Koivuselkä on Venäjän Karjalassa sijaitseva syrjäkylä, jota on Suomen puolelta tutkittu harvinaisen tarkkaan. Karjalan tutkimuslaitoksella työskentelevä ryhmä teki kenttätöitä Koivuselässä 1995 ja 1997. Vuonna 1998 ilmestyi Jukka Oksan toimittama kirja Koivuselkä – metsätyökylä Venäjän Karjalassa. Osin samat tutkijat lähtivät matkaan uudestaan kesällä 2014. Tuloksena uusi raportti Koivuselästä: Karjalaiskylä Venäjän muutoksessa, 2016. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nykyinen kehittämisjohtaja, […]

Lue lisää

Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki jäi eläkkeelle vuoden 2017 alussa. Yliopistourallaan hän ehti toimia myös humanistisen tiedekunnan dekaanina. Mustajoki alkoi pitää blogia vasta kolme vuotta sitten, mutta kirjoitukset ovat olleet luettuja ja herättäneet paljon huomiota. Myrsky vodkalasissa jakautuu seitsemään päälukuun, joista kolme ensimmäistä käsittelee Venäjää ja vähän Suomeakin. Muissa luvuissa pohditaan […]

Lue lisää

Suomi on muutaman kerran voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan. Useimmille tulevat mieleen tilaisuudet valloittaa Pietari 1919 tai 1941, joillekin Helsingin ETYK 1975 tai Viron vapautuminen 1991. Vähemmän tunnettu muille kuin Terijoki-paikallishistorioiden lukijoille on venäläisen liberaalipoliitikon Mihail Herzensteinin murha 31.7.1906 ja sen tutkinta, joka päättyi vasta 25.10.1909 Kivennavan käräjillä. Murha ei ollut vain muutama laukaus, vaan niistä tehty […]

Lue lisää

Yrjö Kaukiainen on kirjoittanut ja SKS julkaissut aiheesta kirjan Punaiset pilarit – Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa. Kaukiainen alustaa asiaa hallitsijoiden ”mahtirakentamisen” historialla Versailles’sta alkaen. Venäjällä mahtirakentaminen saavutti aivan uudet mittasuhteet, vieläpä hyvin lyhyessä ajassa, rakennettiinhan koko Pietarin kaupunkikin aivan tyhjästä. Keisarilliset palatsit Pietarissa ja Moskovassa käydään lyhyesti läpi, ja kirjan lopussa on niistä myös listaus […]

Lue lisää

Idänkauppa kuuluu Jyrki Koulumiehen erityisosaamisen piiriin. Henkilökohtaisen suhteen aiheeseen hän hankki 1970-luvun lopussa Uuden Suomen Moskovan kirjeenvaihtajana. Sittemmin Koulumies on palannut aihepiiriin kirjoissa Moskova, Mullova ja minä (2008) ja Kohtalona Kostamus – Risto Kangas-Ikkalan muistelmat (2012). Näiden ohella hän teki Elinkeinoelämän valtuuskunnan Idänkaupan veteraanit -hankkeeseen joukon haastatteluita, joihin tämä teos Koulumiehen omien kokemusten ohella ensisijaisesti nojaa. Kirjan idea on […]

Lue lisää

Venäjä on tänä päivänä markkinatalousmaa, joka on Neuvostoliiton hajoamista seuranneina vuosikymmeninä jakautunut jyrkkärajaiseksi luokkayhteiskunnaksi, missä varallisuuserot ovat huikeat taloudellisen ja poliittisen eliitin ja palkkatyöläisen välillä – ja hirvittävät myös kaupunkiväestön, sen orastavan keskiluokan ja provinssien köyhien maalaisten välillä. Venäläinen ”sote”, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pahassa jamassa eivätkä Leo Tolstoin (1828-1910) ajatukset heikomman auttamisesta, hyväntekeväisyydestä tai […]

Lue lisää

Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa koitti ”suojasään” aika kun 1950-60 -lukujen vaihteessa elettiin kulttuurielämässä vapaampia vuosia Nikita Hrustshovin noustessa puoluejohtajaksi. Aikakausi toi julkisuuteen kaksi merkittävää toisinajattelijaa. Ydinfyysikko Andrei Saharov alkoi lähetellä Kremliin kirjeitä, joissa hän kauhisteli kehittelemäänsä uutta asetta ja vaati aseistariisuntaa. GULAG-leireiltä vapautui samaan aikaan rangaistusvanki koodinumerolla ”STS 232”. Tuleva Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn (1918-2008) julkaisi […]

Lue lisää

Vladimir Suuresta Putiniin jakaantuu viiteen päälukuun ja alkaa ”Sankaruuden maailman” esittelyllä, jossa myös vertaillaan eri maiden sankarityyppejä kautta historian. Vihavaisella on kanttia vertailla ja maailmanhistoria hallussaan. Suomessa on aivan liian paljon muutaman dokumentin Venäjä- dosentteja (jotka eivät osaa venäjää!) ja yksisilmäisiä julistajia, jotka eivät myöskään näe ahtaita väitöskirjateemojaan kauemmaksi. Puhumattakaan keltaisen lehdistön ”journalisteista”. Vihavainen on […]

Lue lisää

Jukka Tarkka on tutkija ja kolumnisti, joka ei ole sanojaan säästellyt silloin kun on käsitellyt sodanjälkeisen Suomen lähihistoriaa. Tarkka kuuluu niihin kriittisiin ”Kekkoslovakian” tutkijoihin, jolta esimerkiksi Urho Kekkonen ei paljon sympatiaa saa. Venäjän vieressä -kirjassa myös presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen saavat satikutia. Tarkan mielestä heidän aikakaudellaan suomettuminen jatkui, vaikka YYA-sopimusta ei enää ollutkaan. […]

Lue lisää

Raimo Pesosen Nato hampaankolossa on Suomen Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvan kirjailijan esseemäinen pamfletti, joka on uusin täydennys suomalaiseen Nato-keskusteluun. Pesosen teos on tyyliltään huomattavan erilainen verrattuna esimerkiksi Markku Salomaan Puhutaan Natosta -teokseen. Jos Salomaa keskittyi käsittelemään Natoa ja Suomen Nato-jäsenyyttä käymällä jopa luettelomaisesti läpi organisaatiota sekä Nato-jäsenyyden piirteitä, tarttuu Pesonen itse suomalaiseen Nato-keskusteluun ja toisaalta nostaa […]

Lue lisää

Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen (1917), Tarton rauha (1920) sekä Neuvosto-Venäjän muuttuminen Neuvostoliitoksi (1922) muovasivat dramaattisella tavalla Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita, jotka eivät täysin normalisoituneet ainakaan ennen 1930-luvun puoliväliä. Suomen maaperältä toimineet venäläiset pakolaiset tekivät osin Suomen viranomaisten suostumuksella rajan yli tiedusteluretkiä ja terrori-iskujakin Kun kirja on hyvä, tietokirjankin voi lukea romaanin lailla draamana tai […]

Lue lisää

Venäjä-kirjoittelu on Suomessa usein valitettavan populistista politologiaa, missä keskiössä ovat vain presidentti Putin, Kreml – ja tätä nykyä Ukrainan kriisi. Siksi on sivistävää lukea vähän tutkitumpaakin tietoa itänaapurista. Venäjän palatseissa ja kaduilla -teoksessa ei ole ala- eikä lähdeviitteitä: kirja on selvästi tarkoitettu akateemisia piirejä laajemman joukon luettavaksi. Kaikki lähes 30 kirjoittajaa ovat professoreita, tohtoreita ja […]

Lue lisää

Venäjän vallan aikainen sotahistoria on kuluneen vuosikymmenen aikana elänyt Suomessa hienoista renessanssia. Keisari-suuriruhtinaan lippujen alla taistelleiden suomalaisten vaiheita on sivuttu niin akateemisissa tutkimuksissa kuin populaareissa tietokirjoissa. Teuvo Laitilan vuonna 2003 ilmestynyt väitöskirja The Finnish Guard in the Balkans oli tutkimuksessa suoranainen edelläkävijä ja edusti niin sanottua ”uutta sotahistoriaa” jo ennen kuin kukaan oli Suomessa vielä […]

Lue lisää

Sielun saarille -teoksen kirjoittajien, Vesa Takalan ja Jyrki Härkösen taustat kielivät kaksikon olevan hyvin perehtynyt nykypäivän venäläisluostareihin: esipuheen mukaan he ovat perheineen kiertäneet Suomen lähialueiden luostareita jo neljänkymmenen vuoden ajan. Lisäksi kirjoittajilla on myös ammatillinen side ortodoksikirkkoon: Takala on ortodoksisen kirkon rovasti, minkä lisäksi hän on toiminut lehtikuvaajana ja kuvittajana; hän on myös vastuussa valtaosasta […]

Lue lisää

Nuori toimittajakaksikko, Andrei Soldatov ja Irina Borogan edustavat kriittisen opposition lahjakasta kärkikaartia. He ovat tutkivia journalisteja maassa, jossa tuon ammatin harjoittaminen saattaa olla kuolemanvaarallista. Soldatov ja Borogan ovat työskennelleet myös Novaja Gazetassa ja perustaneet sittemmin nimenomaan turvallisuuspalvelu FSB:n edesottamuksia ruotivan verkkolehden – www.agentura.ru Uusi yläluokka -kirjan hätkähdyttävin johtopäätös kuuluu: FSB on paljon pelottavampi ja tehokkaampi […]

Lue lisää

Riippumaton toimittaja Andrei Koleshnikov (Ogonjok, Novoje Vremja, Izvestija jne) on kirjoittanut sankaristaan, Anatoli Tshubaisista jo pari kirjaa. Taustalla ja tulilinjalla on niistä tunnetumpi, mutta samalla se kohottaa kohteensa lähes myyttisiin mittoihin. Tshubais nostetaan jalustalle jopa siinä määrin, että lukijalle tulee tunne, että mies yksityisti Venäjän miltei itsekseen, mutta muiden iloksi ja hyödyksi: vaatimattomana talouseksperttinä hän […]

Lue lisää

Yleisradion kirjeenvaihtajana Moskovassa vuodesta 2006 työskennellyt Anna-Lena Lauren (s.1976) on energinen uusi kasvo vakavasti otettavien Venäjä-harrastajien joukossa. Lyhyessä ajassa hän on opetellut kielen, hankkinut moskovalaisystäviä ja päässyt muutenkin venäläisyyden juurille. ”Hulluja nuo venäläiset” (alkuteos ruotsiksi: ”De är inte kloka, de där ryssarna”, 2008) on enemmän kuin pintaraapaisu itänaapurin arkea ja juhlaa, vaikka sen sivuilla usein […]

Lue lisää

Alpo Juntunen on Maanpuolustuskorkeakoulun pätevimpiä Venäjä-asiantuntijoita. Hän on ennenkin sivistänyt suomalaisia Venäjän geopolitiikkaa avaamalla. Uusin tutkimus, Venäjän imperiumin paluu menee – kuten nimestä voi päätellä  – johtopäätöksissään vielä paljon pidemmälle kuin aikaisemmat Juntusen teokset. Onko virallisesti kansallisvaltiota rakentava Venäjä, kaikki ”sosialistiset neuvostotasavallat”, siis reunavaltionsa menettänyt idän ”ohjattu demokratia” paradoksaalisesti matkalla kohti imperiumia?   Neuvostoimperiumi ja […]

Lue lisää

Tuoreen Venäjän historian toimitus työskenteli opetusministerinä vaikuttaneen A. V. Filippovin johdolla. Tämän vuoksi federaation johdon voi katsoa suoraan vaikuttaneen sen tekstiin. En ole saanut käsiini edellistä painosta vuodelta 2006, mutta sen Venäjällä ilmestynyttä kritiikkiä kyllä: Moskovan valtiollisen pedagogisen instituutin tutkijat E.S. Galkina ja J.V. Kolinenko ovat arvioineet uusia historianoppikirjoja ja opettajanohjeita vuoden 2007 lopulla. He […]

Lue lisää

Sotienjälkeisen ulkopolitiikan ja sen historian tutkimuksessa korostettiin ”tosiasioiden tunnustamista” eli Suomen historian ja geopoliittisen aseman sekä itäisen naapurimaamme tuntemista. Viime vuosina suomalainen historiantutkimus on yritetty eurooppalaistaa ja hollywoodisoida riisumalla Suomen erillisidentiteetti ja rinnastamalla maamme vaikkapa Unkariin, Romaniaan ja Bulgariaan, jotka kaikki olivat toisessa maailmansodassa Kolmannen valtakunnan liittolaisia ja joutuivat sen jälkeen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Tällöin kuitenkin […]

Lue lisää