The Jade Emperors Last Taste of Water – An ethnography on the making of a village in China

Suvi Rautio väittelee 30.3.2019 kello 10.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”The Jade Emperor?s Last Taste of Water – An ethnography on the making of a village in China” (Jadekeisarin viimeinen siemaus vettä: Etnografinen tutkimus kylän muodostumisesta Kiinassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XV, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Assistant Professor Hans Steinmüller, London School of Economics, UK, ja kustoksena on professori Sarah Green.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Research Series in Anthropology.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

***

Mitkä tekijät määrittävät kylän muodostumista nykypäivän Kiinassa? Teoksessa tätä kysymystä käsitellään niin tutkijan, arkkitehtien, virkamiesten, kulttuuriperinnön suojelijoiden sekä kyläläisten itsensä näkökulmista. Näihin eri näkökulmiin perustuen teos valottaa sitä, miten Kiinan maaseutu nähdään suhteessa vähemmistökansaan, maaseutuväestöön, sukupuoleen ja poliittisiin päätöksiin maaseudun tulevaisuudesta.

Kirjan otsikko, ’Jadekeisarin viimeinen siemaus vettä: Etnografinen tutkimus kylän muodostumisesta Kiinassa’ viittaa yhteen monista tarinoista, joita kyläläiset kertoivat Rautiolle hänen 13 kuukauden mittaisen etnografisen tutkimuksensa aikana Dong-kansan vähemmistökylässä Guizhoun provinssissa Lounais-Kiinassa. Keskeinen teema tarinoissa, jota väitöskirjassa anaylsoidaan etnografisen näkökulman kautta, on miten suvereeni valta ilmenee niin historiallisissa narratiiveissa kuin nykypäivän kehitysprojekteissakin, kuten nykyinen valtion virallisessa kulttuuriperinnön suojeluhankkeessa. Suvereenin vallan teemaa pohditaan myös suhteessa Kiinnan historiallisiin käsityksiin valtakunnan järjestyksestä, joka kohottautuu keskuksen ja valtakunnan äärirajojen suhde. Nämä käsitykset vaikuttavat nykypäivänä tavoissa, joilla kulttuurinsuojeluhankkeessa esitetään sekä vähemmistöryhmät että maaseutuväestö erotettuina kaupunkilaisuudesta nostalgisen menneisyyden varjelemiseksi.

Näiden teemojen pohjalta tutkimus väittää, että paikat eivät muodostu kiinteistä ilmiöistä, vaan ihmisten jatkuvasti uudelleen tuottamista käsityksistä suhteistaan yhteiskunnan hierarkkiseen rakennuksiin. Teos tarjoaa siten uuden ja moninaisemman käsityksen Kiinan maaseutuväestön, kulttuuriperinnönin suojelijoiden ja päätöksentekijöiden roolista Kiinan maaseudun tulevaisuuden suunnittelussa.