VTM, DI Saara Matala väittelee 19.1.2019 kello 12 Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa, Teollistumisen historian oppiaineessa otsikolla: ”The Finlandisation of Shipbuilding. Industrialisation, the State, and the Disintegration of a COld War Shipbuilding System.” Väitöstilaisuus järjestetään Otaniemessä, Koneenrakennustekniikka 1 -rakennuksessa, sali 216, 2. krs, Otakaari 4, Espoo.
Vastaväittäjänä on professori Richard Hirsh Virginia Tech, USA. Kustoksena toimii vieraileva professori Mats Fridlund, Aalto-yliopisto ja Max Planck -instituutti.
Väitöskirjan julkaisee Unigrafia. Teosta voi tiedustella tekijältä.
Tapahtuman kuvituskuva: Bonin Volker von, 1963, Helsingin kaupunginmuseo, (CC BY 4.0).
——————————–
Suomen ja Neuvostoliiton suhde kylmän sodan aikana on yksi Suomen lähimenneisyyden kiistakapuloista. Laivanrakennusteollisuuden vakaa kehitys idänkaupan vanavedessä nostetaan toistuvasti esimerkiksi Neuvostoliiton kaupan positiivisista vaikutuksista. Samalla romahdus kylmän sodan lopussa toimii varoittavana esimerkkinä liiallisesta riippuvuudesta yhdestä kauppakumppanista.
Mielekäs keskustelu kylmän sodan perinnöstä vaatii myös sen taloudellisten ja materiaalisten seurausten kriittistä tarkastelua. Teollistumisen historian väitöstutkimus purkaa vakiintuneita käsityksiä ja tuo uutta tietoa poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon perusteista, vaihtoehdoista ja pitkän aikavälin vaikutuksista.
Kylmän sodan aikana Suomi kehitti ainutlaatuisia toimintamalleja ja rakenteita luoviessaan poliittisten mahdollisuuksien rajaamilla vesillä. Alkuperäislähteisiin perustuva tutkimus arvioi Suomen laivanrakennusteollisuuden kehitystä pureutuen valtiotason toimintaan, bilateraalikaupan instituutioihin, teollisuuden uudelleenjärjestelyihin sekä julkiseen tukirahoitukseen. Suomen laivanrakennusteollisuuden kasvu, teknologinen erikoistuminen ja suhde valtioon erkanivat muusta länsieurooppalaisesta kehityksestä. Tuotanto erikoistui aiemmin ja supistui myöhemmin kuin Euroopassa yleensä.
Valtiollisessa päätöksenteossa telakoiden painoarvoa kasvatti niiden yhteys kansalliseen turvallisuuteen, arvovaltaan ja taloudelliseen hyvinvointiin. Erikoistuneet instituutiot, vakiintuneet toimintamallit ja jatkuvuutta korostava politiikka lisäsivät vakautta erityisesti öljykriisien jälkeen, mutta samalla hidastivat sopeutumista kansainvälisten markkinoiden muutokseen.
Aikaisemmasta kirjallisuudesta poiketen tutkimus osoittaa, kuinka kylmän sodan laivanrakennuksen vakaudelle, jatkuvuudelle ja kannattavuudelle keskeisten järjestelmien purkaantuminen alkoi merkittävästi ennen Neuvostoliiton hajoamista, 1970-luvulla.