Konferenssit ja seminaarit

Teemalauantai: Äpäriä, orpoja ja sotalapsia

Suomen Sukututkimusseuran Teemalauantai

Äpäriä, orpoja ja sotalapsia

Osallistumismaksu 20 € sisältää kahvitarjoilun (kahvi/tee ja sämpylä). Ilmoittautuminen 16.10.2018 mennessä ostamalla tuote sukututkijan verkkokaupasta (https://kauppa.genealogia.fi/product/182/helsinki-20102018-teemalauantai-aparia-orpoja-ja-sotalapsia).

 

Ohjelma:

10.00 FT Mona Rautelin

Lapsimurhien taustat ja tarinat

Lapsenmurhaajia esiintyy monen suvun historiassa. Avioliiton ulkopuoliset suhteet olivat rikollisia ja lapsen syntyminen avioliiton ulkopuolella siksi paheksuttava teko. Lapsenmurha oli naisten yleisin henkirikos aina 1900-luvun alkuun asti, jolloin sikiönlähetykset yleistyivät. Lapsenmurhien taustalla oli monisyisiä syitä, joiden seurauksia on nähtävissä aivan tähän päivään saakka.

 

11.00 FT Pasi Saarimäki

”Muualta se on sen hankkinut, pitäköön kiinni oikeasta isästä!” – Aviottoman lapsen elättämisen ongelmat

Aviottoman lapsen synnyttäneet naimattomat naiset kohtasivat erilaisia ongelmia. Taloudellisen tilanteen helpottamiseksi he koettivat yleensä saada lapsen isän maksamaan elatusta. Aviottoman lapsen ongelmaa tarkastellaan erityisesti 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla.

 

12.00 Kahvi

 

12.40 Dosentti Mervi Kaarninen

Sisällissodan orvot itsenäisessä Suomessa

Sisällissodan seurauksena jäi orvoksi 14000–20000 lasta, joista punaisten lapsia oli noin 90 prosenttia. Punaorpojen huoltoa ja kasvatusta organisoivat ja ohjasivat valtiovalta, viranomaiset, yhdistykset ja järjestöt. Sodan jälkeinen orpokysymys vaikutti monin tavoin nuoren tasavallan lapsipolitiikkaan, erityisesti lastensuojeluun ja tätä kautta lainsäädäntöön.

 

13.40 FT Pertti Kaven

Sotalapset tutkimuskohteena

Viime sotien aikana Suomesta siirrettiin Ruotsiin ja Tanskaan yli 70 000 lasta. Sotalasten siirto herätti aikanaan eduskunnassa ristiriitaisia tunnelmia. Ne perustuivat ajatukseen, että lapsia tulisi ensisijaisesti auttaa omassa kotimaassaan ja välttää perheiden hajoamista. Pelättiin lasten pysyvää jäämistä Ruotsiin. Pelko oli perusteltu, sillä sodan päätyttyä jäi tuhansia lapsia pysyvästi Ruotsiin.

Tervetuloa!