FM Vesa Vihanninjoki väittelee 29.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”The Aesthetics of Everyday Urban Places – A Postphenomenological Perspective”. Väitös järjestetään etätilaisuutena.
Vastaväittäjänä on FT, Yliopistonlehtori Pekka Passinmäki, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Arto Haapala.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot: Vesa Vihanninjoki
****
Tämä väitöskirja käsittelee arkipäiväisten kaupunkipaikkojen merkitystä urbaanin elämismaailman muotoutumisen näkökulmasta. Tarkastelussa keskitytään kaupunkipaikkojen estetiikkaan, jolla tarkoitetaan ensisijaisesti paikkojen kokemuksellista laatua ja luonnetta, sekä siihen, kuinka arkisten paikkojen abstraktit kokemukselliset ulottuvuudet kietoutuvat yhteen konkreettisten toiminnallisten ja materiaalisten ulottuvuuksien kanssa.
Väitöskirjan teoreettinen perusta on filosofisessa estetiikassa ja erityisesti arjen estetiikassa. Väitöskirjassa hyödynnetään oleellisesti myös postfenomenologista tekniikan filosofiaa ja ekologista ympäristöpsykologiaa. Tämän lisäksi erinäisiä ihmismaantieteestä, kaupunkisuunnitteluteoriasta, arkkitehtuurin teoriasta sekä design-teoriasta peräisin olevia näkemyksiä sovelletaan tutkielman aihepiiriin. Tältä pohjalta väitöskirjassa esitellään postfenomenologisesti orientoitunut, tarjouman käsitteeseen perustuva näkemys arkisten kaupunkipaikkojen estetiikasta.
Tutkielma nojautuu heideggerilaiseen paikkaperusteiseen ontologiaan, jonka mukaisesti ihmisen olemisen paikkasidonnaisuus on sitä oleellisesti määrittävä ominaisuus. Yhtäältä kohtaamme ja koemme erilaisia paikkoja jokapäiväisen elämämme puitteissa, niin että erilaiset paikkakokemukset ovat keskeinen osa arkielämäämme. Toisaalta kohtaamme ja koemme kaikki elämäämme kuuluvat asiat, ihmiset ja tapahtumat nimenomaan erilaista paikoista käsin, niin että koko olemassaolon tapamme perustuu viime kädessä paikkoihin ja näiden paikkojen meille avaamiin tulkintahorisontteihin.
Väitöskirjan keskeisen argumentin mukaan jälkimmäistä, luonteeltaan ontologista paikkatulkintaa ei ole otettu riittävästi huomioon tämän päivän paikkakeskeisessä diskurssissa, jota myös useat vallitsevat kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen käytännöt osaltaan hyödyntävät. Väitöskirjan mukaan arkisia kaupunkipaikkoja ei lähtökohtaisesti tulisi tarkastella vain ns. universaalin kokijan ja tälle ominaisen paikkakokemuksen kautta, vaan erilaisten paikkojen merkitys kokemuksen perusrakenteena tulisi huomioida kattavammin.
Arkielämämme paikat ovat oleellinen osa identiteettiämme, ja ne muovaavat ympäristökokemustamme tottumisen ja normalisaation kautta. Paikkoihin ja niiden ominaispiirteisiin tottumisen myötä alamme nähdä elinympäristössämme myös sellaisia ominaisuuksia ja arvoja, joita ulkopuolinen ei voi havaita. Väitöskirjan mukaan arkisten kaupunkipaikkojen perustavanlaatuinen asema kokemuksellisen identiteettimme ja kokonaisvaltaisen hyvinvointimme osatekijänä on huomioitava paremmin, mikäli tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kestävä kaupungistuminen.