Kulttuurihistoriaa Turun linnassa – Studia generalia, syksy 2022

Bryggman-sali, Turun linna

Turun linna on aina ollut paikallisen ja kansainvälisen kohtauspaikka. Luentosarja kutsuu keskustelemaan kulttuurihistorian teemoista tänään. Kulttuurissa kohtaavat arki ja juhla, korkea ja matala, järki ja tunteet, taide ja viihde, perhe ja kansakunta, ihminen ja luonto, mennyt ja nykypäivä. Jokaisella luennolla esiintyy kaksi kulttuurihistorian tutkijaa, jotka valottavat päivän teemaa eri näkökulmista. Studia generalia on osa Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen 50-vuotisjuhlavuotta.

Studia generalian järjestävät yhteistyössä kulttuurihistorian oppiaine ja Turun museokeskus.

La 17.9. klo 13–15 Perheluento: ihmeitä ja salatiedettä
Marika Räsänen: Oudot ihmeet ja myöhäiskeskiajan arki

Hädän hetkellä keskiajan ihminen kääntyi pyhimysten puoleen. Pyhimykset välittivät jumalallista voimaa ja saivat aikaan ihmeitä: paransivat kuumetaudeista, pelastivat hukkumiselta ja auttoivat löytämään kadonneita tavaroita. Toisinaan ramman luut saattoivat ihmeellisesti suoristua ja liikuntakyky palautua, tai mykän suuhun kasvaa kieli niin, että tämä sai puhekykynsä takaisin. Jopa päiväkausia kuolleena maanneen aasin kerrottiin heränneen henkiin Toulousessa pyhän Tuomas Akvinolaisen voimasta. Keskiaikaiset ihmekertomukset auttavat meitä näkemään syvälle aikakauden ihmisten arkeen ja elettyyn uskoon.

Maarit Leskelä-Kärki: Keskusteluja henkimaailman kanssa – salatiedettä ja okkultteja ilmiöitä

Luennolla tarkastellaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun modernisoituvaa Eurooppaa uudenlaisten henkisten liikkeiden näkökulmasta. Uudenlainen henkisyys ja salatun, viisan tiedon etsintä innosti erityisesti taiteilijoita, muusikoita ja kirjailijoita. Yhtälailla mystisiä elementtejä omaavat populaarit ilmiöt tavoittivat suuria yleisöjä spiritistisissä istunnoissa ja meedioiden seansseissa. Usko tuonpuoleiseen, henkien läsnäoloon ja viisaiden henkioppaiden varjelukseen kiehtoi mieliä. Tätä innostusta salatieteisiin ja okkultismiin tarkastellaan luennolla muutamien suomalaisten taiteilijoiden näkökulmasta.

Ke 21.9. klo 15–17
Paavo Oinonen: Hilma ja Akseli – turkulaisviihdettä radiossa ja televisiossa

Hilma ja Akseli oli Yleisradion Turun toimituksen omatuotantoinen radiosarja, jonka ensilähetys oli vuonna 1956. Pääosissa olivat Turun kaupunginteatterin näyttelijät Hemmo Airamo ja Senni Nieminen. Vanhemman turkulaisen avioparin arjesta kertoneen sarjan suosio ylitti kaikki odotukset, ja se siirtyikin televisioon. Luento esittelee tätä epätyypillistä mediamenestystä.

Kimi Kärki: “Vanhan linnan puistossa” – turkulainen populaarimusiikki

​​Luennolla tarkastellaan turkulaisen populaarimusiikin historiaa erityisesti ensimmäisen Ruisrock-festivaalin jälkeisellä ajalla. Osansa saavat erityisesti niin pop, rock, elektroninen musiikki, alakulttuurit kuin erilaiset tapahtumat. Luento pohjaa osittain Kärjen ja Pertti Grönholmin toimittamaan teokseen Toisen soinnun etsijät. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970–2017 (THY 2017).

La 1.10. klo 13–15 Perheluento: matkantekoa 1500-luvulta 1800-luvulle
Reima Välimäki: Turusta Tübingeniin – miksi ja miten 1500-luvulla matkustettiin

Matkailu ei ollut aivan yksinkertaista 500 vuotta sitten. Kun Thomas Laurentii Turusta lähti oppiskelemaan Saksan Tübingeniin, matkalle tarvittiin suositus- ja suojelukirje itseltään Ruotsin kuninkaalla. Matkailijat kuljettivat kirjeitä ja välittivät mennen tullen tietoa kaukaisista maista. Thomas kertoi Saksassa ollessa tarinoita Turusta – ja taisi laittaa joukkoon vähän omiaan.

Heli Rantala: Pikisaaresta Pariisiin – 1800-luvun matkailua

Miten Turusta matkustettiin Pariisiin tai Roomaan 200 vuotta sitten? Kuinka tulivuorille kiipeäminen onnistui suomalaismatkaajilta ja kuka olikaan Rosaria?

Ke 5.10. klo 15–17
Juhana Saarelainen: Elias Lönnrot ja Turun Akatemia

Kalevalan kokoaja ja suomen kirjakielen toiseksi perustajaksi kutsuttu Elias Lönnrot kirjautui Turun Akatemiaan tasan kaksi vuosisataa sitten vuonna 1822. Opintonsa filosofisessa tiedekunnassa hän sai valmiiksi vuonna 1827 – vain pari kuukautta ennen Turun paloa, jonka myötä katosi savuna ilmaan myös hänen lopputyönsä jälkipuoliskon käsikirjoitus. Tämä luento keskittyy Lönnrotin opiskelija-aikaan Turussa tarkastellen mitä Lönnrot oppi, mihin aatteisiin hän törmäsi ja millaisen perinnön aika Akatemiassa hänelle jätti.

Liisa Lalu: Turkulaista opiskelijaelämää 1960- ja 1970-luvuilla

Student as pioneer citizen! 1960-luvun kuluessa opiskelijat siirtyivät vahvasti yhteiskunnnan etujoukkoihin ja turkulaistenkin opiskelijoiden elämään tuli uudella tavalla kansainvälisyyttä, politiikkaa ja radikalismiakin: Turkuun saapui interreilaajia eri puolilta Eurooppaa, vappuna 1968 Liljan patsas värjättiin punaiseksi ja seuraava vuonna Tylkkäreitä poltetiin kauppatorilla. Nämä eivät koskeneet kuitenkaan suurinta osaa opiskelijoista. Luennolla kurkistetaan 1960-70- lukujen turkulaisopiskelijoiden muistoihin murrosten ja poliittisten jakolinjojen vuosikymmeniltä.

La 15.10. klo 13–15 Perheluento: hirviöiden historiaa
Asko Nivala: Frankenstein ja Vampyyri – 1800-luvun romantiikan hirviöt

Vuonna 1816 Euroopassa koettiin kesätön vuosi. Lordi Byron, Mary Shelley ja Percy Shelley viettivät ystävineen sateista kesää Genevenjärven rannalla. Seurue kokoontui takkatulen ääreen keksimään kauhutarinoita. Luennolla kerrotaan, kuinka saivat alkunsa kaksi länsimaisen populaarikulttuurin ikonista hirviötä: Frankensteinin hirviö sekä vampyyri.

Otto Latva: Merihirviöt ennen ja nyt

Luennolla kerrotaan, millaisia hirviöitä maapallon meriin on aikojen saatossa kuviteltu ja minkä takia. Lisäksi pohditaan miten erilaiset merelliset hirviömäisyydet on ymmärretty eri aikoina ja kumpi lopulta on ollut suurempi uhka, merihirviöt ihmiselle vai ihminen merelle

Ke 19.10. klo 15–17
Miira Vuoksenranta: ”Oma rakas ystäväni!” – sivistyneistönaisten ystävyyttä 1800-luvun lopulla

Esitelmä tarjoaa sukelluksen suomalaisen naisten välisen ystävyyden kulttuurihistoriaan. Erityinen huomio on ruotsinkielisten sivistyneistönaisten toisilleen 1860- ja 1870-luvuilla kirjoittamissa ystävyyskirjeissä ja niiden sisältämissä kiintymyksen ilmaisun ja läheisyyden muodostuksen tavoissa.

Hanne Koivisto: Vasemmistoälymystön ystävyyssuhteiden monenlaiset tunteet ja merkitykset 1930–1940-luvuilla

Esitelmä pohjautuu kirjeisiin, joissa suomalaiseen vasemmistoälymystöön kuuluneet kirjoittavat toisilleen koko tunteidensa kirjon ja pohtivat ystävyyden suurta merkitystä etenkin elämän taitekohdissa.

La 29.10. klo 13–15 Perheluento: matkailua valtamerillä ja yön pimeydessä
Reetta Sippola: Arktinen matka – selviytyminen pitkästä matkasta 1770-luvulla

Kapteeni James Cookin kolmannella matkalla kartoitettiin Pohjois-Amerikan rantaviivaa ja tutustuttiin arktisiin oloihin. Tässä esitelmässä tarkastellaan tapoja, joiden avulla pitkä merimatka oli uuden ajan alussa mahdollinen. Haasteita purjelaivalla riitti: ikiroudasta ei saatu ruokaa eikä polttopuita, ilmasto oli äärimmäinen ja väylien jäätymistä oli seurattava tarkasti. Retkikunnan tuli pärjätä omillaan, koska tuohon aikaan reitin varrella ei ollut laivaa ja miehistöä huoltavia kauppa-asemia kuten myöhemmin. Tavarat korjattiin ja käytettiin loppuun asti – ja senkin jälkeen niiden materiaalista muokattiin jotain muuta. Millaisia ratkaisuja selviytymiseen keksittiin?

Susanna Lahtinen: Matkantekoa pimeässä

Illan hämärtyessä, kuun loisteessa ja täysin pilkkopimeässä, on matkustettu, niin maalla kuin merellä. Millaista oli tehdä matkaa öiseen aikaan? Miten kohteet näyttäytyivät illan varjoissa? Oliko pimeydestä jotain hyötyä sen keskellä liikkujille vai pelottiko ihmisiä yöllä? Luennolla kerrotaan pimeydessä matkustamisen kokemisesta eri aikoina.

Ke 2.11. klo 15–17
Maija Mäkikalli: Boman – huonekaluja Turun linnan naapurista

Bomanin huonekalutehtaan (1871–1967) huonekaluja nähtiin yksityisissä kodeissa ja kansainvälisissä näyttelyissä. Vuosikymmenten mittaan niitä valmistettiin eri materiaaaleista, erilaisin menetelmin, eri tyylisinä ja erilaisille asiakkaille. Miten huonekalut kertovat menneisyydestä?

Harri Kiiskinen: Esine ja identiteetti roomalaisessa kulttuurissa

Keramiikka-astiat, henkilötodistukset ja keisarien muotokuvat ovat esineinä erilaisia, mutta kunkin käyttäminen oli roomalaiselle tapa rakentaa ja ylläpitää arkipäivän identiteettiä. Näiden kolmen, keskenään hyvin erilaisen esinetyyppin kautta esittelen julkisen ja yksityisen identiteetin rakentumista roomalaisessa kulttuurissa. Miten esineiden avulla rakennettiin roomalaisuutta sinne missä sitä ei entuudestaan ollut?

La 12.11.  klo 13–15 (Ilta pimeässä linnassa) Perheluento: lapsuuden historiaa
Teemu Immonen: Prinsessan elämää 500 vuotta sitten

Luennolla pohditaan, millaista prinsessojen elämä oli Euroopan linnoissa 500 vuotta sitten. Millaista koulua he kävivät, millaista oli elämä hoviväen ympäröimänä? Millaisiksi he halusivat tulla isoina?

Heidi Hakkarainen: Topeliuksen Turun linnan tonttu-ukko (1849) ja lastenkirjallisuus 1800-luvun alkupuolella

Esitelmässä käsitellään satujen historiaa. Millaisia kirjoja lapsille kirjoitettiin 1800-luvun alkupuolella ja mitä lapsista ajateltiin tuolloin? Tarkastelun kohteena on etenkin Zachris Topeliuksen kertomus Turun linnan tonttu-ukkosta ja se, miten menneisyyttä käsiteltiin sadussa.

Ke 16.11. klo 15–17
Hannu Salmi: Rauniosta monumentiksi – Turun linna Finlandia-katsauksissa 1943–1964

Turun linna oli sodan ja jälleenrakennuksen symboli. Linna esiintyi näyttävästi suomalaisissa uutiskatsauksissa jatkosodan loppuvaiheesta 1960-luvulle asti. Luento sisältää runsaasti filminäytteitä ja kuvaa linnan muodonmuutosta pommitusten raunioittamasta rakennuksesta kansalliseksi monumentiksi.

Maiju Kannisto: “Kahta en vaihda…” – Turkulaiset klassikot televisiomainoksissa

Turussa on valmistettu monia arkipäivän tuotteita, jotka ovat brändätty kaikkien tutuiksi klassikoiksi. Miksi turkulaisista tuotteista tuli tunnettuja ja miten Turku on näkynyt televisiomainoksissa vuosikymmenten aikana