FM Lasse Lehtonen väittelee 20.4.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”March from the Age of Imitation to the Age of Creation: Musical Representations of Japan in the Work and Thought of Shinkō Sakkyokuka Renmei, 1930-1940”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus (uusi puoli), luentosali 12, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Professor Emeritus Bonnie Wade, University of California, Berkeley, ja kustoksena on professori Kai Lassfolk.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
***
1930-luvun Japani oli kulttuurisesti monimutkainen yhteiskunta, jossa toteutuivat samanaikaisesti useat erilaiset japanilaisen ja länsimaisen kulttuurin synteesit ja vastakkainasettelut. Yksi osuva esimerkki tästä on japanilaistyylinen sävellys – joka on tässä tutkimuksessa määritelty länsimaisen taidemusiikin sävelkieleen japanilaisesta kulttuurista ja musiikista vaikutteita ottaneeksi suuntaukseksi – joka oli merkittävä ja kiistelty aihe japanilaisten säveltäjien keskuudessa 1930-luvulla. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää 1930-luvun japanilaistyylistä sävellystä: sitä, mitä se oli musiikillisesti, miksi se syntyi ja miten se liittyi aikansa yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Tutkimuksen keskiössä on vuonna 1930 perustettu säveltäjäryhmä Shinkō sakkyokuka renmei. Väitöskirja tarkastelee ryhmän perustajajäsenten musiikkiteoksia ja ajattelua osana tuon ajan yhteiskunnallista kontekstia. Se selvittää, miten tuon aikakauden säveltäjät kokivat ”japanilaisuuden” käsitteen ja tarjoaa myös työkaluja ymmärtää aihetta musiikillisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella 1930-luvun japanilainen taidemusiikkisävellys oli monimutkainen ja monipuolinen kokonaisuus, joka koostui hyvin erilaisista lähtökohdista. Japanilaistyylinen musiikki saattoi esimerkiksi näyttäytyä japanilaisen elämäntavan puolustamisena, mutta toisaalta myös länsimaisen taidemusiikkisävellyksen modernistisena kehittämisenä. Tutkimustulosten perusteella sotaa edeltävä musiikki sisälsi huomattavasti monipuolisempia näkökulmia japanilaisvaikutteiden hyödyntämiseen kuin tähänastisessa tutkimuksessa on tunnustettu – jopa länsimaissakin uusien sävellystekniikoiden kuten mikrotonaalisuuden näkeminen ”japanilaisena” elementtinä. Jokaisen säveltäjän lähtökohdat myös liittyvät aikakauden keskusteluun perinteisyydestä, modernismista ja nationalismista ja heijastavat ajan kulttuurisia ristiriitoja. Tästä näkökulmasta ne myös omalta osaltaan rakensivat oman aikansa yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä.