1800-lukupäivät 2019: Tieto liikkeessä: Tiedon ja taitojen kierto pitkällä 1800-luvulla

To 24.1.2019
8–9.15 Rekisteröityminen / Registration

9.15–9.30 Avaussanat / Opening words

9.30–10.30 KEYNOTE 1

Carolyn Steedman (University of Warwick): How Did They Know? A Servant and a Stockingmaker, England 1780–1820

10.30–12.30 SESSIOT / SESSIONS 1–3 JA TYÖPAJA

Sessio 1: Säätyläisten kielet ja maailmankuvan ainekset 1800-luvun Suomessa *

Paula Rossi. ”God natt nu snälla vän för i afton”. Mitä kirjeet kertovat 1800-luvun oululaisten porvaristyttöjen elämästä ja kielistä?
Riikka Isoaho. Oululaistyttö opintiellä Helsingissä 1850-luvulla
Minna Seppänen. Oppikoulujen latina ja kreikka 1800-luvun julkisessa keskustelussa
Sari Alajoki. Ester Ulrica Lundén (1776–1859) tiedon tuottajana ja tiedon tuottamisen verkostoissa

Sessio 2: Valistusta ja vertaistietoa*

Mia Mäkelä. Mehiläishoidon tietotaito Suomessa 1800-luvun puolivälissä
Matti Salo. Oulun läänin Talousseuran toiminta maatalouden valistuskirjallisuuden julkaisijana 1800-luvulla
Reetta Hänninen. ”Huolestuneelle äidille.” Aikakauslehti Kalevatar vertaistiedon välittäjänä
Matti Enbuske. Tiedon palautejärjestelmän merkitys siirtolaisuudessa: esimerkkinä 1800-luvun Pohjois-Suomen siirtolaisuus Norjaan

Session 3: Global, colonial and national networks of knowledge *

Josephine Hoegaerts. Learning English at the expense of the Union? The (colonized) voice as a vehicle of knowledge and political transfer
Matti La Mela. Patent agents as intermediaries and translators of technical knowledge
Leila Koivunen. ”Dr. Livingstone, I presume?” visualized: The birth and lives of an iconic scene in print media and beyond since 1872
Patricia Ballantyne. Creating authenticity in a changing socio-economic context

Työpaja: Mitä saisi olla? Tutkijan tarpeet digimaailmassa

Kirsi Keravuori (SKS), Jussi-Pekka Hakkarainen (Kansalliskirjasto) ja Maria Kallio (Kansallisarkisto) esittelevät 1800-luvun tutkijoiden työtä tukevia aineistoja ja työkaluja:

Biografiasampo – elämäkertadataa ja sen analyysityökaluja
Historiallinen sanomalehtikirjaston uudet ominaisuudet ja Klassikkokirjasto
READ- hanke, Transkribus ja käsikirjoitusten tekstintunnistus

12.30–13.30 LOUNAS / LUNCH

13.30–14.30 KEYNOTE 2

Markku Hokkanen (University of Oulu): Sought, Shared, Concealed and Contested: Mobile Medicines in the Age of Empire   

14.30–15.00 KAHVI / COFFEE

15–16.30  SESSIOT / SESSIONS 4–7

Sessio 4: Tiedon ja taidon metsästäjät: ammattiin ja elinkeinonharjoitukseen liittyvän osaamisen kartuttaminen 1800-luvun alkupuoliskolla

Maare Paloheimo. Teollisuus ja tieto – Nils Ludvig Arppen kiertomatka Keski-Euroopassa 1840-luvun puolivälissä
Merja Uotila. Oppipojat mestareita etsimässä. Käsityötaidon ja tiedon siirto maaseutukontekstissa
Piia Einonen. Juutalainen mestari ja tiedon välittämisen ongelmat Viipurissa 1800-luvun alkuvuosikymmeninä

Sessio 5: Klassikot liikkeessä *

Tiina Kinnunen. Ellen Keyn teosten suomenkieliset käännökset
Petra Lehtoruusu. Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (1853-57) ja kulttuurisen muistin kansainväliset verkostot pitkällä 1800-luvulla
Tiina Katriina Kukkonen. Tieto ja taito Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä

Sessio 6: Tiedon verkostojen ylirajaiset kytkennät 1800-luvun alkun Suomessa

Jukka Sarjala. Miten tieto loi verkoston? Turun romantiikka mediailmiönä
Heli Rantala. Tiedon liike ja varhainen suomalainen sanomalehdistö
Hannu Salmi. Tiedonkulun verkostot 1827 – Turun palo mediakatastrofina

Session 7: Medical and psychiatric knowledge on the move *

Rebecka Klette. Nordic Decay: Tracing the Transnational Conceptual History of Degeneration Theory
Heini Hakosalo. The Role of Anatomical Studies in the Socialisation of Novices at the Medical Faculty of the University of Helsinki, 1870–1914
Katariina Parhi. Travelling for Knowledge: Finnish Medical Visitors Looking at German Psychiatric Clinics, 1900-1914.

16.30–18.00  SESSIOT 8–10

Sessio 8: Sanomalehdet tiedon rakentumisen kiisteltyinä tiloina *

Satu Sorvali. Pielisjärven kuulumiset vai mätäkuun jutut? Tiedon tulkinta ja levittäminen kiistan aiheena
Heikki Kokko. Lehdistön paikalliskirjeet ja moderni yhteiskuntakokemus Suomessa 1800-luvun puolivälissä
Konsta Kajander. Mielekäs tieto. Kategoriat, representaatiot ja mallit kulttuurisen tiedon välittäjinä 1800-luvun puolivälin suomalaisissa sanomalehtikirjoituksissa

Sessio 9: Tutkimusmatkat ja tiedon kierto*

Tarja-Liisa Luukkanen. Tiedoksi Kajaanista Siperiaan – Elias Lönnrotin ja M. A. Castrénin kirjeenvaihto
Timo Salminen. M. A. Castrénin tutkimusmatka Siperiaan ja tiedon kiertoon kohdistuneet odotukset
Kristiina Kalleinen. ”Vårt land är fattigt, skall så bli…” ? Nils Nordenskiöld luonnontieteellisen tiedon tuottajana ja välittäjänä Suomessa 1815–1866

Sessio 10: Lääkinnällisen ja luonnonhistoriallisen tiedon ylirajaisuus 1800-luvun Pohjolassa

Saara-Maija Kontturi. Lääketiedettä maailmalta ja maailmalle: Kahden ruotsalaisen lääkärin kansainvälinen toiminta 1700- ja 1800-luvun vaihteessa
Ritva Kylli. ”Ruohoja myöskin katso toisella tavalla” – pohjoisten alkuperäiskansojen luontoon liittyvä tieto 1800-luvulla
Kalle Kananoja. Lääketieteen, kansanlääkintätiedon ja kirjallisen kulttuurin yhtymäkohtia Suomessa 1880–1920

18–21 ILLANVIETTO / RECEPTION

Pe 25.1.2019
9.30–10.30 KEYNOTE 3

Brita Brenna (University of Oslo): Exhibition as Method: Eilert Sundt, ”the Natural History of Work” and the Early Industrial Exhibitions

10.30–12.00 SESSIOT / SESSIONS 11–13 ja PANEELIKESKUSTELU

Sessio 11: Kulttuurikritiikki, tekniikka ja esittävä taide*

Janne Palkisto. Lehdistövapauden kevät 1810: säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusell moitteiden kohteena
Ildikó Sirató. Mekaanikka, hydrauliikka, sähkö – teknisten ja luonnontieteellisten tieteiden saavutukset teattereissa ja näyttämöillä
Jukka Kortti. ”Käytännöllistä tiedettä” Kulttuurilehdet uusien keksintöjen ja muiden maailman ihmeiden välittäjänä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa

Sessio 12: Globaali tieto, sen muuttuminen ja merkitykset 1800-luvun kansainvälistyvässä maailmassa

Juha Laakkonen. Motiivinia tieteellisen ja teknisen tiedon lisääminen – John von Julinin ulkomaanmatkat 1810- ja 1820-luvuilla
Mikko Myllyntausta. Uuden-Seelanin kolonisaatio ja kilpailevien tietojen muodostuminen 1830-luvulla kommunikaatiossa Uuden-Seelannin ja Lontoon välillä
Elina Rauhala. Keräilijöiden rooli tiedon ja representaatioiden muodostajina 1800-luvun loppupuolella, esimerkkitapauksena Hjalmar Furuhjelmin Alaska-esineiden kokoelma

Session / Sessio 13: Contested Historical Knowledge / Kiistelty historiatieto*

Ulnor Uotila. The concept of ancestor cult in reference to Karelian inhumation cemeteries (1100–1300 ce)
Ilona Pikkanen. The Club War on the Fiction/Fact Divide: An Intermedial Approach to Knowledge Transfer
Samu Sarviaho. Karjalaisia vai pirkkalaisia? Pohjois-Suomen suomenkielisen väestön alkuperäkysymys autonomian ajan loppupuolen suomalaisessa historiakulttuurissa.

Paneelikeskustelu: Suomalaisten oikeudellinen tietotaito pitkällä 1800-luvulla

Mia Korpiola
Kirsi Vainio-Korhonen
Marianne Vasara-Aaltonen
Tuomas Jussila
Anna Kuismin

12.00-13.30 LOUNAS / LUNCH

13.30–14.00 VUOSIKOKOUS: 1800-lukupäivät 2020

14.00–16.00 SESSIOT 14–16

Sessio 14: Suulliset ja kirjalliset aineistot: tiedon rakentumisia ja rajoja

Eeva-Liisa Bastman. Kun taidosta tuli taidetta: runouden repertuaarit romantiikan murroksessa
Anna Kuismin. Suullinen ja kirjallinen tekstimaailma Matti Matinpojan kirjeissä 1842–1847
Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu. Rakkauden esittäminen suulliseen perinteeseen pohjautuvissa kirjallisissa aineistoissa. Esimerkkejä Elias Lönnrotilta ja Otto Manniselta
Silja Vuorikuru. ”Murheen laiva, kuolon pursi, kyynelitten kylvömies”. Suomalaiset Titanic-arkkiveisut

Sessio 15: Viranomaiset, kirkko ja kansa*

Pasi Saarimäki. Avioliiton ulkopuoliset seksuaalisuhteet 1800-luvun lopun suomalaisella maaseudulla – tieto ja tiedon käyttö
Sami Suodenjoki. Ilmiantajat venäläisen virkavallan tietolähteinä 1900-luvun alun Suomessa
Taru Nordlund & Ritva Pallaskallio. Keisarilliset asetukset, kirkonkuulutukset ja sanomalehti-ilmoitukset: tiedonvälitys ja tiedon lokalisointi 1800-luvun lopun Suomessa
Matleena Sopanen. Hengen vai tiedon voimalla? Suomen evankeliluterilaisen kirkon saarnalupauksen suorittaneet maallikkosaarnaajat kristinopin julistajina

Sessio 16: Esoteerisen tiedon muodot, liikkeet ja reitit 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa

Koollekutsuja & puheenjohtaja: Maarit Leskelä-Kärki (Turun yliopisto)

Antti Harmainen. Maailmanhengestä kansallishaltiaan – muuttuva esoteerinen tieto 1900-luvun taitteessa
Marja Lahelma. Taiteilijat esoteerisen tiedon muokkaajina ja välittäjinä
Julia von Boguslawski. Esoteerisen tiedon salaisuus ja julkisuus: pienet vihkiytyneiden piirit ja erilaiset seurat/instituutiot esoteerisen tiedon välittäjinä
Pekka Pitkälä. Sigurd Wettenhovi-Aspan esoteerinen verkosto ja esoteerisen tiedon välittyminen
Mikko Kemppainen. ”Järjen ja ihmisyyden” sosialismi – Modernin länsimaisen esoterian heijastuminen suomalaiseen vasemmistopolitiikkaan 1900-luvun alussa.

*yksittäisistä esitelmäehdotuksista kootut sessiot / individual papers

Rekisteröityminen konferenssiin aukeaa 2.1.2019.

The registration to the conference opens 2nd January 2019.