Apajalahden kirjan Lappi alkaa napapiiriltä. Oppaassa Lappi on jaettu viiteen kulttuurialueeseen, joista Rovaniemi on yksi, omaleimaisen kaupunkikulttuurinsa edustajana. Muut alueet ovat Saamenmaa, läntinen Tunturi-Lappi, Itä-Lapin kulttuuriseutu, ja Tornionlaakson kulttuurialue. Apajalahti tuo kunnittain esille pohjoisten kylien historiaa, kulttuuria ja niiden nykytilaa. Aihepiirien sijaan Apajalahti on jaotellut kirjan kuntakohtaisesti. Ratkaisu on hyvä, sillä esimerkiksi automatkalla on helppo tarkistaa johonkin kuntaan tultaessa, mitä kaikkea nähtävää ja koettavaa lähiseuduilla on.

Apajalahden opas ei unohda Lapin kulttuurien kirjoa ja eroja. Lappi on sodanjälkeisen rillumareikulttuurin Lappi, elokuvien Lappi, modernin saamelaiskulttuurin tekijöiden Lappi tai Andreas Alarieston, Reidar Särestöniemen ja Kalervo Palsan kuvataiteen Lappi. Näihin kaikkiin Hanna Apajalahti johdattelee. Esimerkiksi Pellon kylästä, joka monen automatkailijan kokemuksissa on vain yksi monista läpiajokylistä, Kulttuurimatkailijan Lappi huomioi kaksi tunnettua kirjailijaa, Timo K. Mukan ja uudemman polven Maria Peuran. Kummankin tuotannossa on luettavissa vahvoja vaikutteita kotikylän elämästä, jota kuvataan yhtä aikaa karuna ja kauniina.

Kuva: Kalervo Palsan (1947-1987) kotitalo ja Getsemane-ateljee, eli Palsa-museo avattiin 2013. Yleiskuva Heikki Immonen, Wikimedia Commons.

Kirjan kuvitus on monipuolista ja virkistävän erilaista verrattuna Lapin matkaoppaista tuttuihin maalauksellisiin tunturimaisemiin, revontulitaivaisiin ja joulupukkiin. Apajalahti on päätynyt käyttämään kuvituksena paljon paikallisia tai paikallisten tekemiä taideteoksia ja veistoksia. Näissä töissä näyttäytyy hurtti huumori ja tuntureiden yhtäaikainen karuus ja kauneus. Myöskään Saamenmaata kuvittaessaan opas ei ole tyytynyt turistinähtävyyksiin, vaan esittelee sivuillaan nykypäivän saamelaisia omassa ympäristössään ja vaatetuksessaan.

Laaja kuvaus Saamenmaasta ja sen historiasta

Oppaassa Apajalahti kertoo laajasti Saamenmaasta ja sen historiasta. Kirja toimii jo itsessään mielenkiintoisena tietopakettina saamelaiseen kulttuuriin. Saamelaisesta kulttuurista puhuttaessa Kulttuurimatkailijan Lappi on vahvasti ajassa, mutta ulottaa otteensa myös tuhansien vuosien taakse. Saamelainen ja lappilainen kulttuuri, historia ja elämänmeno tulevat lukiessa lähelle. Kirjan kuvaus Inarissa pidettävistä  Ijahis idja -festivaaleista on niin mielenkiintoinen, että ensi kesäksi sopii yöttömän yön juhliin odottaa yleisöryntäystä.

Kuva: Ijahis idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma järjestetään Inarissa ja Ivalossa.

Saamelaisuudesta puhuttaessa myöskään kipupisteitä ei kaihdeta. Esimerkiksi Suomen ja Norjan rajajoesta, Tenosta, kertoessaan Apajalahti muistaa mainita, että paikallisille joki ei ole perinteisesti merkinnyt rajaa kahden maan välillä, vaan ollut kulkuväylä joen molempia rantoja asuttavien sukulaisten ja ystävien välillä. Joesta on kasvanut viime vuosien myötä kolonialistisen vallan symboli ja kiistan kohden, sillä yksi erittäin ajankohtainen asia on Tenon kalastussopimus,  jota paikalliset kiivaasti vastustavat.

Kulttuurimatkailijan Lappi on oiva opas Lapin matkaa suunnittelevalle. Siitä löytyy paljon uutta tietoa matkailijalle, jonka Lapin tuntemus rajoittuu Levin kaltaisiin hiihtokeskuksiin. Varmasti myös kokeneempikin lapinkävijä löytää kirjan sivuilta uuden mielenkiintoisen vierailukohteen tai tapahtuman. Lukukokemuksesta nauttiakseen ei tarvitse matkata kauas, vaan aivan yhtä hyvin sen kanssa voi lähteä matkalle myös omassa nojatuolissa. Teoksella on sitä paitsi arvo muutenkin kuin matkaoppaana. Kirjailija on tehnyt valtavan työn kootessaan yhteen paitsi jokaisen kunnan pienetkin kotiseutumuseot, erämaakirkot ja taitelijakodit myös tämän hetkisen kulttuurikentän tapahtumat. Faktat on koottu oppaaseen huumoria unohtamatta. Mukana on muun muassa lappi–suomi-sanasto, jonka avulla lukija pystyy pujahtamaan pohjoisen ihmisen mielenmaisemaan ja pääse kenties jutuille sellaisen kohdatessaan.