Matti Ylösen, Mona Mannevuon ja Niina Karin kirjoittamassa Politiikan uudet pelurit – Viestintätoimistojen valta  -kirjan viimeisessä luvussa kirjoittajat pohtivat miten rahalla saa vaikutusvaltaa ja miten viestintätoimistot käyttävät hyväksi politiikassa ja mediassa kouliintunutta hyvin verkostoitunutta eliittiä. Nämä eliitit ovat kulkeneet pyöröovien kautta poliitikosta, politiikan avustajasta ja journalistista viestintätoimistojen palkkalistoille. 2010-luku oli viestintätoimiston räjähdysmäisen kasvun aikaa. Aiempina […]

Lue lisää

Meidän poikamme mediassa on FT Helena Pilkeen laatima Suomen sotilastiedotuksen 100-vuotishistoriikki. Kirjan otsikko on sanaleikki, joka viittaa vuoden 1929 lopussa ja 1930-luvun alussa valmistuneeseen sotilasaiheiseen elokuvatrilogiaan: Erkki Karun ohjaama mykkäfilmi Meidän poikamme (joka oli puolustusvoimien ensimmäinen aktiivinen yhteishanke uuden median kanssa), jota vuonna 1933 seurasi hyvin suosittu Meidän poikamme merellä (jonka suosio on säilynyt lähinnä […]

Lue lisää

Helsingin Sanomain Säätiön hallitus jakoi tänä vuonna Tiedettä suomeksi -palkinnon ensimmäistä kertaa. Palkinto jaettiin kolmen saajan kesken. Palkinnot annettiin Mevi ry:n julkaisemalle Media & viestintä -verkkolehdelle sekä kahdelle tietokirjalle: Riku Neuvonen palkittiin kirjastaan Sananvapauden historia Suomessa (Gaudeamus 2018) ja Minna Horowitz, Hannu Nieminen ja työryhmä palkittiin teoksesta Viestintä kuuluu kaikille. Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa (Gaudeamus 2019).

Lue lisää

Shaun Usher (s. 1978) on kirjailija ja bloggaaja, joka on huomannut, että miljoonat nykylukijat eivät viitsi keskittyä pitkiin teksteihin, mutta jaksavat lukea vaikkapa kirjeen tai jonkin hassun luettelon. Niinpä hän on – ensin vanhoista kirjeistä blogeja kirjoitettuaan – koonnut kirjeistä kokonaisia kirjoja. Hänen alkujaan vuonna 2013 ilmestynyt teoksensa Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa on nyt ilmestynyt […]

Lue lisää

Jukka Kortti on aiemmin perehtynyt 1960-luvun suomalaiseen mainoselokuvaan, kotimaisen television sosiaalihistoriaan ja tehnyt laajan Helsingin Ylioppilaslehden historian. Lisäksi hän on opettanut median historiaa monissa oppilaitoksissa, joten hänellä on hyvä tuntuma aiheeseen. Teos käsittelee keskeisiä median muotoja aina puheviestinnästä kirjoitettuun ja eri alustoille tallennettuun tekstiin sekä siirtymistä sähköisesti välitettyihin sisältöihin. Kaiken kaikkiaan Kortti kartoittaa, miten tämä […]

Lue lisää

Julkaisemisesta on tullut entistä tärkeämpää tämän päivän tiedeyhteisöissä.  Yliopistojen rahoitus ja tutkijan oman pätevyyden mittaaminen ovat kiinni julkaisujen määrästä ja niiden saamista Jufo ynnä muista luokituspisteistä.  Myös vaatimukset kertoa tutkimustuloksista suurelle yleisölle on kasvanut. Tiedettä pitäisi pystyä popularisoimaan. Julkaise tai tuhoudu! on Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen professorin Erkki Karvosen ja yliopistonlehtori Terttu Kortelaisen sekä Itä-Suomen yliopiston […]

Lue lisää

Mistä saamme tietomme muslimeista ja islamista? Monelle suomalaiselle pääasiallisin tiedonlähde on varmasti suomalaiset radio- ja televisiokanavat sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Kysymys on ajankohtainen, koska islam on tullut Suomessa näkyvämmäksi viime vuosien aikana. Samalla on tullut entistä tärkeämmäksi miettiä, miten joukkoviestimet kertovat islamista. Tätä asiaa on tarkasteltu Mari Maasillan, Juho Rahkosen ja Pentti Raittilan kirjoittamassa teoksessa […]

Lue lisää

Yhdysvaltalainen mediatutkija ja Austinin yliopiston filosofian professori Douglas Kellner kehittelee nyt suomennetussa teoksessaan uudenlaista kulttuurintutkimuksen mallia, jossa metodologinen moninaisuus yhdistyy yhteiskuntakriittiseen politiikkaan. Kellnerin kirjan perusajatus on, että mediat muokkaavat arkea ja käsityksiä maailmasta. Mediakulttuurilla hän käsittää uudenlaisen maailmanlaajuisen kulttuurin, joka hallitsee ajankäyttöä ja luo sosiaalista todellisuutta erilaisten mediarepresentaatioiden kautta. Tässä kokonaisuudessa mediakulttuuri ja kuluttajakulttuuri tukevat […]

Lue lisää

Vuonna 1995 ilmestynyt Kohtaamisyhteiskunta alkaa olla jo vanhaa ja ajan uuvuttamaa luettavaa. Sinänsä Savolaisen ja Himasen kirja pyrkii esittelemään ja kartoittamaan suuresti vouhotettua ”tietoyhteiskuntaa” varsin monelta kantilta, mutta ainakin parin vuoden viipeellä luettuna kirja saa lukijansa paikoin jopa hymähtelmään. Eikä vika ole kirjassa itsessään, vaan aika ja tietoyhteiskunnan nopeatahtinen muutos saavat sisällön suurimmalta osaltaan tuntumaan […]

Lue lisää