CSCC:n huhtikuun esitelmässä arkeologi Tiina Äikäs Oulun yliopistosta kertoo saamelaisen etnisen uskon ja kristinuskon linkittymisen historiasta arkeologisen aineiston valossa.

Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Tervetuloa!

HOX, luentopassimerkintä!

Esitelmän abstrakti:
Saamelaisten kääntymistä kristinuskoon kuvataan usein ulkoa ohjattuna ja väkivaltaisenakin prosessina, jossa papit hävittivät vanhoja pyhiä paikkoja ja noitarumpuja. Historiallinen ja arkeologinen tutkimus on kuitenkin korostanut pitkää prosessia, jossa synkretistiset piirteet ja kahden uskon rinnakkaiselo värittivät kristinuskoon siirtymistä. Äikäs tarkastelee tässä esitelmässä kristillistymistä arkeologisen aineiston valossa. Eityisesti hän nostaa esiin, kuinka kristinuskon tulo näkyi vanhojen pyhien paikkojen käytössä. Äikäksen aineisto pohjaa saamelaisten pyhillä paikoilla tehtyihin kenttätöihin sekä maisema-analyyseihin. Vaikka arkeologinen luuaineisto uhripaikoilla vähenee kristillistymisen myötä, muu materiaali osoittaa näiden paikkojen säilyttäneen merkityksensä vielä kristinuskon tulon jälkeenkin.

Kuva: Trogain derivative work: Bff, Ukonkivi2, CC BY-SA 3.0