FT Maijastina Kahlos on myöhäisantiikin historiaan erikoistunut latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen kirjoittamansa Taikakirja sisältää johdannon lisäksi kolmetoista lukua, jotka kirjoittaja kertoo jaotelleensa Harry Potter– kirjojen Tylypahkan oppiaineiden tapaan. Tämä korostaa ajatusta, että nykyajan käsitykset magiasta ovat suurelta osin peräisin kreikkalais-roomalaisesta antiikista. Rajat uskonnon ja magian välillä ovat vaihdelleet aikojen kuluessa. […]
Keskiajalla kuolema oli arkipäiväinen asia ja aina läsnä ihmisten elämässä. Keskiaikaista kuolemaa on tutkittu laajalti 1970-luvulta lähtien, vaikkakin kuolleistaherättämisihmeet ovat Jyrki Nissin mukaan jääneet vähälle huomiolle. Suomenkielinen tutkimus on paneutunut varsinkin esikristillisen ja uuden ajan kuoleman tarkasteluun; keskiajalta siinä on käsitelty lähinnä yksittäisiä teemoja, esim. myöhäiskeskiajan hautauskulttuuria, makaaberia taidetta, testamenttikäytäntöä ja normatiivisia ohjeita, siis aihepiirejä, […]
Antti Salo on helsinkiläinen filosofointiin taipuvainen, kirjallisuutensa lukenut teologian maisteri. Lieneekö oppitausta vienyt hänet supranormaalien pariin, vai onko kyse enemminkin halusta selittää itselle ja muille, mitä sellainen on, jota oikeastaan ei ole, vaikka onkin. Salo keskittyy haamuihin, joita myös aaveiksi kutsutaan. Päälähteenä hänellä ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston laajat yliluonnollisten kohtaamisten uskomustarinat, kummituskirjallisuus ja myös […]
Kun vilkaisee Heikki Sauren teoksen Tonttu. Tarua ja totta lähdeluetteloa, hieman yllättyy. Sieltä puuttuu yksi keskeisimmistä alan teoksista, Marjatta Jauhiaisen Suomalaiset uskomustarinat. Tyypit ja motiivit. Se on laaja, koko Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uskomustarina-aineiston tiivis tyyppiluettelo, joka toimii sekä tarinaston jäsentäjänä, että tarjoaa esipuhetekstissään tiiviin, mutta selkeän esityksen siitä, mistä Saure on kirjansa sisällön ammentanut. Kyse […]
Monenkirjavat merenelävät Tarttuessaan Merihirviöt-kirjaan lukija tajuaa heti, että teos on monipuolisen työryhmän ja asiantuntevien taustavoimien yhteistyön tulos, jossa Otto Latvalla on tekstin kirjoittajana tärkeä osuus. Latva on filosofian tohtori, joka väitöskirjassaan The Giant Squid: Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s (2019) paneutuu hirviöinä pidettyjen jättiläiskalmarien ja ihmisten väliseen suhteeseen länsimaisessa kulttuurissa. […]
Keskiaikaiset markkinat valloittivat tänäkin vuonna Turun Vanhan Suurtorin kesä-heinäkuun vaihteessa (28.6.–1.7.2018). Riehakkaan markkinatunnelman lomassa kuultiin myös Vanhan raatihuoneen salissa mielenkiintoisia luentoja keskiajan historiantutkimuksesta ja arkeologiasta. Ensimmäisenä markkinapäivänä Turun yliopiston Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen keskus TUCEMEMS järjesti yleisöluentojen sarjan teemalla ”Uskoa ja arkea keskiajalla”. Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) on […]
Taru sormusten herrasta ja Narnian tarinoiden elokuvaversioiden sekä animen kautta ihmisten kiinnostus animismiin ja kansanperinteen hahmoihin on jälleen herännyt laajalti. Lähtökohtien ja esikuvien tunnistaminen onkin hedelmällistä jokaiselle. Johan Egerkrans on kerännyt ja kuvittanut pohjoismaisesta kansanperinteestä kuvitetun kirjan, jossa hän esittelee erilaisia myyttisiä hahmoja. Aineisto on pohjoismaista, enimmäkseen kuitenkin ruotsalaista, joten se ei sellaisenaan toimi suomalaisen […]
Arvostelu
Loitsut ovat sanamagiaa, jonka avulla on ajateltu voitavan vaikuttaa asioihin ja muuttaa niitä toivottuun suuntaan. Terminä ’loitsu’ on tutkijoiden käyttämä ilmaus, kansanihmiset ovat puhuneet johonkin asiaan tai ilmiöön liittyneistä sanoista tai luvuista. Pahaa torjuvaa loitsua on saatettu nimittää synnyksi. Varhaisimpana tunnettuna suomalaisena loitsuna pidetään 1200-luvulle ajoitetussa Tuohikirjeessä ollutta muutaman sanan katkelmaa. Tietoja suomalaisten loitsutaidoista on […]