Viimeistään Netflixin suurta suosiota nauttiva Narcos-sarja teki Escobarista maailman tunnetuimman huumekauppiaan. Ranskalaisen historioitsijan Thierry Noëlin Hopeaa vai lyijyä – kokaiinikuningas Pablo Escobarin elämä täydentää kulttuuriviihteen usein romantisoivaakin kuvaa Escobarin elämästä rakentamalla asiakirjoihin ja historiallisiin seikkoihin perustuvan kokonaiskuvan. Hopeaa vai lyijyä ei ole niinkään populaarikulttuurin yhdeksi kiistellyimmistä ikoneista nousseen Escobarin henkilökuva, vaan se valottaa laajasti Latinalaisen Amerikan huumekaupan verisiä vaiheita Escobarin vaikutuksen aikana. Historioitsijana Noël on tehnyt mittavan työn kootessaan nykyaikaisen huumekaupan alkuvaiheet yksiin kansiin.

Pablo Escobarin elämäkerroissa ja filmatisoinneissa nousee toistuvasti esiin kaksi varsin ristiriitaista miestä. Yhtäältä Escobar oli julma ja häikäilemätön rikollinen, jonka menestyksen kulmakivet olivat lahjonta ja kiristys. Ihmishengen hinta oli pieni, kun Escobar rakensi huumeimperiumiaan. Toisaalta Escobar oli myös juhlittu hyväntekijä.

Kuva: Pablo Escobarin pidätyskuva 1977, Wikipedia.

Rikollinen ja hyväntekijä?

Thierry Noëlin kirjan Hopeaa vai lyijyä nimi tulee Escobarin taktiikasta, joka tunnettiin Kolumbiassa nimellä ”plata o plomo” (suom. hopeaa vai lyijyä). Rahat tai henki. Tämän saivat kokea useat Escobarin joukkojen kidnappausten uhrit sekä Escobarin suunnitelmien esteenä olleet poliitikot ja muiden kartellien jäsenet.

Erityisesti Latinalaisessa Amerikassa Escobar nähtiin eräänlaisena Robin Hoodina, joka harrasti hyväntekeväisyyttä ja maksoi alaisilleen hyvää palkkaa. Escobar käytti suuria summia Medellínin köyhimpien asuinalueiden kehittämiseen. Hänen rahoillaan tai avustuksellaan rakennettiin asuinalueita, teitä, sähkölinjoja ja jalkapallokenttiä. Noël kuvaa, miten vuonna 1981 yhdellä harvoista lomamatkoistaan perheensä kanssa Escobar, El Patrón, hauskuutti itseään roolileikeillä. Hän kuvautti itsensä muun muassa Pancho Villana, Meksikon vallankumouksen kuuluisana lainsuojattomana. Tällaiset kansan suosimat hahmot kiehtoivat Escobaria ja hän luki mielellään heidän elämäkertojaan.

Kuva: Pablo Escobar kuvautti itsensä Pancho Villaksi pukeutuneena.

Kaksijakoisuus leimasi myös Escobarin yksityisyyselämää. Escobar tunnettiin lukuisista rakastajattaristaan. Avioliiton ulkopuolisista suhteista huolimatta Escobarin vaimo, Maria Victoria Henao, ”Tata”, jonka Escobar nai tämän ollessa vasta 15-vuotias, sekä äiti Hermilda Gaviria säilyivät Escobarin elämän tärkeimpinä naisina aina veriseen loppuun asti. Hopeaa vai lyijyä kuvaa Escobaria perhekeskeiseksi isäksi, jonka huoli perheensä kohtalosta kasvoi väistämättömän lopun lähestyessä.

1. joulukuuta 1993 Escobar täytti 44 vuotta ja juhli syntymäpäiviään salaisessa piilopaikassa äitinsä ja henkivartijansa kanssa. Seuraavana päivänä El Patrón teki kauan odotetun virheen ja soitti pitkän puhelun pojalleen. Puhelinta salakuunnelleet poliisit saivat jäljitettyä Escobarin olinpaikan. Alkoi viimeinen ajojahti Medellínin hökkelikylästä.

Kuva: Escobarin napanneet poliisit tämän ruumiin ääressä joulukuussa 1993 December 2, 1993. Steve Murphy Wikipedia.

Hopeaa vai lyijyä on Escobarin henkilöhistorian ympärille punottu kronologinen esitys nykyaikaisen kokaiinikaupan vaiheista 1970–1990-lukujen Kolumbiassa. Teos seurailee vaihe vaiheelta, vuosi vuodelta, Escobarin tarinaa Medellínin hökkelikylän pikkurikollisesta huumeimperiumin valtiaaksi. Escobarin menestyksen kantava teema vaikuttaa olevan poliisin, poliitikkojen sekä Yhdysvaltojen viranomaisten, erityisesti DEA:n (Drug Enforcement Administration) voimattomuus kokaiinikaupan korruption ja poliittisen kähminnän edessä.

Hopeaa vai lyijyä maalailee kuvaa ei pelkästään armottomasta rikollisesta, vaan myös ovelasta ja taitavasta liikemiehestä, joka osasi kääntää omat vastustajansa toisiaan vastaan, ja joka muovasi maanosansa historiaa monella eri tavalla. Escobarin vuosiin maailman suurimman huumekartellin johtajana mahtuu monia tärkeitä apureita ja vastustajia. Siksi Hopeaa vai lyijyä -teoksen henkilögalleria onkin varsin laaja. Lukijan työtä helpottaakseen Noël on lisännyt teoksensa loppuun henkilöhakemiston, josta käy ilmi jokaisen kirjassa mainitun henkilön tiedot lyhyesti. Kätevää. Lisäksi liitteenä on muutama kartta helpottamaan tapahtumien maantieteellistä sijoittamista sekä kirjallisuuslista lisätietoja kaipaavalle lukijalle.

Faktat Escobarin verisen legendan taustalla

Rikosromaanin kaltaista lukukokemusta tavoittelevan lukijan Noëlin tarkkoihin päivämääriin ja historiallisiin yksityiskohtiin nojautuva teos jättää kylmäksi. Hopeaa vai lyijyä ei fantasioi Escobarin harvinaisen väkivaltaisella elämällä. Teoksen johdannossa Noël toteaa:

”Vielä yli kaksikymmentä vuotta kuolemansa jälkeen Pablo Escobar kuuluu Latinalaisen Amerikan nykyhistorian arvoituksellisimpiin hahmoihin. Joidenkin joukkoviestimien, erityisesti elokuvan, jatkuva kiinnostus on luonut hänestä joukoittain myyttejä ja legendoja. Ne ovat peittäneet alleen todellisen henkilön ja hänen elämäntaipaleensa ja tekonsa olemalla jopa valitettavan myötämielisiä.”

Noël itse pyrkii objektiivisesti kuvaamaan tuota todellista Pablo Escobaria ja tekeekin siinä kelpo suorituksen. Myös suomentaja on onnistunut luomaan kokonaisuuden, joka lukuisista henkilön- ja paikannimistään, vuosiluvuistaan ja tiukan kronologisesta kerronnastaan huolimatta on hyvin pitkältä helposti seurattava ja mielenkiintoinen. Thierry Noëlin kirja on tervetullut teos valottamaan huumekaupan sosiaalista ja poliittista, ja nimenomaan myös kansainvälispoliittista tilannetta, vaikuttimia ja vaikuttajia. Suosittelen sen lukemista kaikille Latinalaisen Amerikan nykyhistoriasta ja Pablo Escobarin elämästä kiinnostuneille.