Ota varaslähtö itsenäisyyspäivän viettoon ja tule kuuntelemaan mielenkiintoista luentoa lauantaina 2.12.2023 klo 15. Luennon pitää väitöskirjatutkija, FM, YTM Iisa Aaltonen.

Osa nykyisin kiinteästi itsenäisyyspäivään liitetyistä julkisista juhlimisen muodoista on peräisin aivan itsenäisyyden alkuvuosilta. Toisaalta eräät perinteisiltä vaikuttavat elementit ovat tulleet osaksi itsenäisyyspäivän viettoa yllättävän myöhään. Suurena linjana läpi itsenäisyyden ajan on näkynyt kansallisen yhtenäisyyden painottaminen.

Itsenäisyyspäivä sai virallisen statuksensa valtioneuvoston asetuksella 20.11.1919. Kirkko, armeija, ja ylioppilaat olivat osa itsenäisyyspäivää alusta lähtien yhdessä valtionhallinnon kanssa. Sotien jälkeen itsenäisyys yhdistettiin virallisessa kulttuurissa sotien menetyksiin ja taisteluun itsenäisyyden puolustamiseksi ulkopoliittinen tilanne huomioiden. 1960- ja 1970-luvut toivat virallisen juhlinnan rinnalle yhä enemmän ilmentymiä, jotka voidaan ymmärtää vastakulttuurina ja vastakertomuksina viralliselle itsenäisyyspäivälle. Kylmän sodan päättyminen jälkeen itsenäisyyspäivän merkitykset liitettiin yhä vahvemmin toisen maailmansodan aikaisiin sotiin.

Esitelmä perustuu väitöskirjatutkija Iisa Aaltosen tekeillä olevaan väitöskirjaan.

Ota kupponen kahvia Lottakanttiinista ja tule kuuntelemaan mielenkiintoista luentoa! Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kuva: Ylioppilaiden soihtukulkue järjestäytymässä Senaatintorilla. Kuvaaja Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo.