Amerikansuomalaisten niin sanotun ”Karjala-kuumeen” tutkimuksen yhteydessä nousee usein esiin kysymys lähtijöiden motivoitumisen luonteesta. Tai paremminkin siitä, mikä motivoi lähtijöitä niin voimakkaasti, että lähtöä tehtiin jopa perhekunnittain ja jopa kerääntynyt omaisuus kokonaisuudessaan realisoiden, ”valmiista elämästä” kohti suurta tuntematonta loikaten. Takaisinhan palattiin usein tyhjin taskuin, jos edes palattiin. Veli-Matti Lahden tarjoama taustaselitys on pitkälti sama kuin Karjala-tutkimuksissa […]

Lue lisää

14.11.2017 | Leena Rossi

Luin Juri Nummelinin toimittamaa Satuja aikuisille: Sadan vuoden unet nimenomaan satuina, en kauhu- tai fantasianovelleina. Siitä näkökulmasta myös tarkastelen kirjaa. Yksinkertaistaen sadun voi määritellä kuvitteellisia aiheita sisältäväksi kertomukseksi, joka esitetään etupäässä ajanvietteeksi. Satuja voidaan sanoa myös todellisuuden rajat ylittäviksi mielikuvituksellisiksi kertomuksiksi. Niitä lienee kerrottu ihmiskunnan alkuajoista lähtien, ja ne ovat olleet koko folkloren keskeinen osa. […]

Lue lisää

14.11.2017 | Helena Pilke

Vauhdikas, valoisa ja viihdyttävä. Sellainen on kolmella sanalla kuvailtuna Alexander Stubbin muistelmateos. Elämäkerraksi sitä ei oikein voi sanoa, eihän päähenkilö ole täyttänyt vielä viittäkymmentäkään. Silti hänen uransa on ainutlaatuinen: Stubb lienee Suomen poliittisen historian kansainvälisin europarlamentaarikko, ministeri ja pääministeri. Tätä nykyä hän on lähes kadonnut julkisuudesta ja toimii Euroopan investointipankissa Luxemburgissa – paikka vapautui, kun […]

Lue lisää

10.11.2017 | Lassi Saressalo

Talvisota on muokkautunut tämän päivän ihmisen mieleen lähinnä kahta kautta. Antti Tuurin romaanin pohjalta rakennettu Talvisota-elokuva tarjoaa kuvan jämeristä pohjalaisista, jotka pitivät asemansa Taipaleenjoella voimakasta vihollista vastaan. Toinen mielikuva rakentuu suomalaisissa korpimaastoissa talven hyytävässä kylmyydessä vihollista kurittaneista metsien ja pikkutilojen miehistä, jotka motittivat ja tuhosivat olosuhteisiin tottumattoman vihollisen niin Laatokan Karjalassa kuin ylempänä Suomussalmen ja […]

Lue lisää

Suomen suurin kielivähemmistö, venäjänkieliset, kotoutuu hyvin, vaikka erityisesti menneinä vuosina suomalainen media tiedotti pääosin ongelmista ja konflikteista. Ovatko venäjänkieliset sitten jo nyt tai lähitulevaisuudessa ”Huomisen suomalaisia”, kuten uutuuskirjan alaotsikko kertoo – se on kokonaan toinen asia. Suomessa oli vuoden 2015 lopussa noin 72 500 venäjänkielistä. Loppuvuodesta 2017 heidän lukumääränsä on arviolta  noin 75 000. Heistä puolet […]

Lue lisää

Työaikakirja koostuu kolmesta osasta ja laajasta johdannosta. Johdannossa käydään läpi teoksen teoreettista taustaa ja esitellään kirjan artikkeleja eri näkökulmista. Ensimmäisen osan, ”Tarinoita ajasta”, aloittaa Ilkka Levänkatsaus poliisien ajallisiin merkityksiin työssä. Levä tarkastelee artikkelissaan eläköityneiden poliisien näkemyksiä ajan merkityksestä omalla urallaan. Artikkelissa korostui mielestäni kiinnostavalla tavalla muutokset, jotka poliiseilla värittivät näkemyksiä heidän päättyneistä uristaan, kuten esimerkiksi […]

Lue lisää

Viimeistään Netflixin suurta suosiota nauttiva Narcos-sarja teki Escobarista maailman tunnetuimman huumekauppiaan. Ranskalaisen historioitsijan Thierry Noëlin Hopeaa vai lyijyä – kokaiinikuningas Pablo Escobarin elämä täydentää kulttuuriviihteen usein romantisoivaakin kuvaa Escobarin elämästä rakentamalla asiakirjoihin ja historiallisiin seikkoihin perustuvan kokonaiskuvan. Hopeaa vai lyijyä ei ole niinkään populaarikulttuurin yhdeksi kiistellyimmistä ikoneista nousseen Escobarin henkilökuva, vaan se valottaa laajasti Latinalaisen […]

Lue lisää

6.11.2017 | Risto Mikkonen

The Economistin toimituspäällikkö Tom Wainwright pureutuu esikoiskirjassaan Huumeparonin käsikirja yhteen aikakautemme merkittävimmistä ongelmista. Kansainvälinen huumekauppa ja sen kriminaalivalvonta on ongelmavyyhti, joka kietoutuu yhteen ihmisoikeus-, ympäristö-, kehitys-, talous-, turvallisuus- sekä terveysongelmien kanssa. Tätä kutsutaan kansainväliseksi huumeongelmaksi. Huumeet ovat uutisvirran vakiokamaa, niitä käsitellään elokuvissa ja TV-sarjoissa, mutta julkinen huumekeskustelu on yksipuolista painottuen kriminaalivalvonnan näkökulman toistamiseen. Huumeiden käyttäjiä […]

Lue lisää

Akateeminen Kirjakauppa perustettiin Helsingin Aleksanterinkadulle vuonna 1893. Yliopistoväen kirjakaupaksi perustettu, 1930-luvun alussa Stockmannin haltuun siirtynyt liike kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi kirjakaupaksi 1900-luvun alkukymmeninä, ja johtoasema säilyi lähelle vuosisadan vaihdetta. Pohjois-Espan ja Keskuskadun kulmaan, Stockmannin nurkalle, valmistui 1960-luvun lopussa komea Alvar Aallon suunnittelema rakennus, Kirjatalo. Kirjapalatsiksikin sitä kai oli tarkoitus kutsua, mutta ihan noin pompöösi ilmaus ei […]

Lue lisää

2.11.2017 | Irma Tapaninen

”Historia on täynnä rohkeita miehiä ja naisia, jotka ovat uskaltaneet ajatella, puhua ja kirjoittaa ’väärään aikaan’ ja menettäneet rohkeutensa vuoksi vapautensa ja jopa henkensä.” Tästä on esipuheen mukaan kysymys kirjailija Kalevi Kalemaan kokoamassa teoksessa, joka sisältää joukon historian merkittävimpiä puolustuspuheita ja -kirjoituksia antiikista nykypäivään. Kirjan otsikko Palava totuus viittaa sekin totuuden puolustamiseen vaikeissa olosuhteissa. Kuitenkin […]

Lue lisää

Törmäsin Elvi Sinervon (1912-1986) tuotantoon  ensi kerran Helsingin Siltavuoressa, asuessani kulttuuritoimittaja Juha Virkkusen alivuokralaisena Kristianinkadulla. Elettiin 1980-luvun alkua ja Juha antoi minulle vapaalipun Kristiina Halkolan monologinäytelmään Vuorelle nousu. Esitys puhutteli. Se oli moderni ja kertoi naisen asemasta, abortista ja kokemuksista minulle uudella tavalla. Luin pian myös novellikokoelman Vuorelle nousu(1948). Samoihin aikoihin olin alkanut kiinnostua feminismistä, […]

Lue lisää

Eero Ojanen on filosofi ja kirjailija, joka on pohtinut tuotannossaan hyvyyden käsitettä. Hyvyys edustaa hänelle ihmisyyden ja luonnon toteutumisen perustavia tapoja. Tässä kirjassa hyvyys ja menestys ovat lopputulos paikan haltijan ja asukkaan  keskinäisen kunnioituksen ja huolenpidon kautta. Suurin osa taruolennoista ovat rauhanomaisia ja haluavat ihmisille hyvää. Sirkku Linnean innostava ja upea kuvitus tuo hahmogallerian 2000-luvulle. […]

Lue lisää

Akateemikko Anna-Leena Siikalan (1943–2016) suomalaista shamanismia käsittelevästä teoksesta julkaistaan nyt vuonna 2017 jo neljäs painos. Tämä shamanismi- ja sitä seuranneen tietäjälaitoksen historiaa ja oleellisia elementtejä selvittävä teos on lievästä sirpaleisuudestaan huolimatta kulunut ahkerasti paitsi folkloristien ja muiden perinteentutkijoiden, myös shamanismista ja luonnonuskosta kiinnostuneiden maallikoiden käsissä. Digitaalisen kulttuurin tutkijana, jonka tausta on kulttuuriperinnön tutkimuksessa, luen teosta […]

Lue lisää

23.10.2017 | Pekka Kaarninen

Kalle Päätalon ura köyhistä oloista lähteneestä koillismaalaisesta metsätyömiehestä, joka sodan vaiheiden jälkeen kohoaa rakennusmestariksi ja lopulta Suomen tuotteliaimmaksi ja tunnetuimmaksi kirjailijaksi, on varsin tunnettu sankaritarina. Päätalo itse loi sen tarinan ja kritiikki ja erilaiset elämänkerralliset kirjoitukset ovat sitä myöhemmin aktiivisesti tukeneet. Ritva Ylösenkin kirja etenee vankasti Kallen kirjojen mukaisesti kronologisesti kirjojen tapahtumia kerraten. Kirjojen tapahtumat […]

Lue lisää

19.10.2017 | Anna Huhtala

Sodan alussa punaisten puolelle jäivät maan eteläosien rataverkko, pääosa rautateiden liikkuvasta kalustosta ja ennen kaikkea tärkeimmät Suomen Valtion Rautateiden konepajoista. Olosuhteet olivat siis otolliset panssarijunakaluston rakentamiseksi, ja kun yhtälöön vielä lisäsi venäläisen everstin Mihail Svetšnikovin ja pietarinsuomalaisten bolsevikkien kuten Rahjan veljesten ja Aadolf Taimen kokemukset venäläisten panssarijunista, saattoi ensimmäisen junan panssaroiminen alkaa Fredriksbergin konepajalla Pasilassa […]

Lue lisää

16.10.2017 | Markku Laitakari

”Myös tässä voimme tunnistaa jotain aiempaa, ja olemme eräällä lailla jälleen lähtöpisteessä, …” (Fredrik Lång 2017). Kulttuurimme hahmottaminen edellyttää paluuta kulttuurin syntypaikkaan. Ateenan Akropoliksen laelta sijaitsee Parthenonin temppeli. Temppelivuorelta avautuu katseltavaksi historian ääretön avaruus.  Aivan jalkojen juurella näyttäytyy koko nopeasti sykkivä moderni kaupunki, toisaalta luoteessa pilkistää muinainen Platonin akatemia ja etelään katsottaessa, näkyy Pireuksen satama, […]

Lue lisää

13.10.2017 | Hanna Mattila

Apajalahden kirjan Lappi alkaa napapiiriltä. Oppaassa Lappi on jaettu viiteen kulttuurialueeseen, joista Rovaniemi on yksi, omaleimaisen kaupunkikulttuurinsa edustajana. Muut alueet ovat Saamenmaa, läntinen Tunturi-Lappi, Itä-Lapin kulttuuriseutu, ja Tornionlaakson kulttuurialue. Apajalahti tuo kunnittain esille pohjoisten kylien historiaa, kulttuuria ja niiden nykytilaa. Aihepiirien sijaan Apajalahti on jaotellut kirjan kuntakohtaisesti. Ratkaisu on hyvä, sillä esimerkiksi automatkalla on helppo […]

Lue lisää

Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä esittelee viitisenkymmentä erilaista nähtävyyttä. Useimmat niistä liittyvät ensimmäiseen tai toiseen maailmansotaan, 1700-luvun alun eli isonvihan ja vuosien 1808–1809 Suomen sodan aikaisesta Helsingistä kun ei ole jäljellä juuri mitään, Suomenlinnaa lukuun ottamatta. Ideana on, että lukija pääsee vapaasti tutustumaan kaikkiin siinä esiteltyihin kohteisiin. Tämä rajaa pois sotilassaaret kuten Santahaminan, mutta mukana ovat […]

Lue lisää

10.10.2017 | Pentti Stranius

Koulutyttö Tanja Savitseva (1930-1944) on tunnetuimpia Leningradin piirityksestä päiväkirjaa pitäneistä henkilöistä. Koko hänen perheensä kuoli nälkään Vasilinsaaren Toisen linjan talossa nro 13. Tanja teki jokaisen kuolemasta lyhyen merkinnän – kunnes vain hän itse oli jäljellä. Piirityksestä evakuoitu Tanja menehtyi kuitenkin pian nälästä aiheutuneisiin komlikaatioihin, mutta päiväkirja säilyi eräänä piiritysajan järkyttävimpänä dokumenttina. Sen arvon ymmärtää vierailemalla […]

Lue lisää

Timo Vihavaisen uusin teos koostuu esseistä, joita tekijän omien sanojen mukaan ”yhdistää kysymys aikakautemme luonteesta”, jota tarkastellaan ”sekä läheltä että hieman kauempaakin” historiallisessa perspektiivissä. Taustalla vaikuttaa voimakkaana tekijän näkemys, jonka mukaa ei vain edistysusko olisi hiipunut, vaan myös itse edistys loppunut. Näin aseteltuna teos on tavallaan Francis Fukuyaman Historian loppu ja viimeinen ihminen -teoksen antiteesi. […]

Lue lisää