MUISTI JA MIELIKUVITUS: KTS:n vuosiseminaari

TYÖRYHMÄKUULUTUS  / * Swedish and English versions below

Kirjallisuudessa muistaminen ja mielikuvitus ovat aina kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa. Niin tosipohjainen kuin fiktiivinen kirjallisuus voivat paitsi kantaa yksityistä ja kollektiivista muistia, myös mallintaa muistin ja unohduksen prosesseja. Tämä pätee niin historiallisiin kertomuksiin kuin vaikkapa fantasian keksittyihin historioihin. Kertomusmuoto – kaikkine vaaroineen – on ollut keskeinen muistin hahmottamisen väline, mutta myös runous, esseistiikka ja muu ei-kerronnallinen kirjallisuus voivat tarjota näkymiä muistamisen monimuotoisiin prosesseihin.

Kirjallisuus auttaa ymmärtämään muistamisen aina välittyneenä ja luovana prosessina. Tämä antaa paremmat edellytykset varustautua menneisyyden poliittista manipulointia vastaan ja tekee muistista itse asiassa luotettavamman välineen menneisyyden käsittelyssä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Muistaminen tai sen tutkiminen ei ole vain menneisyyteen suuntautuvaa, koska tulevaisuuden historiaa tehdään tässä ja nyt. Lisäksi tulkinnat menneisyydestä tehdään nykyajasta käsin ja esimerkiksi kirjallisuus osallistuu jatkuvasti muistojen konstruoimiseen. Näin muisti kytkeytyy mitä vahvimmin myös tulevan rakentamiseen. Kyse on aina joko menneisyyteen tai tulevaisuuteen suuntautuneesta mahdollisten maailmojen luomisesta. Historianfilosofiassa menneisyydestä esitettyjä kuvauksia tarkastellaan eräinä mahdollisina historiallisina maailmoina. Analyyttisessä filosofiassakin on virinnyt vahva mielenkiinto mahdollisten maailmojen tutkimukseen.

Erilaisia muistamisen tapoja erotteleva kuvittelukyky on keskeinen voimavara eettisille ja kulttuurisille kohtaamisille. Se voi ehkäistä liian painavan kulttuurisen painolastin vaaroja, kuten esimerkiksi traumaperäistä uhriutumista, konservatiivista nostalgiaa sekä oman identiteetin ankkuroimista menneisyyden myytteihin. Esimerkiksi Suomessa menneisyyden kipukohtia käsittelevällä kirjallisuudella on ollut ratkaiseva tekijä eri muistikulttuurien kohtaamisessa.

Kirjallisuuden ohella muistia ja mielikuvitusta käsitellään monilla muillakin taiteen saroilla. Myös muistin tutkimus on keskeisellä paikalla useilla eri tieteenaloilla, joissa samalla luodaan niitä kehyksiä, joista käsin muistaminen tapahtuu ja muistoja kerrotaan. Liukuma muiston, tiedon ja kertomuksen/tarinan välillä ei siten olekaan aina yksiselitteinen vaan vaatii erityistä tutkimusotteiden kriittistä puntarointia.

Kirjallisuudentutkijain Seuran tämänkertainen vuosiseminaari ottaa teemakseen muistin ja mielikuvituksen suhteen tarkastelun. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, historianfilosofian, historian ja aatehistorian, kulttuurimaantieteen, saamentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kirjallisuuden roolista kulttuurisen muistin muotoutumisessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen temaattiset työryhmät ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.

Teemaan sopivia työryhmä- ja paneeliehdotuksia pyydetään lähettämään viimeistään 30.11.2018 osoitteeseen  Työryhmiä ja paneeleja voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi.

Työryhmäehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän nimi, työryhmän puheenjohtaja(t) yhteystietoineen sekä enintään 300 sanan mittainen kuvaus työryhmästä.

Valmiissa työryhmä- tai paneeliehdotuksessa tulee olla mukana työryhmän/paneelin nimi, enintään 300 sanan mittainen kuvaus paneelista, esitelmänpitäjien nimet ja alustavat otsikot sekä puheenjohtaja(t) yhteystietoineen.

Esitysabstrakteja ja tutkimushanke-esittelyjä kuulutetaan joulu-tammikuun aikana. Samalla avautuu haku vuosiseminaarin yhteydessä pidettävään väitöskirjatyöpajaan.

Vuosiseminaarin ja väitöskirjatyöpajan järjestämisestä vastaavat Oulun yliopiston Kirjallisuuden oppiaine ja Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS).

Yhteydenotot: 

**************************************

UTLYSNING: FÖRSLAG TILL ARBETSGRUPPER

KTS årsseminarium 2019: MINNE OCH FÖRESTÄLLNINGSFÖRMÅGA

8–10.5.2019 Oulun yliopisto

 

I litteraturen har minnesverksamhet och föreställningsförmåga alltid varit oupplösligt förbundna. Litteraturen kan i sina mer eller mindre verklighetsförankrade former bära på både privata och kollektiva minnen, men den kan också användas till att gestalta processer av hågkomst och glömska.  Detta gäller både för historiska berättelser och t.ex. berättelser med fokus på det fantastiska. Berättelseformen – med alla dess faror – har varit ett centralt redskap för gestaltning av minnen, men också lyrik, essäistik och annan icke-berättande litteratur kan erbjuda perspektiv på minnets mångfacetterade processer.

Litteraturen hjälper oss att förstå minnesverksamhet som en alltid förmedlad och kreativ process. Detta gör att vi bättre kan värna oss mot politisk manipulation av det förflutna, och gör i själva verket minnet till ett pålitligare redskap för bearbetning av det förflutna och förberedelse inför framtiden. Att komma ihåg, och att utforska hågkomster, är inte något som bara riktar sig bakåt mot det förflutna eftersom framtidens historia görs här och nu. Dessutom sker tolkningar av det förflutna utgående från nuet, och litteraturen deltar fortlöpande i konstruktionen av minnen. På detta vis knyter de processer genom vilka minnen produceras starkt an till formandet av framtiden. Det handlar om skapandet av möjliga världar som riktar sig mot det förflutna eller mot framtiden. Inom historiefilosofin granskas skildringar av det förflutna som ett slags möjliga historiska världar. Även inom analytisk filosofi har forskning kring möjliga världar väckt starkt intresse.

En föreställningsförmåga som förmår skilja mellan olika sätt att minnas är en central resurs i etiska och kulturella möten. Det kan förebygga riskerna med en för tung kulturell ballast, som t.ex. den offermentalitet som kan uppstå som en post-traumatisk reaktion, konservativ nostalgi eller förankrandet av den egna identiteten i myter ur det förflutna. I Finland har t.ex. litteratur som behandlar olika smärtpunkter i det förflutna varit avgörande för mötet mellan olika minneskulturer.

Förutom i litteraturen behandlas hågkomst och föreställningsförmåga även inom många andra konstarter. Dessutom är minnesforskning centralt inom flera andra vetenskapsområden där de begrepp utvecklas med vilkas hjälp minnesverksamhet sker och minnen berättas. Glidningen mellan minne, kunskap och berättande är således inte alltid entydig utan kräver att man kritiskt överväger olika angreppssätt.

Temat för KTS årsseminarium är granskningen av relationen mellan minne och föreställning. Temat gör det möjligt att granska litterära kulturer på ett mångvetenskapligt sätt. Vi hoppas att kulturforskning, filologi, historiefilosofi, historia och idéhistoria, kulturgeografi, sameforskning samt många andra perspektiv ska berika vår förståelse av litteraturens roll i de processer som skapar det kulturella minnet. Också filosofiska och metodologiska infallsvinklar och tematiska arbetsgrupper från andra läroämnen är välkomna. Det är också fritt fram att presentera forskningsprojekt på konferensen.

Förslag till arbetsgrupper och paneler med anknytning till temat ska insändas senast 30.11.2018 till adressen Abstracts kan skrivas på finska, svenska, engelska och samiska.

Förslag till arbetsgrupper ska innehålla arbetsgruppens namn, ordföranden(a)s namn och kontaktuppfiter samt en max 300 ord lång beskrivning av arbetsgruppen.

Förslag till färdiga arbetsgrupper eller paneler ska innehålla arbetsgruppens/panelens namn, en beskrivning av panelen om högst 300 ord, föredragshållarnas namn och preliminära rubriker samt ordföranden(a)s kontaktuppgifter.

Föredragsabstract och projektpresentationer utlyses under december-januari. Då är det också möjligt att ansöka till den doktorandworkshop som arrangeras i anslutning till årsseminariet.

För årsseminariet och doktorandworkshopen ansvarar litteraturämnet vid Oulun yliopisto samt Sällskapet för litteraturforskning i Finland (KTS).

Kontakt:

********************************

CALL FOR WORKING GROUP PROPOSALS

 

The Annual Seminar of the Finnish Literary Research Society 2019: MEMORY AND IMAGINATION

8-10 May 2019 University of Oulu, Finland

 

Remembrance and imagination have always been inseparably entwined in literature. Fiction and non-fiction alike can bear private and collective memory as well as model the processes of recollection and forgetting. This applies to both historical narratives and the imagined histories of fantasy. The narrative – with all its pitfalls – has been an instrumental means of understanding memory, but also poetry, essays, and other non-narrative literature can provide perspectives into the diverse processes of remembrance.

Literature helps us to understand remembrance as an always mediated and creative process. This makes us better equipped to resist the political manipulation of the past and enhances the reliability of memory as a means of engaging with and planning the future. Remembrance and the study of it are concerned  not only with the past, but also with the past as interpreted in the present. For example, literature constantly partakes in the construction of memories. Thus, memory is connected with the construction of the future too. Memory involves the creation of possible worlds, always oriented towards either the past or the future. In  philosophy of history, accounts of the past are regarded as possible worlds of history. The study of possible worlds has become the object of growing interest in analytical philosophy.

Imagination that can distinguish between different ways of remembrance supports ethical and cultural encounters. It can prevent the dangers of cumbersome cultural burdens, such as post-traumatic victimhood, conservative nostalgia, and the anchoring of identity to the myths of the past. In Finland, for example, literature that engages with the traumatic events of the past has played a crucial part in the encounter between different memory cultures.

Memory and imagination have been also explored by many other art forms besides literature. Memory studies are important to many scholarly fields, in which the frameworks of the remembrance and narration of the past are being created. The gradation from memory to knowledge and narration is thus not always unambiguous but requires the critical assessment of methodical approaches.

This year, the theme of the annual seminar of the Finnish Literary Research Society is the examination of the relationship between memory and imagination. The theme allows for multidisciplinary approaches to literary cultures. We hope that perspectives from cultural studies, philology, philosophy of history, history and the history of ideas, cultural geography, Saami studies, and many other fields will enrich our understanding of the part literature plays in the formation of cultural memory. Philosophical and methodological approaches and thematic working groups from other disciplines are also welcome. The conference is likewise open to the presentations of research projects.

We invite you to send thematically pertinent working group and panel proposals not later than 30 November 2018 to Proposals can be in Finnish, Swedish, English, and Saami.

Working group and panel proposals must include the name of the working group or panel, a description no longer than 300 words, the names of the presenters and the preliminary titles of the presentations, as well as the name(s) contact information of the chairperson(s).

The call for presentation abstracts and research project presentations will be in December–January. Concurrently, application to the seminar’s dissertation workshop will be opened.

The seminar and the dissertation workshop are organized by the University of Oulu Literature Programme and the Finnish Literary Research Society.

Contact: