Virva Liski tuo kirjassaan esille, miten kalvava nälkä, sairastelu ja ahdistus tulevaisuudesta olivat läsnä Santahaminan naisvankien elämässä. Hän käsittelee aihetta kiihkottomasti ja jatkaa samaa asiallista linjaa vankileiritutkimuksessa kuin esimerkiksi Sture Lindholm, joka on aiemmin kirjoittanut Tammisaaren vankileiristä ansiokkaassa kirjassaan Vankileirihelvetti Dragsvik. Kirja etenee kronologisesti. Sisällysluettelostaan Liski olisi voinut tehdä hieman kertovamman. Nyt pääluvut on otsikoitu […]

Lue lisää

Readme.fi on julkaissut Timo Soikkasen ja Olli Kleemolan toimittamana sekä Maria Anttilan suomentamana kirjan Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Sotavangin osa ei häävi ole, eikä se ollut sitä ensimmäisen maailmansodan aikanakaan. Fritz Güthin saama hoito sotasairaalassa heti rintaman takana oli asiallista, mutta mitä syvemmälle Venäjän sisäosien vankileireihin matka vei, sitä surkeammaksi olotkin tulivat. Güth […]

Lue lisää

Seppo Aallon Kapina Tehtailla alkaa aikalaismuistelulla, jossa kuvataan tilannetta valkoisten saatua voiton ja aloitettuaan paikalliset puhdistukset. Verneri Granqvist pakeni matkalla teloitukseen ja selvisi hengissä kertomaan muistojaan. Varsinainen aiheen käsittely alkaa pitkällä pohjustuksella Suomen yhteiskunnan ja paikallisen tehdasyhteiskunnan kehityksestä ajalta ennen itsenäistymistä. Tehtaiden tuleminen ja teollistuminen käsitellään Kuusankosken näkökulmasta. Tehdastyöläiset elivät sekä ”Tehtaan valossa” että ”Tehtaan […]

Lue lisää

On heti alkuun todettava professori Viljo Rasilan monumentaalisen teoksen suurin ongelma. Kirja ei ole yleisesti saatavilla, ilmeisesti ei mistään eikä millään hinnalla. Yli kolmen kilon painoista, laadukkaasti kuvitettua ja sidottua suurteosta on painettu vain 1918 numeroitua kappaletta, joita ei ainakaan netistä löytynyt myytävänä. Tilanne on sitä sitäkin ikävämpi, koska Rasilan teos on mielestäni paras kaikista […]

Lue lisää

2

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on myönnetty historian dosentti Seppo Aallolle teoksesta Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918. Voittajan valitsi elokuvaohjaaja Virpi Suutari. Seppo Aallon Kapina tehtailla -kirja käsittelee Suomen sisällissotaa 1918 tehdastyöntekijöiden näkökulmasta Kuusankoskella jota tuolloin kutsuttiin Kuolemanlaaksoksi tehdasyhteisöä järkyttäneen verilöylyn vuoksi. ”Kirjan paikallistarkkuus on hiuksia nostattavaa ja tapahtumien asettaminen laajempiin yhteyksiin kertoo syvästä yhteiskunnallisesta tutkimustyöstä ja ymmärryksestä. […]

Lue lisää

Savon rintama eli karkeasti Mikkelin, Mäntyharjun, Kuopion, Varkauden ja niiden lähialueiden muodostama kokonaisuus oli Suomen sisällissodan alkaessa tammikuussa 1918 tärkeä rintamasuunta, joka tosin on jäänyt Tampereen ja Helsingin taistelujen varjoon. Savon rintaman merkitystä korosti alueella kulkeva elintärkeä poikittaisrata ja sen kautta kulkeneet punaisten suuret asekuljetukset. Pienenä ihmeenä voidaan pitää sitä, miten vähäiset valkoiset voimat pystyivät […]

Lue lisää

Helsinki veressä -teoksen kirjoittaja Sari Näre on tullut tunnetuksi tuotteliaana nuoriso- ja sukupuolikulttuurin tutkijana sekä kantaaottavana keskustelijana. Näreen edellinen tutkimus Sota ja seksi (2016) käsitteli rintamalla taistelleiden seksuaalikerrontaa. Helsinki veressä valottaa vähemmälle huomiolle jääneiden naisten ja nuorten osuutta kansalaissotaan. Samalla myös siviiliväestön ja marginaaliryhmien arkinen Helsinki nousee keskiöön paitsi sotatapahtumissa keväällä 1918, myös ennen varsinaisia […]

Lue lisää

Neuvostoliittoon kansalaissodan 1918 jälkeen paenneiden suomalaisten punaupseerien kohtalot ovat kiinnostaneet tutkija Markku Salomaata pitkään. Väitöskirja Punaupseerit ilmestyi nimittäin jo vuonna 1992. Sen jälkeen Salomaa siirtyi lähemmäksi nykyaikaa Venäjää ja Natoa käsittelevillä tietokirjoilla. Vuonna 2015 hänen ja tutkija-toimittaja Aimo Ruususen yhteistyönä ilmestyi mielenkiintoinen ja turhan vähälle huomiolle jäänyt Voittamisen taito, jossa keskushenkilönä on tappioitta taistellut legendaarinen, […]

Lue lisää

Hennala ei ollut outo poikkeus historian virrassa, vaan yksi pysäkki totalitaarisen vallan jatkumossa. Hennalassa, kuten monilla vankileireillä ennen ja jälkeen sen, pyrittiin nopeuttamaan kuviteltua luonnonvalintaa ja voittajien mielestä “oikeaa” historiallista kehitystä. Nationalismi ja eugeniikka tarjosivat siihen otollisen maaperän ja työkalut. Sitaatti on toimittaja ja feministi Marjo Liukkosen perusteellisen tutkimuksen loppukaneetti. Sen jälkeen seuraa vielä 75 […]

Lue lisää

Keväällä 2018 ilmestynyt YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Keskusteluun ovat osallistuneet paitsi historioitsijat, myös muiden muistitietoa hyödyntävien tieteenalojen tutkijat. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi 22.5. aiheeseen kannanoton ”Keskustelun historian tapahtumista ja tulkinnoista tulee olla vapaata ja kriittistä”. Kirjoitetun historian ja kollektiivisen muistamisen keskinäinen suhde – […]

Lue lisää

Vuonna 2018 Suomessa muistetaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Sisällissodasta järjestetään lukuisia keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja paneelikeskusteluita. Lisäksi aihetta käsitellään taiteen keinoin lukuisissa näyttelyissä ja esityksissä ympäri maan. Jäikö jokin asia askarruttamaan? Voit lähettää kysymyksesi Historioitsijat ilman rajoja -yhdistykselle ja asiantuntijat etsivät siihen vastauksen. Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 […]

Lue lisää

  Lähikuvan uusin numero ilmestyi 21.5.2018 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä: https://journal.fi/lahikuva Numeron 1/2018 ajankohtaisena teemana on ”Suomi 1918”. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Erityishuomion kohteena on […]

Lue lisää

Keväällä 2018 ilmestyi YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918. Lapin yliopistossa hyväksytty sosiologian alaan kuuluva väitöskirja ja siihen perustuva tietokirja on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa.

Lue lisää

Meneillään oleva muistovuosi tuottaa vuoden 1918 sodasta lajiltaan, muodoltaan ja näkökulmaltaan vaihtelevaa historiakulttuuria. Moni kirjoittaja on pureutunut oman paikkakuntansa vaiheisiin ja avannut sodan draamaa ja tragediaa sen valossa.  ”Vuoden 1918 tapahtumat Tyrvään seudulla” on sisällissodan mikrohistoriaa. Tyrvääläinen herastuomari Armi Hohko on toimittanut talollinen Kalle Hohkon (1888-1971) päiväkirjan kohtalokkailta kuukausilta ja kehystänyt sen prologilla ja epilogilla. […]

Lue lisää

”Onneksi ne kauhun päivät ovat loppuneet”, totesi sisar Aina helpottuneena kun koettelemukset Vehmaalla olivat ohi. Hänen ja kymmenien muiden sisarten eli Helsingin Diakonissalaitoksen diakonssojen ja koesisarten tuntemuksia ja koettelemuksia sisällissodan ajalta on koottu näyttelyyn ”Edith Sjösten – sisaret ja sisällissota”. Sisaret työskentelivät seurakunnissa ja monissa hoitolaitoksissa pääasiassa alueella, joka jäi punaisten valtaamaksi. Keskeisessä osassa on […]

Lue lisää

Sisällissota 1918: syyt ja seuraukset – Teemu Keskisarja Miksi sisällissotaan päädyttiin? Mikä vaikutus verisellä sodalla on ollut Suomen kehitykseen? Teemu Keskisarjan luento Kotkassa 27.2.2018 on katsottavissa tallenteena Facebookissa: Sisällissodan muistot Kotkassa Facebook-ryhmässä. Julkaissut Sisällissodan muistot Kotkassa 27. helmikuuta 2018

Lue lisää

1

Sota 1918: luentomaraton Koko tilaisuus on seurattavissa netissä Tiedekulman tallenteena. Ohjelma: klo 09:50 Alkusanat klo 10:00 Kunnallisreformit ja sisällissota Kati Katajisto klo 10:30 Kaupungintalo vai työväentalo? Taistelu pääkaupungin vallasta Laura Kolbe klo 11:00 Punainen ja valkoinen Raamattu – Raamatunkäyttö sisällissodan keskusteluissa Niko Huttunen klo 11:30 ”Helsinki 1918 – pääkaupunkilaiset ja merkillinen aika” Samu Nyström klo […]

Lue lisää

Suomen itsenäistymishistoria liitetään joka vuosi oudolla tavalla talvi- ja jatkosodan tapahtumiin. Aivan kuin itsenäisyys olisi taisteltu Suomi-konepistooli kädessä, yhdessä Antti Rokan ja muiden tuntemattomien sotilaiden kanssa. Tämä johtunee siitä, että itsenäisyyspäivänä vielä elossa olevat sotaveteraanit, sankarihautausmaat ja -muistomerkit sekä Tuntematon sotilas televisioruudussa kuuluvat niin saumattomasti ”juhlallisuuksiin”. Jos halutaan korostaa itsenäisyytemme saavuttamiseen liittyviä sotaisia puolia, voi […]

Lue lisää

Jarmo Niemisen toimittama järkälemäinen 526-sivuinen kirja käsittelee Helsinkiä vuosina 1917-1918. Kirjan nimi voi johdatella lukijaa hieman väärille urille, sillä Helsinkiä nimenomaan ensimmäisessä maailmansodassa käsitellään vain yhden artikkelin verran. Samoin Venäjän vallankumouksen vaikutuksia Helsingissä pohditaan yhdessä artikkelissa. Muu osa kirjasta käsittelee lähinnä Suomen sisällissotaa, siihen johtanutta kehitystä ja sen seurauksia Helsingissä. Myöskään sotasurmat eivät ole aivan […]

Lue lisää