Väitökset

Mallikansalaisen säröilevä ihanne? Sopivuuden ja sopimattomuuden määrittely kansakouluopettajankoulutuksessa 1920–1945

FM Anna-Kaisa Ylikotilan Suomen historian väitöskirjan Mallikansalaisen säröilevä ihanne? Sopivuuden ja sopimattomuuden määrittely kansakouluopettajankoulutuksessa 1920–1945 tarkastustilaisuus pidetään 27.8.2021 alkaen klo 12 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Jukka Rantala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, FT Heli Valtonen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-ylikotila-270821.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 4897.

Julkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8783-1

*

Väitöskirja tarkastelee suomalaisen opettajankoulutuksen käsitystä ihannekansalaisesta sekä hänelle sopivasta toiminnasta. Erityisesti seminaariyhteisössä kuten ajan suomalaisessa yhteiskunnassa muutenkin tätä toimintaa määriteltiin luokan ja sukupuolen näkökulmasta. Päämäärän saavuttamiseksi työssä tarkastellaan seminaareissa ilmenneitä kuritilanteita, sillä niissä kävivät selkeimmin ilmi oppilaisiin todellisuudessa kohdistetut odotukset. Työssä tarkastellaan myös rangaistustoimenpiteitä, joita oppilaisiin kohdistettiin. Näiden kautta määritetään, millaiset rikkomukset arvioitiin seminaariyhteisössä vakavimmiksi poikkeamiksi kurista.

Menetelmänä tutkimuksessa on käytetty kategoria-analyysia, jonka avulla aineiston esimerkkitapaukset on järjestetty eri kategorioiden alle rikkomustyypin perusteella. Tutkimuksen aikarajauksena ovat vuodet 1920–45, minkä ansiosta työssä voidaan tarkastella toisaalta sisällissodan jälkeistä yhteiskunnallista jälleenrakennusta, suomalaisen hyvinvointivaltion sekä koulujärjestelmän luomista, mutta myös valtion jännitteistä tilannetta aina sotavuosiin saakka. Tutkimuksessa vertaillaan viittä eri seminaaria keskenään, jotka ovat Jyväskylän, Sortavalan, Heinolan, Tammisaaren ja Uudenkaarlepyyn seminaarit.

Erityisesti tutkimuksessa käytetään eri seminaarien opettajakokousten pöytäkirjoja, sillä niissä käsiteltiin seminaareissa sattuneet rikkomustapaukset seikkaperäisesti. Seminaarien eroja keskenään vertaillen on mahdollista tavoittaa, missä määrin eri seminaareissa vallitsivat keskenään eriävät näkemykset koskien opettajaihannetta sekä hänelle sallitun toiminnan kenttää. Lisäksi tätä kautta vertaillaan, oliko eri seminaarien kuri- ja rangaistusjärjestelmissä tai toisaalta oppilasrakenteessa keskenään merkittäviä eroja.