FM, DKK Anne-Maria Pennonen väittelee 21.2.2020 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”In Search of Scientific and Artistic Landscape – Düsseldorf Landscape Painting and Reflections of the Natural Sciences as Seen in the Artworks of Finnish, Norwegian and German Artists”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorio P III, Porthania.
Vastaväittäjänä on professori Bettina Gockel, Zürichin yliopisto, ja kustoksena on professori Ville Lukkarinen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Finnish National Gallery Publications. Väitöskirjaa myy Ateneumin kirjakauppa.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
***
Väitöskirjan tutkimuksen aiheena on Düsseldorfin maisemamaalauksen ja luonnontieteiden välinen suhde 1800-luvulla. Tässä yhteydessä luonnontieteet tarkoittavat meteorologiaa, geologiaa, maantiedettä sekä kasvitiedettä. Niiden kautta tarjoutuu aivan uusi näkökulma aiheeseen, jota ei ole aiemmin sovellettu suomalaisessa taidehistorian tutkimuksessa.
Tutkimuksen päähuomio kohdistuu suomalaisten Werner Holmbergin ja Fanny Churbergin teoksiin, mutta niiden ohella myös Victoria Åbergin sekä Magnus ja Ferdinand von Wrightin teoksiin. Saksalaistaiteilijoiden Johann Wilhelm Schirmerin sekä Carl Friedrich Lessingin sekä norjalaistaiteilijoiden Hans Gude ja August Cappelen teokset toimivat tärkeänä vertailumateriaalina. Tutkimuksen ensisijainen materiaali koostuu luonnoksista, harjoitelmista sekä lopullisista öljyvärimaalauksista, jotka rinnastetaan luonnontieteiden kehitykseen 1800-luvun Saksassa, Norjassa ja Suomessa ja siihen kuinka luonnontieteet ovat vaikuttaneet taideteosten syntyyn. Tutkimusnäkökulma on aatehistoriallinen ja välineenä käytetään myös diskurssianalyysiä.
Tutkimus ajoittuu pääasiallisesti vuosien 1853 ja 1880 välille, mutta aikarajaus ei ole ehdoton. Taiteilijat kiinnostuivat luonnontieteistä jo 1800-luvun alussa Dresdenissä ja sama suuntaus jatkui Düsseldorfissa 1820-luvulla. Saksalaistaiteilijoiden Johann Wilhelm Schirmerin ja Carl Friedrich Lessingin toiminnan kautta naturalismin käsite on saanut tässä tutkimuksessa erityisen merkityksen. Heidän esimerkkinsä innosti nuoria taiteilijoita vaeltamaan luonnossa ja kuvaamaan maiseman eri ilmiöitä. Oli olennaista tarkastella luontoa ’oikealla tavalla’. Samalla puhuttiin ’uudesta naturalismista’ ja ’luonnon totuudesta’. Ateljeen lisäksi oli tärkeää työskennellä ulkona luonnossa, minkä johdosta luonnosten ja harjoitelmien merkitys korostuu tässä tutkimuksessa.
Taiteilijoiden tekemät matkat ovat myös tärkeitä. Niiden kautta tutkimus liittyy tutkimusmatkoihin ja Alexander von Humboldtiin. Hänen luonnontieteellinen työskentelynsä sekä tutkimusmatkansa Etelä- ja Väli-Amerikkaan auttoivat löytämään yhteyden maisemamaalauksen ja luonnontieteiden eri alojen välille. Humboldtia pidetään Romantiikan tieteen edustajana ja hänelle maisemamaalaus tarjosi mahdollisuuden tutkia luontoa. Humboldt työskenteli useiden taiteilijoiden kanssa ja hänen mukaansa taiteilijan ja luonnontieteilijän työskentelytavat muistuttavat toisiaan. Humboldt kirjoitti myös maiseman esteettisistä arvoista. Suomalaisten taiteilijoiden toimintaan kiinnostuksen kohteisiin vaikutti osaltaan myös Zacharias Topeliuksen kirjoitukset ja toiminta. Topeliuksen laaja-alainen toiminta kirjailijana, sanomalehtimiehenä, Suomen Taideyhdistyksen sihteerinä ja yliopiston maantieteen opettajana teki hänestä yhden Suomen kulttuurielämän johtohahmoista.