät Suomea jääkiekkomaana, perheenjäsenien toimijuutta 1600-luvun Ruotsissa ja inkerinsuomalaisten pakkosiirtoja. Pääkirjoituksessa Lauri Keskinen taas kertoo meneillään olevasta massiivisesta siirtoprojektista, jonka johdosta kaikki lehteen vuosien varrella kirjoittaneet ovat jo saaneet tai kohta saamassa yhteydenoton.
Kirja Paavo Nurmesta on sinänsä paikallaan Suomen 100-vuotisjuhlavuotena. Virtapohjan uusimmalle on silti esitettävä sama kysymys, jonka Helsingin Sanomien kriitikko Juho Typpö esitti Tuntematon Sotilas -arvionsa alussa: miten se perustelee olemassaolonsa? Nurmen elämästä, urheilu-urasta ja persoonasta on ammennettu aineksia niin moneen, että kronologinen Paavo Nurmi-elämäkerta tuntuu väkisinkin pölyiseltä aiheelta. Viimeisin Nurmi-kirja, Karo Hämäläisen Yksin (2015), tarkasteli […]
Arvostelu
Erkki Vettenniemi on tunnettu doping-keskustelun toisinajattelijana. Hän pitää suorituskykyä parantavien menetelmien ja aineiden käyttöä luontaisena osana kilpaurheilua ja niiden torjuntaan rakennettua antidoping-koneistoa vääristymänä, jonka kansainvälinen olympialiike rakensi selätettyään edellisen hirviönsä, ammattilaisuuden. Tutkija vetää yhtäläisyysmerkit olympia-aatteen ytimessä takavuosina olleen amatööri-ihanteen ja puhtaan urheilun ihanteen välille. Toisin sanoen, kilpaurheilu pitäisi Vettenniemen mielestä puhdistaa pikemminkin doping-säännöistä ja niiden […]
Vuonna 1906 perustettu Helsingin Makkabi on tiettävästi maailman vanhin keskeytyksettä toiminut juutalainen urheiluseura. Makkabi toimi vuoteen 1932 saakka nimellä Stjärnan. Nykyinen nimi viittaa Juudas Makkabialaiseen, joka oli yksi Palestiinan alueella 168 vuotta eaa. puhjenneen juutalaiskapinan johtajista. Seuran vaiheet nivoutuvat kiinteästi suomenjuutalaisten historiaan. Makkabilla on ollut merkittävä asema Helsingin juutalaisnuorison kasvattajana. Makkabin perustamisvuonna 1906 Helsinkiin valmistui […]
Arvostelu
Akateeminen jääkiekkotutkimus on elänyt pääosin hiljaiseloa Suomessa. Isommat ammattimaiset tutkimushankkeet aihepiirin ympärillä ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Tämä on yllättävää sikäli, että lätkäbuumin voi jälkikatsannossa arvioida olleen yksi suurimmista väestönliikuttajista kaupungistuvan Suomen lähihistoriassa. Urbanisoituminen, lähiöityminen, myöhäisen teollistumisvaiheen maassamuuttoliikkeet ja yleinen elintason nousu ovat mitä suuremmissa määrin massiiviseksi kasvaneen ilmiön taustaselittäjiä, harrastajamäärien kasvusta yleisömäärien ja mediahuomion kasvuun. […]
Arvostelu
Tuottelias tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Vettenniemi on käsitellyt suomalaisen urheilun syntyä, kestävyysjuoksua ja urheilun medikalisoitumista useissa tietokirjoissa ja tieteellisissä esityksissä. Nyt hän palaa ilmiselvään lempiaiheeseensa, kestävyysjuoksuun, jatkaen Joutavan juoksun jäljillä: kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa (2005) -teoksessa aloitettua teemaa. Siinä missä Joutavan juoksun jäljillä oli suomalaisen juoksuharrastuksen ja kilpailun varhaisvaiheet kartoittava tieteellinen teos – tosin sellaiseksi […]
Suojeluskuntajärjestön merkitys sotien välisessä yhteiskunnassa on pitkään ollut varsin vähän käsitelty aihe suomalaisessa historiantutkimuksessa. Lukuisissa poliittisen historian töissä aihepiiriä on vain sivuttu. Viime vuosikymmenet keskeisin reitti järjestön historian pariin on kulkenut entisten Suojeluskuntaupseerien N.V.Hersalon ja Hannes Raikkalan Suojeluskuntain historia-teoksen (I-III, 1955-64) kautta. Nyt tätä merkittävää tutkimuksellista aukkoa on lähtenyt osaltaan paikkamaan Erkki Vasara väitöskirjallaan Suojeluskuntaurheilusta. […]