FL Mika Rissanen väittelee 5.6.2018 klo 12-15 Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (latinan kieli) aiheesta ”Suden uskonnollinen asema antiikin Roomassa”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmaki, Päärakennus C, sali C2.
Vastaväittäjänä on professori Mika Kajava (Helsingin yliopisto) ja kustoksena lehtori Raija Vainio (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Lisätiedot:
* * *
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia suden uskonnollista merkitystä antiikin Roomassa sekä tuoda esille suden ja Rooman välisen erityissuhteen taustoja.
Keskeisinä tutkimuskysymyksinäni on selvittää, missä määrin roomalaisten ja lähikansojen susiin liittyvissä kulteissa oli yhteisiä rakennetekijöitä, mikä oli suden merkitys roomalaisille enne-eläimenä sekä välttelivätkö roomalaiset susiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Tutkimukseni perustuu klassillisen filologian metodiin eli kielellisten dokumenttien kriittiseen tarkasteluun historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan.
Osoitan tutkimuksessani, ettei suden uskonnollinen erityisasema rajoittunut antiikin Italiassa pelkästään roomalaisiin. Esitän hypoteesin, että roomalaisten, faliskien ja etruskien parista tunnettujen, suteen liittyvien uskonnollisten arvostusten taustalla voisi olla Tiberin laakson alueella esihistoriallisena aikana harjoitettu suden palvonta.
Myös roomalaisen kulttuuripiirin arkielämässä ja -käytännöissä voi nähdä merkkejä suden poikkeuksellisesta asemasta. Kaupunkialueilla nähdyt sudet tulkittiin antiikin Roomassa enteiksi. Susi oli ainoa nisäkäs, joka oli roomalaisille merkityksellinen enne-eläin.
Roomalaiset eivät näytä käyttäneen susia amfiteattereiden metsästysnäytöksissä eivätkä aktiivisesti metsästäneen niitä. He pyrkivät välttämään väkivaltaa susia kohtaan muulloinkin, jos se vain oli mahdollista. Syynä väkivallan kartteluun on mielestäni pidettävä suden antiikin Roomassa nauttimaa uskonnollista erityisasemaa.
* * *
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 341, 82 s., Jyväskylä 2018, ISSN 1459-4323; 341 (nid.), ISSN 1459-4331; 341 (pdf), ISBN 978-951-39-7426-8 (nid.), ISBN 978-951-39-7427-5 (pdf). Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7427-5
Teosta saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, .