Väitökset

Väitös: Puolueet kirkkoa valtaamassa? – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja yhteiskunnan väliset suhteet Forssan, Merijärven ja Vihdin seurakuntavaalien 1970, 1974 ja 1978 valossa

TM Virpi Siitonen väittelee 7.4.2018 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Puolueet kirkkoa valtaamassa? – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja yhteiskunnan väliset suhteet Forssan, Merijärven ja Vihdin seurakuntavaalien 1970, 1974 ja 1978 valossa”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HY, Päärakennus, Unioninkatu 34, 3. krs., Auditorium XII.

Vastaväittäjänä on dosentti Ville Jalovaara, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Jyrki Knuutila.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

***
Politiikka puhutti seurakuntavaaleissa Vuoden 1970 alussa toteutettu seurakuntavaaliuudistus sai puolueet kiinnostumaan vaaleista, vaikka ehdokaslistoissa ei saanut käyttää muita tunnuksia kuin roomalaisia numeroita. Aktiivisuus kasvoi vaali vaalilta. Lehdet arvuuttelivat, tapahtuuko seurakuntien luottamuselimissä suuri mullistus. Niin ei käynyt, vaikkakin huomattava osa luottamushenkilöistä vaihtui jokaisessa vaalissa. Puolueet valmistautuivat vaaleihin Valmistautuessaan vaaleihin puolueet tekivät kirkkopoliittisia ohjelmia. Kaikkein selvimmin omilla listoillaan vuoden 1970 seurakuntavaaleissa esiintyivät SDP ja SMP. Myös muut puolueet olivat aktiivisia, mutta niihin kuuluneita ehdokkaita oli usein seurakuntaväen kanssa samoilla listoilla. Vuosien 1974 ja 1978 vaaleissa myös muut puolueet olivat entistä näkyvämmin esillä. Osa oli vaaliliitoissa. SKDL oli aktiivinen erityisesti Pohjois-Suomessa. Vuoden 1970 vaaleissa puoluepoliittisella pohjalla muodostettuja valitsijayhdistyksiä oli koko maassa lähes puolet, vuonna 1974 kaksi kolmasosaa ja vuonna 1978 kolme neljäsosaa. Vaalit tutkimusseurakunnissa Selvitin tutkimuksessani, millaisina kirkon ja yhteiskunnan väliset suhteet kuvastuivat lehdissä 1970-luvulla seurakuntavaalien uutisoinnin valossa. Tutkimuksessa oli kolme erilaista seurakuntaa eri puolilta Suomea – Forssa, Merijärvi ja Vihti. Tutkimusaineisto koostui vuosien 1970, 1974 ja 1978 seu-rakuntavaaleja käsitelleistä lehtikirjoituksista kymmenessä lehdessä sekä tutkimusseurakuntien seu-rakuntavaalien ja kunnallisvaalien asiakirjoista. Tutkimusseurakunnista Forssassa ja Vihdissä SDP oli kaikissa 1970-luvun vaaleissa omalla listallaan. Forssassa myös evankeliset asettivat ehdokkaita. Vihdissä ei-sosialistiset puolueet olivat erilaisilla kokoonpanoilla vaaliliitossa vuosien 1974 ja 1978 vaaleissa. Vuonna 1970 Merijärvellä järjestettiin sopuvaalit. Seuraavissa vaaleissa lestadiolaiset ja Keskustapuolue asettivat ehdokkaita. Myös SKDL:llä oli oma ehdokaslistansa vuoden 1974 vaaleissa. Koko maassa äänestysprosentti jäi kaikissa 1970-luvun vaaleissa alle 20 %:n ja vaihteli tutkimusseu-rakunnissa noin 13 %:sta yli 43 %:iin. Vaikka suhteellinen vaalitapa mahdollisti aiempaa paremmin seurakuntalaisten tasapuolisen vaikuttamisen seurakunnan päätöksentekoon, vain pieni osa heistä äänesti. Kirkko yhteiskunnassa Kirkossa puolueiden aktiivisuus ja tunnusten käyttö ehdokaslistoissa jakoi mielipiteitä. Tunnustettiin politiikan aina olleen jollakin tavalla mukana kirkossa, mutta pelättiin myös liian läheistä yhteistyötä puolueiden kanssa. Lehtien palstoilla käytiin myös keskustelua siitä, miten työväenliike on ollut mukana kirkon toiminnassa ja miten sen tulisi olla. Eri yhteiskuntaluokkia edustavien seurakuntalaisten asettuminen ehdokkaiksi vaaleissa kuvasti kiinnostusta ja arvostusta kirkkoa kohtaan. Tutkimusseurakunnissa monet henkilöt olivat seurakunnan hallinnossa koko 1970-luvun ajan, mutta paljon uusiakin valittiin. Luottamushenkilöillä oli runsaasti yhteyksiä kunnallispolitiikkaan ja järjestötyöhön. Osoittautui, että vaikka 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa kirkkoa kritisoitiin monelta taholta, pidettiin sitä kuitenkin merkittävänä instituutiona suomalaisessa yhteiskunnassa.