“Tämä ei ole romaani enkä minä ole kirjailija. Haluan vain laittaa paperille lyhyen kuvauksen elämästäni, ihmisistä, joiden kanssa olen tehnyt työtä ja kokenut elämäni vaikeimmat vuodet, sekä ennen kaikkea kertoa ystävistäni”. Allan Sihvola, 1996. Allan Sihvolan (1920-2009) päiväkirjamerkintöihin ja katkelmallisiin muistelmiin perustuva Stalinin taivaan alle (alkuperäiseltä nimeltään Elämäni polkuja) on poikkeuksellisen monipuolinen julkaisu. Vaikka Sihvola […]

Lue lisää

Arvostelu

Koivistolaisen ratavartija Jalmari Piilikankaan Martta-puoliso oli yksi kahdestasadasta Otto-Wille Kuusisen johtaman Suomen demokraattisen kansantasavallan kansalaisesta, jotka jäivät talvisodassa puna-armeijan valloittamalle Karjalankannakselle. 38-vuotiaan Martan pitkä taival neuvostovankileiriltä toiselle alkoi jo talvisodan aikana, kun häntä syytettiin vakoilijaksi. Koiviston maalaiskunnassa asuneen Martan aviopuoliso oli ratavartija Jalmari Piilikangas. Sekä Jalmari että perheen kaksi tytärtä, 16-vuotias Sirkka ja 10-vuotias Eila, […]

Lue lisää

Arvostelu

Viime vuosina on suomeksi ilmestynyt useita Pohjois-Koreaa käsitteleviä käännöskirjoja ja suomalaistenkin kuvauksia kokemuksistaan tuossa suljetussa maassa. Teoksissa on vaihteleva määrä myös yleistä faktatietoa. Tänä vuonna ilmestynyt Kai Myrbergin kirja Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia on raskaan sarjan tietoteos tuosta mystisestä diktatuurista. Jo sen nimi kutkuttaa, ja sen sisällysluettelo näytöksineen ja kohtauksineen nostattaa odotuksia – eikä […]

Lue lisää

Isällä kaukana Kanadan Ontariossa oli kenkälaatikko, joka oli täynnään valokuvia laivoista, merimiespasseista ja muusta, jotka vanheneva mies oli katsonut tarpeelliseksi jättää itselleen ja ehkä jälkeläisilleen muistoksi. Tähän aarteeseen sai tutustua Liisa Kovala, tuon kenkälaatikon omistajan tytär, ja sai kuulla isänsä elämän kauheimpiin vaiheisiin kuuluvan tarinan. Syksyllä 1944 kuusitoistavuotias messikalle Aarne Kovala (1928-2018) oli päässyt unelmiensa […]

Lue lisää

Virva Liski tuo kirjassaan esille, miten kalvava nälkä, sairastelu ja ahdistus tulevaisuudesta olivat läsnä Santahaminan naisvankien elämässä. Hän käsittelee aihetta kiihkottomasti ja jatkaa samaa asiallista linjaa vankileiritutkimuksessa kuin esimerkiksi Sture Lindholm, joka on aiemmin kirjoittanut Tammisaaren vankileiristä ansiokkaassa kirjassaan Vankileirihelvetti Dragsvik. Kirja etenee kronologisesti. Sisällysluettelostaan Liski olisi voinut tehdä hieman kertovamman. Nyt pääluvut on otsikoitu […]

Lue lisää

Tänään julkaistu Sotasurmasampo 1914–1922 -tietokanta on päivitetty versio alun perin vuonna 2002 laaditusta sotasurmatietokannasta. Portaaliin on koottu tietoja Suomen sisällis- ja heimosodissa vuosina 1914–1922 menehtyneistä sekä sisällissodan jälkeisistä vankileireistä.

Lue lisää

Luiden tie – Gulagin jäljillä on liki neljäsataasivuinen kuvaus vankileirien saariston jäljistä ja muistosta nyky-Venäjällä. Teos käsittelee kattavasti myös leirijärjestelmän syntyä, kehitystä ennen ja jälkeen Stalinin kuoleman, sekä sen merkitystä koko neuvostoyhteiskunnalle. Matkallaan kirjoittajat kohtaavat toisiaan muistuttavia vankileirien jäänteitä läpi arktisen alueen ja Siperian aina Venäjän Kaukoitään saakka. Venäjällä kuulee usein puhuttavan, kuinka suuri isänmaallinen […]

Lue lisää

Kansainvälisen rikollisuuden ja Venäjän turvallisuuskysymysten asiantuntija Mark Galeotti toimii tutkijana Prahassa ja Lontoossa. Hän on työskennellyt useiden maiden viranomaisten neuvonantajana. Asiantuntijuus käy ilmi tästä teoksesta, joka on nyt käännetty suomeksi. On heti kiitettävä kääntäjä Hannu Tervaharjua siitä, että venäläiset ja muita kansallisuuksia edustavat nimet on translitteroitu kunnolla suomeksi. Aivan liikaa joutuu monesti lehdistä tavaamaan englannin- […]

Lue lisää

Kahden maan kansalainen, professori Anne Applebaum (s.1964) asuu Englannissa ja Puolassa ja on erikoistunut Itä-Euroopan historiaan. Vuonna 2003 ilmestynyt Gulag. A History. kertoi Neuvostoliiton vankileireistä ja vuonna 2012 julkaistu Iron Curtain: The Crushing of Eastern Europe, 1944-1956. Itä-Euroopan neuvostovallasta toisen maailmansodan jälkeen. Applebaum on arvostettu kolumnisti muun muassa Washington Post -lehdessä. Siltalan vuonna 2018 julkaisema […]

Lue lisää

2

Hitler-Jugendin johtajan Baldur von Schirachin vaimon Henrietten muistelmat ovat erikoista luettavaa. 1950-luvulla kirjoitetussa teoksessa kertoja elää pikemminkin menneen loistossa kuin silloisessa kurjuudessa. Saksalaisten kohtaloita ja kärsimyksiä ei toki piiloteta tai silotella, vaan ne asetetaan rinnan muiden kärsimyksien kanssa – mikä sopi hyvin silloiseen saksalaiseen poliittiseen ilmapiriin, jossa ainakin joidenkuiden ajatuksissa Saksa oli Hitlerin uhri numero […]

Lue lisää

Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa koitti ”suojasään” aika kun 1950-60 -lukujen vaihteessa elettiin kulttuurielämässä vapaampia vuosia Nikita Hrustshovin noustessa puoluejohtajaksi. Aikakausi toi julkisuuteen kaksi merkittävää toisinajattelijaa. Ydinfyysikko Andrei Saharov alkoi lähetellä Kremliin kirjeitä, joissa hän kauhisteli kehittelemäänsä uutta asetta ja vaati aseistariisuntaa. GULAG-leireiltä vapautui samaan aikaan rangaistusvanki koodinumerolla ”STS 232”. Tuleva Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn (1918-2008) julkaisi […]

Lue lisää

Neuvostoliittolaisten sotavankien kohtaloa erityisesti Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan ensimmäisenä vuonna voi pitää yhtenä historian suurimmista ja nopeimmin toteutetuista joukkomurhista. Wehrmachtin omien lukujen mukaan se oli saanut joulukuun 1941 loppuun mennessä yli 3,3 miljoonaa neuvostoliittolaista sotavankia, näistä oli tuolloin enää 1,1 miljoonaa elossa, ja vain 400 000 työkykyisiä. Helmikuuhun mennessä oli tullut 600 000 kuollutta […]

Lue lisää